Budapest ’14 & day 1.

Jos viimein palaisi maaliskuun puoli väliin ja Budapestin matkaan. 
Miniloma 16.-18.3.2014… 
Kaivoin tekstin luonnoksista ja mitäpä sitä muuttamaan. Mennään sillä…

Aika on kyllä mennyt niin hujauksessa sen jälkeen kun palasin Budapestista kotiin. Tosin, on ollut kellon ympäri meneviä työpäiviä muutama putkeen, niin ei olekaan pitänyt miettiä mitä muuta sitten tekisi. Hyvä kun kotona ehtii käydä kääntymässä/nukkumassa ja sitten onkin jo aika herätä ja tehdä paluuta takaisin töihin.

Mutta palataan sitten Budapestiin, Unkariin. Jotenkin tuntui hyvältä lähteä pakoon Suomeen tullutta takatalvea. Ennustukset oli näyttänyt, että Budapestissa olisi jo tosi keväistä ja niinhän siellä myös oli. Joka päivä yli +15’C ja aurinkoista. Enkä saanut vettä niskaani, vaikka sellaisiakin kuuroja oli luvattu. En muista kokeneeni yhden yhtä vesipisaraa.
Olin tehnyt varauksen Centrooms Houseen, joka sijaitsee päärautatieaseman ja keskustan välissä. Eli todella hyvällä paikalla liikkumisen kannalta. Huoneita oli tarjolla laidasta laitaan, mutta päädyin yhden hengen huoneeseen. Tavoitteet minilomalle oli rentoutuminen, sillä tiesin tulevan viikon työputkesta. Pienellä sijoituksella sai taata unen laadun ja määrän. JEEEE!
Mun mielestä yleisesti ottaen on kiva majottua hostellien dormeissa, varsinkin kun on yksin reissussa. Siinä on aina enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Budapestissa halvimman majotuksen taitaa saada 5eurolla /yö. Itse maksoin 16€ /yö omasta huoneesta parivuoteella ja omalla kylpyhuoneella. Tollaisia hintoja kun olisi joka paikassa niin ai että olisin iloinen. Centrooms oli tosi helppo löytää, kun sijaitsi aivan metroaseman vieressä yhden uloskäynnin portaiden juurella. Henkilökunta oli tosi mukavaa ja kolmikerroksinen hostelli siisti. Sijainti loistavalla paikalla ja edullinen hinta. Täydellinen kompinaatio ja eihän tota voi kuin suositella kaikille.

Budapestissa on edullista kulkea julkisella, mutta jos tykkää yhtään kävellä niin sekään ei oo mahdottomuus. Itse käytin metroa loppupeleissä aika vähän. Tietysti lentokentälle matkustamiseen, mutta muuten tykkäsin enemmän kävellä. Kävelyssä on se hyvä puoli, ettei mene huomaamatta joidenkin paikkojen ohi.
Ajoittain on kiva lähteä liikkeelle täysin ilman päämäärää. Loppupeleissä kun on kartta mukana, niin aina löytää tiedon missä mahtaa mennä. Tällaisissa tilanteissa eksyy usein sellaisille paikoille, joihin ei tulisi varmaa koskaan muuten mentyä. Se on siistii ja diggaan siitä. Toisaata taas oon sellainen matkustaja, että usein tutustun kohteeseen jo etukäteen ja lähes poikkeuksetta on aina valmiina muutama paikka, jossa haluaa ehtiä käymään. Nää kaksi asiaa on periaatteessa aika ristiriitaiset, mutta onneksi kaikki asiat on aina järjestettävissä.

Ensimmäisen päivän iltana päätin käydä tsekkaamassa Tonavan rannalla Budalinnan ja Széchenyin ketjusillan. En muista olleeni koskaan niin mielettömässä tuulessa, kun tuona iltana olin. Sillon kun ei pääse kävelemään eteenpäin tuulee kyllä aika kovin. Hiukset liehui ympäriinsä aivan kuin olisi seissyt pyöremyrskyn silmässä. Yrittäessä kävellä eteenpäin sai tehdä töitä, että sen askeleen sai otettua. Ei kyllä tuntunut erityisen turvalliselta kävellä ketjusiltaa pitkin joen toiselle puolelle, kun veden päällä tuuli tuntui vielä ikävämmältä.

Ensimmäinen päivä kului siis oikeastaan vain kierrellessä. Tajusin illalla etten ollut pysähtynyt mihinkään edes kahville tai syömää, joten oli pakko suunnistaa lähimpään markettiin ennen hostelliin siirtymistä. Mulle on muuten reissussa aika yleistä se, että unohtaa syödä. En tiedä että onko tää muillekin kovin tuttua?

:DDD

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply