Pietari 2013

Pietarin risteily tehtiin onnistuneesti. Laiva oli melko samanlainen, kun kaikki noi Viikkarin tai TallinkSiljan, ehkä vähän vanhempi kalusto, muttei mitään erikoista. Henkilökunta ymmärrettävästi venäläisiä/virolaisia ja palvelut ohjelmineen venäläistä.

Työviikon jälkeen oli aika väsynyt, joten mentiin ajoissa nukkumaan jottei maissa olisi sitten aivan kuollut. Laivalta löytyi kuitenkin tosi kivoja ravintoloita. Jokaiselle löytyisi aivan varmasti jotain. Oli Ala carte -ravintolaa, sushibaria, italialaista jne. Käytiin ekana ilta italialaisessa pizzalla. Pizzat oli aivan erilaisia kun mihin oli tottutunut ja ei ne edes muistuttanut Italiassa syötyjä. Ravintola oli kuitenkin tosi kiva ja todella rauhallinen ainakin siihen aikaan kun me sinne mentiin.

Katsottiin jonkin aikaa yökerhossa venäläistä ”keskiyön-show:ta”, muttei jaksettu katsoa sitä edes loppuun. Tuntui, että sama toisti vaan itseään. Kun kolmannen kerran lavalle astelee saksofonisti, niin päätettiin lähteä hyttiin nukkumaan.

Aamulla ennen maihinnousua käytiin laivan buffetissa. Aamupalabuffet oli mun mielestä parempi, kun mitä viikkarilla tai tallinksiljalla. Tai ainakin itse löysin sieltä enemmän mieleistä syötävää. Tuoreita hedelmiä, croissanteja ja kahvin kanssa vielä dallaspullaa, omomom<3 (aamupalallahan siis tarvitsee olla rasvaista pullaa 😉 )

Maihinnousuun meni jonkin aikaa ja kulttuurieroja oli huomattavissa. Tuntui turhauttavalta, kun itse seisoi jonossa odottaen pääsyä ulos ja eteen hyppää lauma uusrikkaita venäläisiä, joille yksi seurueesta on pitänyt paikkoja. Taas kymmenen ihmistä ennen sinua passitarkastuksessa. Ja niitä passejahan sitten jaksettiin tarkastaa. Vinkkinä kaikille, ettei koskaan kannata mennä siihen tarkastusjonoon, jossa on aasialasia. Silloin menee vähintään 15min siihen ettei tapahdu yhtään mitään.

Terminaalin ulkopuolella oli opasteet busseille. Mitään kunnon isoja linja-autoja on turha etsiä, koska kyseessä on aina parinkymmenen hengen pikkubussit. Matka taittuu nopeasti keskustaan ja itse jäätiin pois päättärillä, joka oli Iisakin kirkon aukiolla. Siitä olikin sitten helppo lähteä suunnistamaan kaikille nähtävyyksille.

Pietarissa satoi varmaan vuoden sademäärät kyseisenä päivänä. En muista milloin viimeeksi olisin ollut yhtä kovassa sateessa. Yleensä sellaisen sään yllättäessä lukkiudun kotiin ja kaivaudun sohvalle peittojen alle. Vesisade söi kyllä jonkun verran fiilistä. Sateessa ei ole erityisen mukavaa tallustaa ja kamerankin sai pitää laukussa suojassa kosteudelta.

Oltin päätetty, että matkustetaan Pietarissa metrolla koska noita metroasemia oli kehuttu upeudellaan. Ei sitten tiedetty sen enempää mihin asemalle olisi kannattanut suunnata, mutta ainakaan mitään sen upeampaa me ei havaittu. Odotin marmoripintoja enemmän.


Tykkään jotenkin tosi paljon nykyään Pietarista. Nyt kun sinne on pari kertaa mennyt, niin on tullut sellainen fiilis että sinne haluaa vain uudestaan ja uudestaan. Onneksi sinne pääseekin noilla risteilyaluksilla vaivattomasti ja usein myös edullisesti. Taas sitä voisikin uutta reissua tonne suunnalle alkaa suunnitella.

Oltiin koko päivä kävelty vesisateessa ja vaikka meillä olikin sateenvarjot mukana, niin utetuiltakoirilta me kyllä näytettiin. Laivassa on aina ennen lähtöä häppärit ja kaikki listajuomat on -50% hinnasta. Vaihdettiin kuivat vaatteet ylle ja lähdettiin hyödyntämään tuntia.


Koska ei oltu käyty Pietarissa syömässä, mentiin laivan ala carte -ravintolaan. Syötiin superhyvää kanaa sienikastikkeella, omomom<3

Ja takana oli jälleen yksi aivan parhaista Pietarivisiiteistä…

-A

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply