Monthly Archives

syyskuu 2016

Luontopolulla: Suomen kaunein puu.

Ennen kesänalkua tein jonkinlaista listaa asioista, joita haluan kesän aikana päästä tekemään. Listaa kokosin lähinnä vain pääni sisälle, sillä tuntui turhalta tehdä täysin konkreettista listaa paperille. Tässä listassani on myös sellaisia juttuja, jotka ovat pysyneet siinä vuosi toisen jälkeen. Ja itseasiassa osa niistä on vieläkin toteuttamatta. Kuinka vaikeaa voi olla esimerkiksi Suomen upeisiin kesäkaupunkeihin matkustaminen? Kaikesta päätellen erittäin haastavaa, sillä en ole ehtinyt käydä edes niissä, jotka sijaitsevat alle 100km:n etäisyydellä.

Nyt kai voi jo puhua, että kesä on mennyt ohi ja syksy on saapunut. Ainakin kun katsoo ikkunasta pihalle, niin pihan vaahtera on ainakin vaihtanut hienon väriasun ylleen. Olin alkukesästä suunnitellut vaikka minkälaisia pyöräilyretkiä kotikaupungissai ja sen ympäristössä. Olin suunnitellut, että käyn niissä paikoissa, joissa en ole koskaan aikaisemmin syystä tai toisesta käynyt. Huomasin kuitenkin kuun vaihtuessa syyskuuhun, että nämä retket olivat edelleen toteuttamatta.

20160909_125807-002 20160909_125824-001 20160909_130206-001

Viettäessäni kesälomani viimeistä viikoa päätin kuitenkin korjata tilanteen, hypätä eräänä aamuna pyörän selkään ja lähteä polkemaan Lohjansaareen. Lohjansaari alueena on aivan super kaunis. Vasta näin vanhempana aluetta on pystynyt jollain tavalla arvostamaan. Muistan, kun kuulin teini-ikäisenä siskojeni kanssa, että vanhemmat olivat suunnitelleet 90-luvun alussa tontin ostamista Lohjansaaresta. Olimme kaikki täysin järkyttyneitä ja onnellisia siitä, että talomme rakennettiinkin keskustan tuntumaan. Ymmärrän kyllä reaktioni täysin, sillä kuinka moni 13-vuotias arvostaa sitä, että kodin ja kavereiden luo pääsee päivässä yhdellä bussilla suuntaan.

 Reilu 20km:n pyöräilyn jälkeen olin perillä kohteessani. Lukitsin pyöräni lähimpään liikennemerkkiin ja silmäilin luontopolun ohjetauluja ja sekä Paavolan tammen esittelytietoja. Lohjalla on yllättävän paljon ympäri kaupunkia erilaisia luontopolkuja ja niitä pidetäänkin todella hyvässä kunnossa. Vasta näin vanhempana on tajunnut sen, kuinka ainutlaatuinen oikeastaan tämän kaupungin luonto on. Kaupunkihan on siis rakentunut järven ympärille ja lisäksi kaupungin halkaisee harju. Hyvät puitteet siis kaikenlaiselle retkeilylle.

Kaupungin keskustassa sijaitsevat luontopolut ovat palvelleet itseäni lähinnä lenkkipolkuina, joten tällä kertaa lähdin tutustumaan Lohjansaaren Paavolan luontopolkuun ja polun läheisyydestä löytyvään Suomen kauneimman puun tittelin saaneeseen Paavolan tammeen.

20160909_125703-001 20160909_125626-001 20160909_130527-002

Paavolan luontopolku alkaa entiseltä Lohjansaaren koululta. Tuntui oudolta tuijottaa vanhaa kyläkoulua ja ajatella, että se olisi voinut olla minun ala-asteeni. Lohjalla on lopetettu viime vuosien aikana valtavasti pieniä kouluja ja niinpä nyt tuossa saaren koulussa ei ole ollut enää vuosiin minkäänlaista toimintaa. Ja itse asiakka kaupunki yrittääkin myydä kiinteistöä. Onneksi heti parkkipaikan luota löytyi hyvät ja selkeät opasteet luontopolulle. Muuten olisin itse saattanut eksyä alueella, sillä alue on itsellä täysin vieras.

Entisen koulun piha-alueelta siirryttäessä metsäpolulle näkymä oli sama kuin oikeastaa kaikilla kaupungin luontopoluilla. Selkeästi merkityt reitit ja lyhyin välimatkoin opastauluja. Ympärillä komeili paljon tammia sekä pähkinäpensaita. Mieleen tuli yläasteen biologian tunnit, kun piti hakea portfoliota varten lehtinäytteitä. Samalla myös pohdin, että miksei kaupungin peruskoulut hyödynnä näitä luontopolkuja opetusmielessä. Ainakaan itse en päässyt peruskoulussa noille alueille. Muistan vain miten parhaat biologian tunnit vietettiin ulkona muun muassa ottaen järvestä vesinäytteitä planktonien tunnistamiseen.

Metsässä oli alkanut näkymään alkunut syksy jo todella hyvin. Lehtipuut vaihtoivat värejään, kuivia pudonneita lehtiä löytyi jalkojen juuresta polulta ja koko metsä alkoi kadottaa vihreää väriään. Tässä vaiheessa viimeistään oli myönnettävä syksyn saapuneen.

20160909_130604-002 20160909_130636-001 20160909_130823-001 20160909_130834-001 20160909_130516-002 20160909_132829-001

Luontopolun yhteydessä Paavolan tammelle on nykyään todella selkeät opasteet. Kun luontopolulta tulee poistua tammen suuntaa, näkee viitat ”Paavolan tammi n. 100m”. Tammelle kulkee selkeä polku ja nykyään tammi on niin suosittu retkikohde, että sitä käy ihailemassa koko ajan joku. Kävellessäni tammelle vastaani käveli vanhempi parinkunta, joka oli samaanaikaa kaartanut autolla parkkipaikalle kanssani. Olin tietoisesti pitkittänyt lähtöäni luontopolulle, sillä en halua kävellä luontopolkuja toisten vierailijoiden kanssa. Haluan keskittyä tällöin pelkästään ympäristöön ja sen ääniin. Omat askeleet tuottavat tarpeeksi ääniä. Niinpä en kaipaa tuolloin muiden kenkäparien askeleita.

Tammelle päästessäni vaihdoin hymyn vastaan tulevien kanssa ja lisäksi mielipiteet tammen upeudesta. Tuntui jollain tapaa oudolta, että me suomalaiset puhumme toisillemme keskellä metsää, mutta taajama-alueilla käännämme nopeasti katseet taivaalle tai maahan. Tästä tuli itselle mielettömän hyvä fiilis ja jäin ihmettelemään ja ihailemaan kaunista vanhaa puuta.

20160909_131607-001 20160909_131520-001 20160909_131925-001 20160909_131928-001

Vanhan suuren tammen nähdessäni en enää epäillyt hetkeäkään miksi kaikki ja koko kaupunki puhuu tänä päivänä tammesta. Se oli jollain tapaa niin lumoava. Tammen alla tunsi itsensä niin pieneksi ja tuntui uskomattomalta, että luontopolun laidalta löytyi jotain niin suurta ja vaikuttavaa. Paavolan tammen kerrotaan olevan noin 400vuotta vanha. Reilu metrin pituudesta mitattuna valtavan tammen ympärysmitta on 472cm. Jälleen tunsi itsensä todella pieneksi, kun kädet eivät riittäneet alkuunkaan puuta ympäri kietomaan.

Vanhalla tammella oli monihaaraiset pitkälle ulottuvat oksat. Sää vierailulleni oli mitä parhain ja auringon säteet paistoivat oksien ja vielä puussa olevien lehtien lävitse. Näky oli mitä hienoin. Rauhoituin hetkeksi hiljaisuuteen tammen olle ja kuuntelin lähes äänetöntä metsää. Ennen lähtöä tammen luota se oli kuitenkin tehtävä. Katselin ympärilleni, sillä en todellakaan ole mikään puiden halailija. Kiedoin kädet tammen ympärille ja suljin silmät.

20160909_132210-001 20160909_132046-001 20160909_132136-001

En tiedä sainko tammesta se suuremmin energiaa, mutta ainakin hyvänmielen ja loistavan fiiliksen. Jatkoin matkaa luontopolun loppuun ja ihailin kauniin syksyisen lehtimetsän maisemia. Samalla aloin suunnitella seuraavaa pyöräilyretkeä toiseen kohteeseen, jonne olen jo pidemmän aikaa halunnut päästä. Toivottavasti tämän toteuttamiseen ei kulu yhtä pitkää aikaa kuin yleensä.

20160909_132512-001

Oletko mahdollisisesti käynyt jo ihailemassa Paavolan lumoavaa tammea? Suosittelen ehdottomasti vierailua luontopolulla ja tammen luona, mikäli liikkuu Länsi-Uudellamaalla päin. Mikäli olet liikkumassa näillä suunnilla, niin hihkaise ja voin vaikka keittää kahvit. 🙂

-A