Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

2014

Ubud, Bali & MonkeyForest

Koska Balin saari ei ole valtavan suuri, niin voisi helposti ajatella, että myös liikkuminen saaren sisällä on helppoa ja vaivatonta. Näin ei kuitenkaa todellisuudessa ole. Tiet ovat sen verran huonoja ja liikenne ajoittain kaoottista, että lyhyenkin matkan taittaminen vie suuremman ajan. Kuulimme kuitenkin paikallisilta, että liikenne on parantunut Kutan alueella viime vuosina rakennettujen siltojen takia, kun valtavimmista ruuhkista suurimpien teidän varsilta on vältytty.

Lähdimme pitkäksi viikonlopuksi Kutalta Ubudiin, sillä halusimme nähdä matkamme aikana muutakin kuin Kutan ja Legianin. Ubud sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä, mutta aikaa autolla matkaan saattaa saada kulumaan tunnista toiseen, aivan ruuhkista riippuen. Oltiin sovittu autokyyti Ubudiin ja takaisin. Hinnaksi sovimme 800 000 rupiaa, jolloin yhdelle hintaa jäi 200000rupiaa eli noin 14€. Jotenkin tää kaikki tuntui helpommailta vaihtoehdolta, sillä ainakin pystyi luottamaan kuskiin, kun oli kaverin kaveri, ja tiesi ettei pitäisi ainakaan vääntää mistään huijaamisesta.

Meidän matka Ubudiin keski reilu tunnin, lähemmäs puoltatoista. Suurin osa ajasta meni siihen, että pääsi Legian Streetiltä pois isommille teille. Matka sujui tosi nopeasti kun katseli maisemia ja ei oikein edes tiennyt mihin oli menossa. Matka oli muutenkin tosi jees, kun nuoren kuskimme musiikkimaku oli enemmän kuin kohdillaan. Matka taittui mukavasti Paramorea, Linkin Parkia ja MCR:ää kuunnellessa. Auton ilmastointi oli ehkä myös suurin pelastus, vaikka palelinkin aikalailla loppumatkasta.
 Kirjauduttiin meidän varaamaan majoitukseen, joka tällä kertaa oli Jati 3 bungalow. Sijainti oli omasta mielestä loistava, sillä oli lyhyen matkan päässä niin apinametsästä kuin myös markkina-alueesta ja temppeleistä. Spa oli auki uima-altaan luona ja koko alue oli kauniiden kukkien ja puiden ympäröimä.
Aika nopeasti sai huomata, että Ubud oli täysin erilainen paikka kuin Kuta ja Legian. Meidän takapihan terassin edessä oli sademetsä, jossa vilahteli aina välillä jotain eläimiä ja koko kaupunki oli muutenkin paljon rauhallisempi. Ensimmäisenä asetuimmekin vain terassille rentoutumaan ja ihastelemaan vihreää metsää.
Ensimmäinen päivä ja ilta menikin sitten mulla ja yhdellä kavereista maatessa. En tiedä mikä bali belly meihin iski, mutta voimat se ainakin vei päiväksi. Onneksi sentään ei pidemmäksi aikaa.

Lauantaiaamuna tuntui taas siltä, että oli enemmän elävien kirjoissa ja että elämä voittaa sittenkin. Lähdettiin aamupalalle, joka kuului varauksen hintaan. Itse valitsin aamupalaksi balikahvia ja hedelmälautasen. Aamupalan jälkeen suunnattiin lähellä olevalle Apinametsälle ja oltiin aivan mielettömän tyytyväisiä kun säät suosi heti aamusta sillä tavalla.

Monkey Forest oli yksi niistä paikoista, minkä tiesin jo etukäteen kotoalähtiessä. Halusin sinne, sillä olin nähnyt paikasta sekä apinoista niin hulvattomia kuvia ja videoita. Pääsymaksu alueelle oli 20 000rupiaa, eli noin 1,40€. Ainakaan hinta ei varmaankaan ole kenellekkään este vierailutekemiselle.
 Ei täytynyt edes astua alueelle, kun ensimmäiset apinat kävelivät jo vastaan. Metsä oli rehevä sademetsä ja eikä täytynyt pitkää hämmästellä sitä kosteutta kun viimeistään tajusin kuinka kokoajan käveli syvemmälle sademetsään.
ubudd (13) ubudd (14)
Ubud (4) Ubud (3) Ubud (2)
Apinoita oli kaikkialla ja lisäksi alueella oli joitakin banaanikojuja, joista turistit sai ostaa mini-banaaneja apinoille. Sen verran aktiivisesti apinat hakeutui muutenkin seuraan ja kiipesi laukkuja pitkin syliin, että päätettiin olla ostamatta yhden yhtä banaania.
 Apinametsässä oli aivan riittävästi nähtävää ja siellä sai pari tuntia helposti kulumaan. Toi taitaa olla paikkana sellainen, että aina jotain kommelluksia siellä sattuukin. Vaikka tiedettiin, että apinoiden kanssa tulisi olla varuillaan ja ettei esim. laukkuihin kannattaisi edes yrittää piilottaa apinoilta mitään, jouduttiin pieneen välikohtaukseen.
 Pysähdyttiin juomaan, kun lämpötilan olivat sen verran korkeilla että nesteytyksen ylläpitäminen oli ihan kohdillaan. Otin oman vesipullon esille ja samantie yksi apina tuli kohti ja iski kädet pullon ympärille. Joko omistan niin hyvän auktoriteetin tai omassa työssäni käytettävät erilaiset kommunikointimenetelmät olivat sen verran hyvin hallussa, että apina irtautui pullostani melko nopeasti ja kiltisti. Tämän jälkeen tosin hyppäsi kaverini niskaan ja taisto tuoremehupullosta sai alkaa.
ubudiii (8) Ubud (6) Ubud (7)
Tilanteelle ja apinan röyhkeydelle ei voinut kuin nauraa. Lopputilanne oli se, että apina voitti taiston täysin 6-0. Mehupullo lähti matkoihin juoksevan apinan kainalossa ja hetkeä myöhemmin tyytyväinen apina pyöritti korkin auki ja ryysti mehua pullosta. Tosin varkaalla kävi myös sen verran huonotuuri, että valtaosa mehusta lensi ulos pullossa, kun hän juoksi kaveriani karkuun. 😀
ubudiiii (3) ubudiiii (2)
Apinametsän alue on kaiken kaikkiaan todella kaunis ja mielestäni ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Kaikenlaisia kommelluksia ja erilaisia kohtaamisia turisteilla taitaa kyllä sattua apinoiden kanssa joka vierailukerta. Itse ainakin voisin mennä sinne koska tahansa uudestaan, samoin kuin muutenkin Ubudiin…
ubudiii (2) ubudiii (1)
Onko muita paikan päällä käyneitä ja omia tarinoita apinoiden kanssa jaettavaksi?
-A

Bali, Indonesia (part.1)

Tänään ilmoitin töissä talviloma-ajankohtatoiveeni ja pian pääseekin suunnittelemaan sekä varailemaan tulevia reissuja. Suunnitelmia vuodenvaihteelle ei vielä ole, mutta vinkkejä hyvistä kohteista otetaan mielellään vastaan. Ainakin oma aikani menee tällä hetkellä jollain kummalla tavalla aivan huomaamatta. Vauhdissa ei meinaa millään pysyä, kun aamulla lähtee pimeään aikaan kotoa ja illalla saman toistuttua palaa kotiin. Olisinkohan sittenkin ollut jo loman tarpeessa?

No nyt reilu 3kk oottelua ja sitten…
Sitä ennen ei voi muuta, kuin palailla esimerkiksi viime talvilomaan ja sen myötä Balin matkaan.

kutaa (5)

En oikein tiedä mistä voisin tai pitäisi aloittaa. Reissuun liittyy niin monia erilaisia ja täysin uusia asioita mulle, että ehkä näiden juttujen takia matkaan palaaminen on ollut aika haastavaa. Itse matkastahan alkaa olla pian lähes vuosi, hups. Lyhyesti kuitenkin, Balin matka oli tosi onnistunut ja ehdottamasti yksi viime vuoden kohokohdista.

Matkustin ensimmäistä kertaa Aasiaan ja lennot olivat pisimpiä mitä olen tähän mennessä koskaan lentänyt. Lähdettiin moikkaamaan Balille kaveria, joka oli asunut siellä viimeisen vuosipuolikkaan. Vaikka olinkin lukenut useista eri blogeista Balista vaikka mitä, en kuitenkaan oikein tiennyt mitä siltä odottaisin. Niin moni asia oli itselle täysin uutta, että lähdin matkaan todella avoimin mielin.

Koska suoria lentoja Suomesta ei Indonesiaan lennä ja haluttiin päästä suht edullisesti, meillä oli pari vaihtoa mennessä sekä tullessa. Ensin lennettiin Finnairilla Milanoon, jossa parin tunnin vaihdon jälkeen Cathay Pacific otti suunnaksi HongKongin. Cathay Pacific on muistaakseni äänestetty joskus parhaimmiksi lentoyhtiöistä, enkä kyllä ihmettele enää yhtää että miksi. Kaikki vain toimi todella moitteettomasti.

HongKongissa meillä oli sitten taas parin tunnin vaihto Denpasariin. Lento meni taas nopeasti samalla lentoyhtiöllä. Viihdetarjonta oli molemmilla lennoilla niin hyvä, että olisin voinut jopa istua koneessa vaikka vielä vähän pidempääkin.

Vuorokauden matkustuksen jälkeen oltiin lopulta perillä Denpasarissa. Maahantulokortit oli jaettu kätevästi jo hyvissä ajoin lentokoneessa ja ne oli sitten valmiiksi täytettynä, kun mentiin seisomaan passitarkastukseen. Indonesian 30päivän viisumin saa ostettua helposti kentältä ja maksaa tällä hetkellä 30dollaria. Koska olimme etukäteen tietoisia viisumin hinnasta, niin oltiin vaihdettu sopivasti rahat jo etukäteen. Viisuminmaksuun ja passatarkastukseen meni ehkä yksi minuutti tai alle. Kukaan ei puhunut mulle sanaakaan, mikä tuntui vähän myös oudolta. Tarra passiin ja eikun menoksi.

Käveltiin taksipalvelutiskille ja lähdettiin kahdella taksilla Kutalle, jossa meidän ensimmäinen majotus oli. Taksi maksoi 100000rupia /auto, joka on noin 7€. Täysin liian korkea hinta, mutta kuitenkin halvin mahdollinen tapa poistua lentokentältä. Takaisin taksilla kentälle päästiin yli puolet halvemmalla. 😀

Ensimmäisenä, kun katsoin puhelimen sääpalvelinta niin se näytti +34’C (”real 46’C). Voin sanoa, että oli lämmin ja lentovaatteet oli aivan liikaa. Kirjauduttiin meidän ensimmäiseen majotukseen sisälle ja tuntui uskomattomalta, kun käännyttiin Legian Streetiltä meidän sivukadulle ja näin kadunkulmassa kaverin puolen vuoden tauon jälkeen. <3

-A

Thessaloniki, Kreikka

 Meidän Interrailin matkareitti oli aika ihanteellinen, vaikkei se yhtään sellainen ollutkaan mitä alkujaan oltiin suunniteltu. Viikkoihin mahtui paljon uusia kohdemaita ja -kaupunkeja. Skopjesta matkustettiin Kreikan puolelle sillä tarkoituksena oli kokoajan hivuttautua Istanbulia kohti, josta meidän paluulento takaisin Suomeen lähtisi. Mä en ollut koskaan käynyt Kreikassa. En edes missään pakettimatkalla tutuissa lomakohteissa. Odotin, että pääsen Kreikkaan syömään kreikkalaista salaattia, jota kaikki oli kehunut maasta taivaisiin. Odotin jostain syystä Kreikkaan pääsyä, vaikka se onkin niin tuttu lomakohteena.
   Olisin halunnut Ateenaan, ja haluan yhä edelleen. Jotenkin olisi todella kiva matkustaa tolleen pidempään ja pidempää reittiä niin ettei mitään maantieteellisiä tekijöitä pitäisi ottaa huomioon. No reilaaminen ei onnistu, jos ei hahmota edes jollain tavalla Eurooppaa. Mielelläni olisin matkustanut päämäärättömästi edestakaisin siksakkiin pitkin Eurooppaa, mutta sitten olisikin saanut istua kaikki päivät vain bussissa. Kaikki aika olisi kulunut pelkkään matkustamiseen. (tosin, tykkään kyllä istua bussissa ja tuijottaa ikkunasta ulos ihastellen maisemia. En siis poissulje sitä, ettenkö voisi matkustaa vaikka bussillä läpi Euroopan.) :DKun lähtöpaikkana on Skopje ja matkan on tarkoitus kulkea kokoajan Mustamerelle päin oli aika selvää, että meidän pysähdyspaikka oli Kreikan puolella Thessaloniki. Kaveri oli joskus lentänyt tonne suunnille aikaisemmin, mutta vuosia oli kulunut ja muistojakaan ei alueelta ollut lähes lainkaan. Saavuttiin Thessalonikin alkuillasta ja kaikkialla oli jo aivan pimeää. Onneksi oltiin tehty Skopjessa varaus linja-autoaseman läheltä löytyvään hostelliin, jottei pitänyt  kauaa navikoida kaupungin katuja.

 Oltiin varattu joku perushalpa kahden hengen huone, jossa oli wc muttei suihkua. Huone oli muuten ihan siedettävä, mutta wc oli kyllä niin hämärä huonosti toimivat sermiseinän takia ettei sitä tullut käytettyä lainkaan. Mielummin sitä lähti käytävältä löytyviin yleisiin, kun vaihtoehtoisesti huoneesa olevaan, jossa ei käytännössä ollut edes seiniä ympärillä. 😀

IMAG3245Meidän matkassa taisi ola jotkut sääjumalat mukana, sillä reilin edetessä lämpötilat vain kohosi korkeammaksi ja aurinko näyttäytyi päivittäin. Olin näistä säistä aivan super iloinen, sillä omaan fiilikseen vaikuttaa aina niin mielettömästi se että sataako vai paistaako.
 Thessaloniki oli todella kaunis kaupunki. Kaupunki taitaa olla Kreikan suurimpia ja ihmisiä siellä on tietenkin myös sen mukaisesti. Näistä riippumatta kaupungissa oli jollain tavalla myös tosi rauhallista tai ainakin kaikkialla missä me pyörittiin. Ravintoloista ja terasseilta löytyi aina tilaa ja yleensä kyseisissä paikoissa kuuli ympärillä puhuttavan kreikkaa englannin sijaan. En sitten tiedä onko tilanne eri myöhemmin kesäkuukausina.
IMAG3236
9thessa (31)
Kaupungista tuli monella tapaa mieleen joku todella suosittu lomakohde. En tiedä onko tuolla erityisen paljon mitään sen ihmeellisempää nähtävää, mutta merta, satamaa ja kävelykatuja riittää. Niitähän rantalomakohteilta aina haetaan? No sitä rantaa en kyllä sitten nähnytkään.
DSC05766-001
IMAG3283
Thessalonikissa matkan kohokohtia oli, kun pääsi syömään kreikkalaistasalaattia ja fetajuustoa. Ruokaa, joka on missä tahansa maailmaa aivan ykkönen ja millä voisin elää luultavasti loppuelämäni. Salaatti oli hyvää, vaikken nyt mitään sen suurempaa eroa juustossa huomannutkaan. Omasta mielestä se maistui täysin samalta kun S-ryhmän tarjoama edullisin vaihtoehto.:DRuoka oli kyllä muutenkin hyvää ja mikä parasta monissa paikoissa yhä edullista. Muidenkin Välimeren maiden tapaan tarjolla oli paljon kalaa ja muita mereneläviä. Oon niin iloinen, että vaikka nirsouteni johdosta en pysty syömään lähes missään yhtään mitään, syön lähes kaikkea mitä merestä voidaan nostaa. 🙂
Parin päivän Kreikka-visiitin jälkeen matka jatkui viimeiseen kohteeseemme eli Istanbuliin, josta myös meidän paluulennon oli määrä lähteä muutamaa päivää myöhemmin. Tykkäsin Thessalonikista ja muutenkin Kreikasta. Tulevaisuudessa on päästävä käymään ainakin Ateenassa, sillä eniten jäi harmittamaan ettei sinne koskaan ehditty. Ehkä tulevaisuudessa saatan myös löytää itseni joltain Kreikan saarista… Ehkä niihin voisi tutustua seuraavaksi.
-A

Skopje, Makedonia

Kun lähdimme Pristinasta Skopjeen, tarkoituksenamme ei ollut jäädä kaupunkiin pidemmäksi aikaa. Lähtöpäivä kotiin alkoi pikkuhiljaa lähestyä ja matkaa lopulliseen päämääräämme oli vielä sen verran, että ellemme halunneet viettää viimeisiä lomapäiviä pelkissä busseissa oli viisainta tehdä lyhyempi stoppi Makedoniaan.

DSC05732-001 DSC05733-001

Kaveri oli käynyt Skopjessa aikaisemmin ja en osannut kuvitella yhtään millainen kaupunki oli ennenkuin itse sinne saapui. Aluksi mielessä pyöri vain yksi asia. Pääkaupungin keskus on edelleen yhtä rakennustyömaata! Kuitenkin nopeasti sai huomata ja katsella silmät pyöreinä ympärille, kun joka puolelta löytyi toinen toistaan hienompia ja massiivisia rakennuksia.

Koko keskustan alue; Makedonian aukio ja joen ylittävät sillat ovat täynnä massiivisia koristeltuja patsaita ja monumentteja. Jotenkin omaan silmään kaikki tuntuu täysin luonnottomalta ja tällöin heräsi vain kysymys, että kenen aikaansaannos on se kaikki suuruudenhulluus?

DSC05735-002 DSC05740-001

skopjeeee (2)

DSC05747-001

DSC05756-001

skopjeeee (5)

skopjeeee (4)Vastaus kysymykseen on yksinkertainen Skopje 2014 -rakennusprojekti ja oikeistohallitus.

Omaan silmään tämä kaikki oli aivan liikaa. Jollain tavalla itse en kaipaa mitään vastaavaa mahtipontisuutta kaupungeilta. Varsinkaan kun kaikki on niin luonnotonta! Siinä vaiheessa, kun huomaat joessa rakenteilla olevan valtavan purjealuksen, huokailee jo ääneen. Puhutaan, että Skopje on todellinen idän ja lännen törmäyskohta. Jos tällöin kaikki tuo mauton suuruudenhulluun kuvataan länsimaalaisena, en ole enää varma kumpi kiinnostaa itseä enemmän, itä vai länsi.

Onneksi kaupungista löytyi myös toinen puoli. Itäiset basaarialueet miellyttivät enemmän omaa silmää kuin kymmenmetriset kiiltävät patsaat. Jos aikaisemmin alleviivasin sanaa luonnoton, niin nyt ainakin aistittavissa oli monellakin tapaa kirjaimellisesti elämää. Kapeiden kivistin katujen varsilta löytyi ihania pieniä liikkeitä ja mielenkiintoisia ravintoloita. Suosittelen suuntaamaan tuonne keskustan aukion sijaan.

DSC05750-001 DSC05751-001DSC05753-001Yksi nähtävyys päätettiin Skopjessa olon aikana käydä katsomassa. Äiti Teresa syntyi Skopjessa ja koko entisen Jugoslavian tavoin Skopjestakin löytyi niin muistomerkkiä merkkihenkilölle kuin myös äiti Teresan muistoksi tehty rakennus.
 DSC05758-001 DSC05760-001

Ennen matkanjatkumista ehdittiin istua hetkeksi vielä alas ja lähettää kotiin kuulumiset reissusta. Makedonian pääkaupunki oli monella tapaa mielenkiintoinen paikka, mutten ole vieläkään aivan varma haluaisinko palata sinne uudestaan. Jollain tavalla paikka ei jäänyt niin kovasti painamaan mieltä, että sinne haluasi palata pian uudestaan. Koskaan ei voi tietää mitä tuleva tuo mukanaan ja mistä jatkossa itsensä löytääkään…

Skopjeen ei tietääkseni tehdä Suomesta lainkaan järjestettyjä matkoja, mutta sinne on helppo matkustaa omatoimisesti naapurivaltioista. Etenkin Bulgariasta ja Kreikasta tiettävästi pääsee matkustamaan kätevästi julkisilla kulkuneuvoilla. En voi muuta kuin suositella ja sanoa: Lähde, näe ja koe!

DSC05764-001

-A