Berliini, DAY. 4.

Oltiin alunperinkin varattu lennot sunnuntai-illalle tarkoituksella. Vaikka aamulennot takaisin Suomeen olisi saanut vähän edullisemmin, oltiin päätetty että maksetaan muutama kymppi enemmän jotta meillä olisi mahdollista olla myös sunnuntai Berliinissä. Tälle kaikelle oli syynsä, nimittäin Berliinin sunnuntaiset kirpputorit ja etenkin Mauerparkin Flea Market. Itse olin käynyt kyseisellä ulkoilmakirpputorilla kerran aikaisemminkin, reilu vuosi sitten. Itseasiassa viimeeksi kun olin Berliinissä. Tosta ulkoilmakirppiksestä on saanut lukea useista paikoista pelkkää hyvää ja ei kyllä itsekään voi kuin vain suositella kyseistä paikkaa kaikille. 
Kirjauduttiin hotellilta ulos ennen puoltapäivää ja jätettiin laukut hotellin lupaamaan matkatavarasäilytykseen, joka osoittautui sijaitsevan vain respan tiskin vieressä olevan naulakon alla. No eipä pitänyt raahailla laukkuja yhtää mihinkään ja sai vain toivoa että laukut oikeasti olisi valvovan silmän alla. 

Meidän hotellin aivan läheisyydessä oli tälläinen super kaunis pieni puistoalue, vai miksi nyt kukakin haluaa aluetta kutsua. Varsinkin tällaisena aurinkoisena päivänä paikka näyttää tosi ihanalta. Suunniteltiin koko Berliinissäoloaika, että pysähdytään jossain välissä noille penkeille istumaan, mutta jotenkin aika kuitenkin meni taas jälleen kerran niin kauhealla vauhdilla ja miltein huomaamatta, että joka päviä suihkulähteen ohi paineli vain määrätietoisesti ohi tai väsyneenä odottaen että pääsee hotellille riisumaan koko päivän jalassa olleet kengät pois. Ehkä ensi kerralla(?)

Tällä kertaa eiliseen poiketen löydettiin samantie perille Mauerparkiin. Ilma oli aluksi puolipilvinen, mutta ihmisiä oli löytänyt paikanpäälle massoittain. En tiedä onko tuolla sellaista ajankohtaa koska sinne kannattaisin suunnata, mutta molemmilla kerroilla kun olen Mauerparkissa ollut, niin paikalla on niin paljon ihmisiä ettei eteenpäin tahdo päästä kävelemään.

Jossain vaiheessa ”onneksi” taivaalta yritteli sadelle hieman vettä ja sokerista tehdyt ihmiset katosivat kirpputorialueelta samantie. Sateella tonne ei kyllä erityisemmin kannata muuten suunnata. Tavara peittyy nopeasti sateelta suojaan pressujen ja muiden muovien alle, jonka jälkeen valtaosa myynnissäolevista tuotteista on peitettynä.

Mauerparkin kirpputori on kyllä paikka, josta voi tehdä löytöjä. Niiden tekeminen vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä. Itselläni näitä kahta asiaa ei aina ole löytynyt, kun ihmisiä puskee joka suunnalta.

Mun mielestä näiden parin vuoden aikana tuolla on vaihtunut aika paljon se myytävä tavara. Vuotta aikaisemmin koko paikka oli lähes täynnä kaikkea DDR:n aikaista tavaraa ja joka toisessa kojussa myytiin armeijaylijäämää. Tällä kertaa tuntui että myytävä tavara oli uudempaa tai täysin uutta.

Kun kirpputori aluetta oli kierrelty tarpeeksi siirryttiin istuskelemaan puistoalueelle. Vaikka itse ei tykkäisi ja viihtyisi yhtään kirpputoriympyröissä, niin Mauerparkia sunnuntaina voin suositella aivan kaikille. Puistossa ja kokoalueella on aivan mieletön fiilis. Sellainen jota on aika mahdotonta kuvailla sanoin. Uskallan melkein sanoa, että mitään vastaavaa ei voi kokea ainakaan täällä Suomessa. ( tai jos jossain voi, niin haluan kuulla. kiitos!)

Sunnuntaisin alueelle suuntaa todella paljon porukkaa. Luultavasti suuntaisin minäkin, jos olisin paikallinen. Ehkä rennoin tapa viettää pyhää. Porukkaa tulee vain istuskelemaan puistoon ja näkemään tuttuja. Myös paikan päällä on todella paljon erilaisia katutaiteilijoita. Alle kymmenen metrin välein joku soittelee akkaria ja toinen on ottanut mukaansa koko bändinsä. Mauerparkissa aistii jo kauas aivann mielettömän fiiliksen ja siitä ei voi jokainen kuin nauttia.

Istuttiin jonkin aikaa noilla rappusilla ja katsottiin vaihtuvia esityksiä keskellä. Ensiksi uusi-seelantilaisen sirkusesitystä ja sitten Tokiosta tulevan ilmapallotaituruutta. Esitysten aikana yritti sataa vettä jonkin aikaa ja heti sai huomata, että ihmisiä oli liikkeellä vähemmän tai ne vähätkin katosi sadepisaroiden esiintullessa puiden alle suojaa.



Meidän aika kului oikeasti täysin huomaamatta ja oikeastaan harmitti että vähitellen piti lähteä puistosta pois. Meidän tuli hakea vielä laukut hotellilta ennen kentälle lähtöä. Onneksi lähtiessä ei tullut mitään mutkia matkaan, sillä meillä ei ollut kauheasti ylimäärästä aikaa jäljellä. En muista että koskaan aikaisemmin olisin jättänyt missään reissussa niin viime tippaan kentälle lähtemisen. No kerta se oli ensimmäinenkin. Onneksi ehdittiin kentälle hyvin ja ajoissa.

Ennenkuin Berliinistä oli edes lähtenyt pois, niin jo oli ikinä sinne takaisin. En vieläkään tiedä miksi pidän kyseistä kaupungista niin paljon, mutta rakkaus kaupunkia kohtaa kasvaa ja varmistuu vain joka kerta lisää. Aloin jo miettiä koska sinne voisi lähteä taas uudestaan, toivottavasti mahdollisimman pian. <3

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply