Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Monthly Archives

elokuu 2015

Taiteiden yö / The Night of the Arts 20.8.2015

Mulla on mennyt oikeastaan koko kulunut viikko enemmän tai vähemmän lepäillessä. Viime viikolla sinnittelin 12tuntisen työvuoron särkylääkkeen voimalla ja maanantaina kyllästyin siihen köhimiseen ja pari tuntia myöhemmin palasin työterveyden kautta takaisin kotiin antibioottien sekä sairaslomalappusen kanssa. Kesäaikaan on ehkä kurjinta sairastaa ja olla kipeänä. Varsinkin tällä hetkellä, kun Suomeen on saatu viimein noi helteet. Onneksi kuitenkin sairastan niin vähän, että edellisestä antibioottikuuristakin oli kulunut se 15vuotta. Antibiootit alkoivat sitten purra heti lähes lumelääkkeiden tavoin, kun ne kurkusta alas huuhteli.

Mä olen muuten aika tunnollinen työntekijä. Oon koko työikäni aikana ollut 6päivää sairaslomalla. Kun mut on määrätty sairaslomalle, en jotenkin myöskään anna itseni tehdä mitään. Jos miettii järjellä, niin en tiedä onko kaupassakäynti tai kodin yleinen siivoaminen este keuhkoputkentuhelduksen aikana, mutta jotenkin oma pää sanoo ettei tiettyjä asioita voi tehdä, jos ei ole kykenevä hoitamaan omia töitäkään. Sen takia pohdin pitkään, että pystynkö lainkaan lähtemään viime torstaina Taiteiden yöhön, kun olin alkuviikon ollut saikulla. Onneksi kuitenkin olo alkoi tuntua jossain määrin heti paremmalta, kun nielaisi ensimmäiset antibiootit ja näin olin loppuviikosta taas jo työkykyinen.

20150820_192151-001

Treffasin Kampissa kaveria töiden jälkeen ja lounaan jälkeen lähdettiin kulkemaan Helsingin keskustan alueita, jonne Taiteiden Yö:n ohjelmatarjonta oli levittynyt. Ihmisiä oli valtavasti liikkeellä ja varsinkin Espalla aivan ruuhkaksi asti. Ympäri kaupunkia oli isompaa sekä pienempää ohjelmaa. Omasta mielestä ne kadun kulmaan suunnanneet katusoittajat tekevät ohjelmaan täysin yhtä paljon kuin ne suuremmat top5:seen luokitellut ohjelmaspektaakkelit. Tarjolla oli siis varmasti jokaiselle jotakin.

Yleisen hyvän fiiliksen ja iloisten ihmisten kohtaamisen lisäksi kotoa käsin oli helppo bongailla itseä kiinnostavia paikkoja ja esityksiä, sillä omasta mielestä Taiteiden Yö:n verkkosivut olivat melko selkeät. Itse diggailin eniten siitä, että sivustolla pystyi kokoamaan ja tekemään oman listan päivän taidetarjonnasta. Kun ohjelmistossa on noin 200 erilaista tapahtumaa niin tapahtumatarjonnan rajaaminen on aika välttämätöntä.

20150820_195909-001

Käytiin katsomassa illan aika muun muassa se ehkä kaikkein tunnetuin, esille nostetuin ja ehkäpä myös suosituin ohjelmanumero, eli ”Jättiläiset” Senaatintorilla. Valtavia kahdeksan metrisiä pajujättiläisiä oli seuraamassa torillinen ja ehkä muutama sivukadullinen ihmisiä. Paikalla taisi olla lähes kymmenentuhatta spektaakkelin seuraajaa ja sen kyllä huomasi, sillä liikkumista esityksen aikana kannatti kyllä syystäkin välttää. Jättiläiset olivat upeita (ja isoja), mutta jossain määrin muuten esitys ja sen taiteellisuus meni ehkä oman ymmärryksen yli. Jaksettiin jostain syystä kuitenkin seurata se alusta loppuun asti.

20150820_192011-001 20150820_192847-001 20150820_200214-001

Kuten aikaisemmin mainitsin, niin itse olin koonnut jonkunlaista listaa eri puolilla kaupunkia olevista esityksistä. Aikaa siirtymiin kuitenkin kului sen verran hyvin, että päätin skippailla osan aivan suosiolla. Lähinnä liikuimme keskustan alueella vain niiden ohjelmien luo, jotka tulivat sattumalta vastaan.

Keskustan alue oli kyllä niin täynnä ihmisiä, että teki mieli lähteä välillä vähän kauemmaskin. Senaatintorin jättiläisten lisäksi kuljimme Hesperian puistossa, jossa oli niin tanssia kuin laulua. Kansallisoopperan takana oli tarjolla tanssia salsan muodossa ja jotenkin itse ainakin yllätyin millaisena joukkona paikalle oli saapunut ihmisiä tanssimaan. Musiikintavoin alueen fiilis oli hyväntuulinen sen kaiken hymyn ja naurun keskellä.
20150820_210646-001Yhtenä omalta osalta odotuimpana osana Taiteiden Yötä oli Töölönlahden rantaan illan aikana kynttilöistä koottu taideteos. ”Tule sytyttämään kynttilä ja lahjoittamaan haluamasi summa UNICEFille” kuulosti omaan korvaa hyvältä ja mielenkiintoiselta. Paikalle päästyä se olikin sitten kaikkea muuta. Värikkäiden hautakynttilöiden kasa Töölönlahden rannalla oli kaikkea muuta kuin sitä mitä olin itse etukäteen odottanut.

20150820_210708-001

Omia suosikkeja illassa oli kyllä ehdottomasti ”Open Stage”. Pysähdyttiin istumaan kansalastorille ja seuraamaan lavalla vaihtuvia esityksiä. Open Stage:lla nähtiin niin laulua kuin tanssia. Bollywood -esitys erosi omasta mielestä parhaiten kaikesta muusta parhaiten. Muuten musiikkiesityksia mies ja kitara -meningistä oli kiva seurailla aina ryhmiin.

20150820_214610-001Omalta osalta ilta ja koko taitenden yö oli onnistunut. Pidän tapahtuman tunnelmasta ja siitä miten se erityisesti on saanut ihmiset liikkeelle. Ympäri kaupunkia näkee iloisia ihmisiä ja kaverukset ovat kokoontuneet puistoihin joko nauttimaan seurasta tai sitten tarjolla olevasta ohjelmasta. Vaikka omasta mielestäni ohjelma onkin melko toissijaista, niin uskon kyllä että Taiteiden Yöhön tulee ainakin itse osallistuttua vielä tulevinakin vuosina.

Oliko muut seuraamassa Taiteiden Yön ohjelmaa? Mikä omasta mielestäsi tapahtumassa on kaikkein parasta? 🙂

-A

Minne sinä menisit maailmanympärimatkalle?

En ole koskaan miettinyt omalle kohdalle maailmanympärimatkaa, mutta silti olen mielenkiinnolla lukenut niistä muutamien blogeista. Ajatus tuntuu mahtavalta, mutta samalla myös todella kaukaiselta miettien omaa elämän tilannetta. Ainakaan lähitulevaisuutena se ei ole millään tavalla mahdollista, saati sitten ajankohtaista. Sain juuri vakinaistettua työpaikkani, joten kuuden viikon vuosiloma ei erityisen pitkille matkoille anna mahdollisuuksia. Onneksi kuitenkin jonkinlaisille.

Sain Globe Called Home– blogin Jenniltä haasteen kertoa viidestä unelmien maailmanympärysmatkan kohteesta. Matkojen suunnittelu on lähes yhtä parasta kuin itse reissussaoleminen, joten tartuin tähän haasteeseen todella innoissani. Melko nopeasti kuitenkin tajusin, että saan aloittaa tämän kaiken miettimisen ja suunnittelun aivan nollasta. Enhän mä ole koskaan edes salaa haaveillut mistään vastaavasta.

Mulle itselle maailmanympärimatka tarkoittaa jostain syystä sitä, että matkaan sisältyisi jokainen manner ja tämän kautta pallo tulisi sitten kierretty. Jos raha ja aika ei olisi lainkaan esteenä, niin matkaan olisi hienoa sisällyttää kaikki unelma pienet saarivaltiot sun muut, mutta jos yritän olla edes hieman realistinen kaiken unelmoinnin keskellä, niin lähtökohta voisi olla jo sekin, että mitä luultavammin Etelä-Mantereella jäisi vierailematta. Mitä luultavammin skippailisin myös kaikki Euroopan kohteet, sillä en haluaisi kuluttaa matkustuspäiviä Euroopassa.

Etelä-Afrikka:

Afrikka olisi yksi niistä alueista, joita en haluaisi missään nimess skippailla omalla maailmanympärysmatkalla. Aika usein tuntuu, ettei tuo maanosa ole niin suosittu matkakohde pidemmillä esimerkiksi juuri maailmanympärimatkoilla. Jotenkin se on itselle myös niin vieras, että mun olisi aivan välttämättä päästävä sinne. Afrikka on se maanosa johon osaan sijoittaa vain pienen osan sen valtioista ja häpeissäni voin tunnustaa, että mulle Afrikka on jossain määrin myös sellainen ”yksi_iso_valtio”.

Etelä-Afrikan valitsin matkakohteeksi sillä, että tiedän siitä edes jotain. Alue on monipuolinen ja siellä riittäisi varmasti nähtävää sekä koettavaa, vaikkei lähtisi vierailemaan muihin naapurivaltioihin. Haluaisin myös sisällyttää omaan maailmanympärimatkaan jonkun safarivierailun, jonka kautta alueen luonto ja eläimistö tulisi konkreettisemmaksi.

kuva: http://www.abercrombiekent.co.uk/southafrica/

Filippiinit

Filippiinit on ollut jo pitkään mun matkakohdelistalla. Lähtisin tänne fiilistelemään kaikista niistä paratiisimaisista saarista, valkoisesta hiekasta ja turkoosista merivedestä. Voisin pysähtyä tullessa myös Manilaan pariksi päiväksi, mutta suurkaupunki ei kyllä vedä niin paljoa puoleensa kuin rentoutuminen rantakohteessa.

kuva: http://www.worldtravelguide.net/philippines-beaches

Uusi-Seelanti

Maailmanympärimatkalla olisi myös ehdottomasti Uuteen Seelantiin. Täytyykö tätä edes perustella. Tottakai haluaisin nähdä onko se niin kaukainen paikka oikeasti niin upea kuin mitä kaikki kuvat antaa ymmärtää. Haluaisin ehdottomasti nähdä ja kokea sen kaiken kauneuden omilla silmillä. Kansallispuistojen ja upeiden maisemien bongailua voisin kuvitella taittavani esimerkiksi pyöräillen. Jotenkin tuntuu, että niin kaikesta voisi saada eniten irti.

kuva: https://www.flickr.com/photos/woolblog/6908812917

Argentiina

Koko Etelä-Amerikka kyllä kiinnostaa sen verran, että voisin hyvin lähteä pelkästään sinne kiertelemään. Argentiina on yksi niistä valtioista, joista uskoisin itse saavani eniten irti. Kaupungeissa olisi riittävästi tai luultavasti liikaakin hulinaa, mutta samalla valtiosta löytyy myös aivan käsittämättömiä luonnonkohteita. Iguassun putoukset olisi aivan pakko päästä bongaamaan. Argentiina kiinnostaa ehkä eniten juuri sen takia, että valtio on luontonsa puolestakin niin monipuolinen. Ne kaikki vuoristot, jäätiköt ja lisäksi rantamaisemat.

kuva: https://www.olympia.fi/matka/argentiina-buenos-aires-ja-iguassun-putoukset-2015

Kanada

Kanadaan lähtisin myös oikeastaan vain sen luonnon takia. Viime kesälomallani kun juttelin kanadalaisen pojan kanssa, niin tämä ilmaisi miten Pohjois-Euroopan valtiot eivät ole koskaan kiinnostaneet häntä, sillä ovat niin samanlaisia kuin kotimaansa. Itse en pysty allekirjoittamaan tätä ja niinpä itsellä on yhä edelleen jonkun asteinen Kanada-innostus. Haluaisin matkustaa Kanadassa pohjoista kohti junalla ja bongailla matkalla mustakarhuja.

kuva: http://travel.nationalgeographic.com/travel/canada/landscapes-photos/

Löytyykö viiden unelmakohteen listalta mitään, joita laittaisit omalle unelmien maailmanympärimatka -listallesi? Entä minne sinä menisit maailmanypärimatkalle?

Haastan seuraavat blogit kertomaan heidän unelmiensa maailmanympärimatkan viidestä kohteesta:
Pää Pilvissä / Ansku BCN / ReiseReise / Levoton Matkailija / Marika World

-A

Päivä Tukholmassa… ja kun aika ei riitä.

Omasta mielestäni helpoimpia ja ehkä myös edullisimpia tapoja irtautua arjesta on varata risteily Tallinnaan tai Tukholmaan. Usein nämä vaihtoehdot ovat itselle huomattavasti helpompia kuin joku kotimaan reissu. Ehkä on liiankin helppoa varata vain matkat matkanjärjestäjän kautta, kun lähteä esimerkiksi Kuopioon, jota varten pitäisi tehdä varaukset sekä junaan että paikan päälle hotelliin.

Omaan kesään kuuluu risteilyt naapurimaihin siinä missä toisten kesään kuuluu hengailu uimarannalla. Päiväristeilyt on helppo toteuttaa arkivapailla ja edullisten hintojen takia matkaa ei täydy edes suunnitella sen enempää. Varaankin usein risteilyt juuri hieman ennen lähtöpäivää ja näin hinnat ovat laskeneet myös hyvinkin edullisiksi. (Luultavasti suurimpina syynä se fakta, että risteilyalukset ovat hyvinkin tyhjiä arkipäivinä).

Siinä missä toiset tykkää lähteä vain risteilylle, niin itse vaadin kyllä lähes poikkeuksetta sen, että matkaan sisältyy maihinnousu. Mulle laivalla matkustaminen on matkustusmuoto ja tarkoituksena on aina myös poistua sieltä. En matkusta lentokoneella tai junalla ilman päämäärää, miksi sitten matkustaisin laivalla? En oikein nauti mistään laivojen tarjonnasta; en ruoka enkä myöskään viihde.

DSCN0400-001 DSCN0405-001

Kun mietin vuosia taaksepäin, niin lähes poikkeuksetta matkoille Tukholmaan oli tasan yksi visio; shoppailu. Ruotista löytyi mukamas paremmat ketjuliikkeet ja matkat lätäkön toiselle puolelle olivatkin lähinnä sellaisia ”shoppailumatkoja”. Maissaoloaika käytettiiin Drottninggatania kulkien ja takaisin laivaan palattiin lompakot tyhjinä. Vaikka olen käynyt Tukholmassa sen parikymmentä kertaa, niin silti kaupunki on mulle aika vieras. Vasta pari vuotta sitten, kun oltiin kaveriporukalla useampia öitä Tukholmassa ehdin nähdä kaupungista muutakin kuin se tunnetuin ostoskatu.

Ennen lähtöä kyselin täällä blogin puolella vinkkejä Tukholmaan, jotta viimeisimmällä vierailulla näkisi jotain vähän uutta kaupungista. Oli mukava huomata, että muutamia vinkkejä ja linkkejä tulikin. Luin niitä huolella ja lähes heti heräsin kuitenkin siihen todellisuuteen ettei Tukholmaa kyllä missään viidessä tunnissa ehdi näkeä. Täytyy ehdottomasti suunnitella sinne jotain pidempää hotelliviikonloppua.

DSCN0416-001 DSCN0418-001

Päivä Tukholmassa oli ihanan kesäinen. Täydellinen auringonpaiste pilvettömältä taivaalta. Juuri sellainen unelma sää vain kaupunkilomalle ja kulkemiselle paikasta toiseen. Lähdettiin ensimmäisenä kävelemään viikkarin terminaalilta keskustaan päin ja satamaa pitkin Skeppsholmenille. Satamamaisemat olivat upeita, mutta muuten tolta pikkusaarelta ei kyllä oikein mitään mielenkiintoista bongattu, joten käännyttiin takaisin aika nopeasti ja otettiin suunnaksi Djurgården.

Keskustan suunnalta on helppoa matkata Djurgårdeniin bussilla tai ratikalla tai sitten vesiteitse lautalla. Itse päädyttiin kuitenkin tehdä matka jalkaisin, sillä siinä säässä se kannatti. Meillä ei ollut mihinkään kiire, joten matkan taittaminen vauhdilla ei ollut mitenkään tarpeellista

DSCN0421-001 DSCN0422-001 DSCN0425-001 DSCN0428-001 DSCN0429-001

Satamakatua pitkin matka kohti Drujgårdenia on kyllä yksi omista suosikeista Tukholmassa. Kadunvarrella on erilaisia pieni kahviloita ja ravintoloita, joihin voi pysähtyä ja satamassa seisoo vanhoja suuria purjeveneitä. Satamakadulla on rauhallista kävellä ja nopeasti saa myös huomata, että kadun varsille on pysähtynyt ihmisiä vain istumaan ja seurailemaan ohi kulkevia ihmisiä.

Mitä lähemmäs tulee Djurgårdenin siltaa, niin sitä enemmän ihmisiä myös alkaa parveilla ympärillä. Lämmin ja aurinkoinen päivä on saanut niin turistit kuin myös paikalliset liikkelle. Eikä kyllä ihme, sillä Djurgårdenin saarella on kyllä paljon nähtävää. Jopa niin paljon, ettei se meidän maissaoloaika riitä millään kaikkiin paikkoihin tutustumiseen.

DSCN0431-001 DSCN0434-001 DSCN0439-001

Kun pyysin vinkkejä Tukholmaan niin yhtenä suosituksena sanottiin Djurgården. Sieltä löytyy kyllä monenlaista tekemistä. Pari vuotta sitten kun oltiin Tukholmassa vietettiin päivä ”lastenloma” -teemalla ja otettiin tällöin suunnaksi kyseinen paikka. Tuolta alueelta löytää vaikka mitä. Lyhyiden etäisyyksien takia tonne on kyllä helppoa suunnata myös niiden lasten kanssa.

Melko nopeasti sillalta lähtiessä itsensä löytää Junibackenin pihalta. Luultavasti kaikki pohjoismaiset lapset rakastaa Astrig Lingrenin tarinoita ja paikka on aivan ihana jokaiselle lapselle tai miksei myös lapsenmieliselle. Mä en tiennyt paikasta, kun itse olin lapsi. Jos olisin tiennyt niin luultavasti olisin vaatinut päästä tuonne satutaloon ja lempi satujen ympäristöihin.

DSCN0444-001 DSCN0446-001 DSCN0449-001

Toisena hyvänä perhematkojen kohteena on mielestäni saarelta löytyvä huvipuisto Gröna Lund. Huvipuistoon valui tasaisesti todella paljon ihmisiä. Itse skippailtiin alueelle meno, sillä kymmenen euron sisäänpääsyn hinta tuitui hieman liian kovalta. Omasta mielestä on todella ikävää, kun pelkkä alueiden pääsyliput on tuollaisissa hinnoissa. Pelkästä tunnelman tsekkaamisesta ei aivan viitsi maksaa tuollaista hintaa. Pohdittiinkin aluksi, että miksi huvipuistoon täytyy edes olla maksullinen sisäänpääsy, mutta lopulta tajuttiin itsekin että ainakin noin tunnetussa paikassa se on pelkästään hyvä asia. Alueella ei luultavasti pääsisi edes liikumaan, jos se olisi täysin ilmainen ja kaikille avoin.

DSCN0440-001

DSCN0463-001

20150813_134524-001

20150813_134507-001 20150813_132916-001

Kuten aikaisemmin mainitsin niin alue on kyllä todella monipuolinen ja sieltä löytyy myös muuta kuin huvipuistoja ja satutaloja. Saarella on yllättävän paljon viheralueita ja erilaisia kahviloita sekä pieniä kioskeja. Tuolla saa päivän kulumaan todella mukavasti pelkästään ympäriinsä kulkien.

Olin etukäteen miettinyt, että haluaisin käydä Skansenilla, sillä edellisen kerran kävin siellä pari vuotta sitten tammikuussa. Paikka oli talvella upea, joten en voi kuin miettiä kuinka ihana se on kesä aikaan. Aikaa oli kuitenkin sen verran vähän käytettävissä, että päätin skippailla Skansen vierailun. Haluan sinne myöhemmin paremmalla ajalla ja niin ettei täydy sitten juoksennella paikasta toiseen.

Ajankohtana, jona olin Tukholmassa oli myös Stockholms Kulturfestival. Eri puolilla kaupunkia oli eri alueita tapahtumaan liittyen. Pyörittiin hetken aikaa Norrbro -sillan luona, missä oli etenkin lapsille paljon erilaista tekemistä ja ohjelmaa. Askartelu-, peli, ja sirkuspajoja oli laidasta laitaan. Jotenkin oli aivan mieletöntä kuinka paljon alueella oli kaikkea. Tekemistä, ihmisiä ja värejä.

DSCN0467-001 DSCN0470-001 DSCN0472-001 DSCN0474-001 DSCN0475-001 DSCN0490-001

Yksi asia mikä Ruotsissa on paremmin kuin Suomessa on karkkikaupat. Siis ne karkkikaupat, joita käytännössä Suomessa ei edes ole. En tiedä onko hieman ristiriitaista, että itse valitan aiheesta, sillä lopetin karkin syönnin 13vuotta sitten. No syön sitten karkkia tai en, niin mun mielestä noi ruotsalaiset karkkikaupat ovat aivan mielettömän ihania ja jotenkin omaan mieleen niistä tulee aina mieleen Peppi Pitkätossu. Tiedättekö sen Peppi jakson, jossa ollaan karkkikaupassa? Se on ehkä jokaisen lapsen unelma ja se oli siihen aikaan maailman makein juttu.

Joka kerta kun käyn Tukholmassa, niin on vähintään bongattava ja ihailtava sitten ikkunan takaa niitä karkkikauppoja. Ostan kyllä paljon mielumin tuliaiskarkit noista, kun esim. laivan taxfree myymälästä. Noissa puodeissa on jotenkin niin tunnelmaa ja eihän sitäkään voi kieltää että onhan ne aivan äärettömän söpöjä.

DSCN0492-001 DSCN0493-001 DSCN0502-001

Viimeiset käytössäolleet hetket maissa ennen laivaan nousua käytettiin Tukholman vanhassakaupungissa. Vaikka vanhakaupunki lukeutuukin siihen luetteloon, jossa tulee käytyä jokaisella Tukholma visiitillä niin siltikään se ei jäänyt tälläkään kertaa pois. Kai tätä voi perustella sillä, että vanhakaupunki on siinä matkan varrella, kun lähtee takaisin terminaaliin päin.

Diggaan kyllä aivan valtavasti tosta Tukholmankin vanhasta kaupungista. Pienet putiikit kadun varsilla, aivan erilainen tunnelma kuin muualla kaupungissa ja ne pienet kapeat kujat, jotka lähtevät isommalta kadulta. Mielettomän upeeta ja tunnelmallista. Oikeastaan juuri sitä mitä kaikki vanhatkaupungit aina huokuu. Toinen voi vihata tätä, mutta itse rakastan!

DSCN0511-001

DSCN0523-001

DSCN0512-001 DSCN0516-001 Jälleen kerran, kuinkahan monennennen kerran (suomenkieli<3), sai huomata että aikaa olisi voinut olla enemmänkin käytettävissä. Päiväristeilyt ovat mielestäni kivoja siinä, että lyhyemmälläkin vapaalla pääsee vähän irtautumaan arjesta. Lähes yhtä usein kuitenkin huomaa myös sen, ettei niiden tuntien aikana ole ehtinyt kokea kuin pintaraapaisun kaupungista. Tukholma on yllättävän monipuolinen kaupunki ja itse on nähnyt siitä vasta niin vähän, että sinne on pakko päästä useamman päivän lomalle.

Mitkä ovat omat suosikkikohteesi tuolla naapurissa?

-A

11tarinaa matkoilta…

Sain Ikilomalla -blogilta Liebster Award blogihaasteen kertoa 11tarinaa omilta matkoiltani. Vaikka aiemmin kesällä vastasinkin jo haasteeseen, oli pakko alkaa miettiä omia yhtätoista tarinaa, sillä Titta ja Thomas olivat koonneet niin mielettömät kysymykset kasaan. En ole edes varma onko mulla näihin kysymyksiin suoria tai ainakaan millään tavalla selkeitä vastauksia. Alkoi tuntua, että voisin tehdä seuraavien kysymyksien pohjolta itselleni jonkinlaisen ”Bucket List”:in…

… ja kysymyksiin/tarinoihin:

 

”NEAR DEATH EXPERIENCE”

1. Reissutilanne, jolloin olet pelännyt kuollaksesi?

Hyvä aloitus tähän kaikkeen… Mulla ei tule mitään mieleen. Kai mä jollain tavalla vähintään tiedostomattani välttelen kaikkia epämukavia tilanteita ja sen takia en myöskään ajaudu mihinkään erikoisempiin tilanteisiin. Voisi ajatella, että näitä olisi enemmänkin, sillä matkustelen paljon yksin ja silloin myös tapahtuu.

Tietenkin ajoittain on vähän säikähtänyt jotain tilannetta, mutta koskaan en ole sen enempää ehtinyt pelkäämään näitäkään asioita. Myrskyssä lentäminen ja ylipäänsä matkustaminen on kamalaa. Voisin sanoa, että pelottavinta on ollut koskaan se, kun matkustettiin 1990-luvulla perheen kanssa Tukholmaan ja hytin ikkunaan, joka oli laivan korkeimmissa kerroksissa hakkasi aallot. Ei tiedetty yöllä, että mistä tämä johtui ja tuntui että laiva menisi minä hetkenä hyvänsä ympäri. Seuraavana aamuna, kun vanhemmat kyselivät tilannetta infopisteeltä saimme kuulla, että myrsky oli niin kova että laiva oli täytynyt kääntää ja kulkea sivuttain menosuuntaan. Kuulostaa edelleen omaan korvaan kamalalta ja en halua edes ajatella asiaa sen tarkemmin. Merenkulku myrskyssä on omasta mielestä paljon kamalampaa kuin lentäen.

IMG_0173-001

”TOP OF THE WORLD”

2. Milloin olet tuntenut olevasi maailman huipulla?

Mietin ja mietin tähän tarinaa, mutta mulla ei vain tule mitään mieleen. Aloin miettiä, että olenko koskaan edes ollut missään korkealla. Mä en ole käynyt yhdessäkään pilvenpiirtäjässä, en oo vaeltanut vuorille tai mitään vastaavaa. Tarinankerrontakin jää siis vähäisemmäksi.

Jos kuitenkin joku tarina mainitaan, niin muutama vuosi taakse päin, kun olin Barcelonassa, niin sain jostain syystä aiheutettua edellisen illan sangrialla itselleni aamuksi mielettömän darran. Aamulla skippailin hostelliaamupalan, sillä täytyi kerätä kaikki voimat, jotta jaksoi lähteä kipumaan kaverin kanssa Tibidabo -vuorelle. Helteessä mäki tuntui jyrkemmältä kuin mikään. Tein matkalla kuolemaa, mutta hammastapurren matka eteni askel askeleelta. Perille päästessä oli voittaja fiilis, kun pääsi viimein huipulle päämääräänsä ja ympärille avautui upeat maisemat. Vaikkei nousu todellakaan ollut mikään rankka, niin niissä tiloissa se oli vähintään yhtä kova suoritus kuin vuorikiipeily. 😀

IMG_0524_zpsc30dcc3d

”RANDOM ACT OF KINDNESS”

3. Matkan aikana tuntemattomalta henkilöltä saatu apu tai ystävällisyyden ele?

Kai se on ollut jollain tavalla merkityksellistä, kun se kerran tulee ensimmäisenä mieleen. Mua on kohdeltu omilla reissuillani pääsääntöisesti hyvin ja yllätyn kerta toisen jälkeen ihmisten hyvyydestä. Ensimmäisenä mieleen nousi kuitenkin ensimmäinen matkani Pariisiin.

Oltiin kaveri porukalla liikkeellä ja itse asiassa suosikki bändimme kiertueella. Olimme matkanneet edellisen yön bussilla Amsterdamista Pariisiin ja metroon siirtyessä raahasin perässäni matkalaukkua. Laukku ei oikeastaan ollut edes painava, mutta metrokäytävällä kuulin vierestäni jonkun lausuvan muutaman lauseen kauniisti ranskaksi, hymyilevän ja tarttuvan kiinni matkalaukkuni kahvasta. Laukku kannettiin portaat ylös ja tämän jälkeen laukku ojennettiin takaisin edelleen hymyissä suin ja kättä heiluttaen toivottaen hyvät päivän jatkot. Menin lähes sanattomaksi, sillä en olisi osannut kuvitella tilannetta ollenkaan. Hämmentyen en saanut suustani muuta ulos kuin ”Merci” (en muuten puhu sanaakaan ranskaa) ja miettien kuka oikeasti auttaa meikit pitkin naamaa olevaa tyttöä Pariisin ruhkametrossa.
(Toisenlaisessa mielentilanteessa olisin varmaan vähintään rakastunut… :D)

”UNFORGETTABLE TREK”

4. Ikimuistoisin vaellusreitti

Mä oon nyt jonkin aikaa halunnut lähteä jonnekin vaeltamaan. Oon kuullut ja lukenut siitä sen verran paljon, että ehkä lisään tänkin kohdan siihen mun ”Bucket List”:iin. Vaelluskokemuksia on niin vähän, että vaihtoehdotkin alkaa olla aika minimaaliset. Siispä valitsen Ubudin riisipeltovaelluksen/-eksymisen miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua.

Viime vuoden marraskuussa, kun oltiin Balilla ja Ubudissa niin yksi sellainen ”must see” juttu oli riisipellot. Kuvissa ne näyttää aina niin upeilta, että olihan ne tällaisena joka tykkää kaikeasta upeasta, niin nähtävä. Omaan tyypilliseen tapaan ryhmämatkat ja kartat on aivan liian yliarvostettuja ja niinpä lähdettiin matkaan mun puhelimen screenshot tallennusten turvin. Löydettiin kyllä upeita maisemia, riisipeltoja ja paikallisia viljelijoita, mutta löydettiin myös mieletön monsuunisade, pitkääkin pidempi reitti ja lopputuloksena myös loppuloman kuivumassa olleet vaatekerrastot.

Oltiin kävelty peltoalueita pitkin ja pysähdytty lopulta yhteen pieneen kahvilaan smoothielle. Edessä ei ollut enää nähtävää ja niinpä kahvilan menussa oli myös sopivasti taksikyyti takaisin Ubudin keskustaan. Koska tytöt päättivät säästää sen 100 000rupia (=7euroa), niin jatkoimme matkaa takaisin hotellille. Taivas oli täyttynyt tummista pilvista ja ne myös liikkuivat uhkaavan kovaa vauhtia. Arvatakkin saattaa… taivas repesi ja kastuimme niin että vansseja sai kuivatella vielä kotonakin. xDDD No näin jälkeenpäin mietittynä se 4kilometrin paluu majoitukselle lämpimässä monsuunisateessa oli kyllä myös elämys. 😀

ubudiii (6)

”REPEAL OF PREJUDISES”

5.Onko matkailu kumonnut ennakkoluulojasi joitakin asioita kohtaan?

Tietenkin on. Sitähän sanotaan, että matkailu avartaa ja se pitää hyvin paikkaansa. Rehellisyyden nimissä on pakko kuitenkin lisätä, että jotkut ennakkoluulot ovat myös saaneet luuloilleen pohjan.

Eniten itsellä on ollut ennakkoluuloja ihmisiä ja kulttuureja kohtaan. Suomessa on tottunut tiettyihin asioihin ja meitä opetetaan jo koulussakin tiettyjen asioiden olevan tietynlaisia. Usein käy niin, ettei asioita muista edes kyseenalaistaa, sillä ne on opetettu ja kuultu niin faktoina. Usein huomaa myös sen, että jostain kulttuuristakin loppupeleissä tietää todella vähän ja omat mielikuvat ovat sitten syntyneet tällaisen pienen tiedon pohjalta.

IMG_0179-001
”ENJOY THE MOMENT”

6. Mikä on ollut paras reissuhetkesi?

Näitä on kertynyt jo monia, mutta ne on joka kerta myös yhtä hienoja. Muutamassa kohteessa ollaan kiivetty hyvän ystävän kanssa jonnekin näköalatasanteelle tai muualle vähän korkeammalle niin, että nähdään koko kaupunki. Ollaan istuttu pitkiä aikoja siellä kaupungin kattojen yllä ja keskusteltu kaikesta mahdollisesta. Keskustelut menee jossain vaiheessa myös niin syvällisiksi, että luulen ettei monikaan jaksaisi edes kuunnella meitä. Niissä on sitä jotain ja ne keskustelut sekä hetket ovat aivan parasta! Onneksi tiedän, että niitä hetkiä on tulossa vielä tulevaisuudessa paljon paljon lisää… <3

DSC03988

”BIGGEST ADVENTURE”

7. Mikä on suurin seikkailusi?

Itä-Euroopan -interrail!!! En ole lähtenyt millekkään niin vähäisin suunnitelmin. Matkan aikana tosin ne vähäisetkin suunnitelmat vaihtuivat eri syiden seurauksina. Oikestaan koskaan ei voinut aiva tarkkaa tietää mistä itsensä löytää seuraavana päivänä. Koko Itä-Eurooppa oli itselle etukäteen aika vieras, mutta silti niin mielenkiintoinen. Matkan aikana tuli kokeiltua ja koettua kaikkea uutta. Olisin valmis lähtemään tuolla matkalle koska tahansa uudestaan.

DSC05648-001

”NIGHT HORROR”

8. Kuvaile kammottavin paikka jossa olet yöpynyt.

Mä en ole ikinä yöpynyt sellaisessa majoituksessa, jossa olisi ollut jotenkin kamalaa mennä nukkumaan. Eli tarkoitan nyt siis tilannetta, että paikka olisi esimerkiksi todella epäsiisti tai sitten melu olisi sietämätön. Oon viettänyt öitä Euroopan juna-asemilla odottaen, että aamun ensimmäiset junat lähtee, mutta sielläkään yöpyminen ja rinkkaan nojaaminen/nukkuminen ei ole koskaan tuntunut niin kamalalta. Pahin juna-asema Euroopassa, jossa oon viettänyt aamuyöstä tunteja on ehdottomasti Helsingin Rautatieasema. No sehän nyt on paikka, jota muutenkin välttelen, mutta ei luoja mikä meininki siellä ja sen ympäristössä on viikonloppuaamuina siinä viiden aikaa. Mulle kamalimpia tilanteita on ne, kun tunnen itseni turvattomaksi ja voisin sanoa, että tuona aikana Helsingin Rautatieasemalla se on juurikin sitä. En ikinä uskaltaisi sulkea silmiäni tuolla, siinä missä muualla Euroopassa.

Joskus majoitus ei itsessään ole pelottava, mutta muut tekijät voivat tehdä tilanteesta tarpeeksi pelottavan. Tulee taas vain mieleen se Madridin majoitus, jossa nukuin Ikea-kerrossängyn alapedissä ja sängyn huojuessa mielettömästi mietin useaman kerran, että nostanko patjani lattialle ennenkuin saan kaverini yläpedistä päälle.

”RATRACE”

9.Oletko koskaan poistunut oravanpyörästä pidemmäksi aikaa?

Voin vastata rehellisesti että EN. Haluaisin joskus, mutta tällä hetkellä en koe sitä edes tarpeelliseksi. Taisin juuri hypätä yhä syvemmälle oravanpyörään kun työsuhteeni vakinaistettiin paikassa, jossa olen työskennellyt viimeiset neljä vuotta. Pidän työstäni ja haluan oikeasti tehdä sitä.

Kai tilanne olisi toinen, jos tekisin työtä jolla en kokisi olevan niin suurta merkitystä itselle sekä toisille. Vastasin työhaastattelussa kun kysyttiin, että mitä teen viiden vuoden kuluttua täysin rehellisesti. Ehkä liiankin rehellisesti. Jälkeenpäin sain kuulla, ettei työhaastattelussa ”kuuluisi” vastata sillä tavalla. Kerroin avoimesti etten todellakaan tiedä tulevasta. Saattaisin olla työnantajan alaisena tai sitten saattaisin olla jossain aivan muualla. Ilmaisin mielipiteeni siitä miten itseä pitää kuunnella ja en koe, että pystyisin antamaan tarpeeksi itsestäni työssä, jos se ei olisi minulle itselleni mieleistä. En ehkä vastannut aivan kokonaan väärin kysymykseen, sillä sainhan paikan… Koen itse, että toimin väärin jos jatkaisin työssäni vielä silloinkin kun se ei olisi mieleistä ja jolloin se olisi vain velvoite.

Ajatuksena oravanpyörästä poistuminen kuitenkin kuulostaa hyvältä ja haluan sen toteuttaa, jos joskus sille tulee vähääkään tarvetta. Luultavasti tällöinkin se olisi enemmän sellaista itsensä etsiskelyä…

”NIGHTCRAWLER”

10. Mikä on ollut erikoisin luonnossa kohtaamasi eläin tai ötökkä?

Mä pelkään jossain määrin eläimiä ja oon ihan tyytyväinen siihen etten niihin, tai ainakaan erikoisempiin, ole oikeastaan edes törmännyt. Kauhukuvia mieleen piirtyy kuitenkin aina, kun kuulen lenkillä metsästä rasahduksia. Käyn usein lenkillä ilman puhelinta, jotta edes hetken päivästä voi keskittyä johonkin muuhun. Kerran juoksin metsäpolkua kunnes pysähdyin äkisti ja tajusin että edessäni oli metsäkauris syömässä jonkun puun tai pensaan vesoja. Mun silmät oli vähintään yhtä suurena kuin toisen osapuolen. Tuijotettiin toisia silmiin ja oltiin molemmat pysähdytty paikoilleen. Kumpikaan ei tiennyt kuinka tilanteessa toimia. Olin nopeampi ja tein ensimmäisen liikkeen. Käännyin 180astetta ja lähdin juoksemaan vieläkin kovemmin. Tajusin miten toimin ja kun katsoin taakseni nähden myös kohtalontoverini juoksevan eri suuntaan.

Tilanne on jälkikäteen huvittava. Olin kuitenkin jotenkin niin järkyttynyt siitä kohtaamisesta, että pelkäsin varmasti tilannetta vähintään yhtä paljon kuin se pieni metsäkauris. Sain muistutuksen siitä, että metsässä oikeasti on eläimiä ja tajusin ettei kaupunkilaislapsen tulisi ikinä mennä yksin metsään. xDDD (ainakaan ilman puhelinta, että voi soittaa apua xDDD )

IMG_0521-001

”EPIC TENT SITE”

11. Mikä on hienoin paikka, jossa olet yöpynyt teltassa?

Tämäkin on yksi niistä kysymyksistä, jonka haluan ehdottomasti lisätä Buckeet List:iini. Tai ehkä muotoilen sen siihen ”ainutlaatuinen telttailu kohde”. Mun telttailuhistoria on lähinnä festareiden leirintäalueilla tai sitten lapsuudessa omalla tai kaverin takapihalla.

Festareiden leirinnät tunnelmansa kanssa on aina ollut jees, mutta en kyllä niitä silti nostaisi millään tavalla tämän kysymyksen arvoon. Niinpä mun täytyy valita joku lapsuuden takapihatelttailuista. Paikat eivät ole olleet ikinä mitään hienoja, mutta fiilistä niissä on ollut kyllä enemmänkin. Elettiin aina illasta aamuun erähengessä mukana vedet, ruuat, hygieniatuotteet yms. Ne oli aikanaan kesän koho kohtia.

Nyt tuli mieleen myös yksi muu paikka, jossa olen teltaillut. Opiskeluaikana luonto- ja elämystoiminnan kurssilla kurssiin kuului metsäleiri. Lähdettiin Evolle, jossa oli kyllä huomattavasti hienommat maisemat, kun yhdelläkään takapihalla. Ehkä siis se olisi vielä tähän asti se hienoin paikka…

SAM_2955_zpsa4f87744-002


Säännöt:

-Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
-Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
-Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
-Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

Haaste on pyörinyt blogeissa jo aika pitkään ja tällä hetkellä ei tule mieleen kenelle haasteen siirtäisin. Tuntuu, että lähes jokaisessa blogissa haaste on jo näyttäytynyt. Matkatarinat ovat parhaita ja siksihän me niistä kirjoitammekin, joten haastan kaikki tämän lukeneet valitsemaan yhden aiemmista ja kysymyksistä, ja kertomaan siihen liittyvän tarinan kommenttipoksissa… 🙂

-A