Pietari, day. 2

P.S. Hyvää naistenpäivää!!!

Kahdeksan tunnin yöunien jälkeen olo oli edelleen yhtä ryytynyt kuin edellisenäkin päivänä. No, univelat ehtii kuitata kotonakin. Yksi syy, miksi myöskin päätimme tällä kertaa majoittua hostellin sijaan hotelliin oli tietenkin aamupala! Onhan se nyt kiva, ettei ensimmäisenä kaupungille lähtiessä tarvitse alkaa metsästämään ruokapaikkaa. Hotellin sivuilla mainostettu ”mannermainen aamiainen” oli myöskin pohdituttanut meitä kovasti, että mitä kaikkea jännää se pitää sisällään. Jännä on kyllä oikea sana kuvaamaan mitä me sitten sieltä ruokailutilasta löysimme…

Jokaiselle oli oma pieni paperipussi odottamassa keittiön sivupöydällä. Meillä kesti jopa hetken aikaa tajuta, että aamupala oli sijoitettu näihin pusseihin, ihmettelimme vain tyhjää salia. Paperipussista löytyi Lidlin cremetäytetty croissant, pikakahvipussi, teepussi, maitoa kahvia varten, margariinia sekä sulatejuustoa pienet napit ja pikapuuropussi. Niin ja paahtoleipää löytyi myös pussillinen astioiden vierestä. Aikamoinen mannermainen aamiainen sanon minä, mutta saimme kuin saimmekin mahat täyteen paahtoleivistä sekä vetisestä pikapuurosta.

Mannermainen aamupala
Olimme päättäneen aloittaa päivän shoppailulla ja suuntana meillä olikin Sennaya-ostoskeskus, josta löytyi mm. Topshop, NewYorker sekä Springfield ja paljon muuta. Naistenpäivän kunniaksi koko kaupunki tuntui olevan hieman sekaisin. Ostoskeskuksessa katselimme akrobaattien ja tanssityttöjen esityksiä, vaatekaupassa meille annettiin tulppaanit käteen, kadulla saimme todistaa kosimistilannetta ja kaikki kulkivat ympäriinsä valtavien kukkakimppujen kanssa. Saimme myös kuulla naistenpäivän olevan ainakin yliopistoissa yleinen vapaapäivä. Venäjällä ilmeisesti otetaan kyseinen ”juhla” vähän vakavammin kuin meillä Suomessa.
Sennaya
Shoppailujen lomassa kävimme myös kahvilla ostoskeskuksessa sijaitsevassa Coffeeshop ketju-kahvilassa, joita löytyy myös ympäri maailmaa. Taivaallisia erikoiskahveja, jäätelöitä, pirtelöitä ja muuta syötävää! Englanninkielinen hinnasto ja kielitaitoinen tarjoilija tuntui myös aika luksukselta 😀 Olisin voinut istua siellä koko loppupäivän maistelemassa erilaisia kahveja, mutta rahat oli sen verran lopussa että oli pienen hengähdystauon jälkeen jatkettava taas matkaa.
Kiertelimme jälleen ympäri kaupunkia ja kävimme ostamassa pakolliset kotiinviemiset, maatuskat! Olimme edellisenä päivänä bonganneet Verikirkon vierestä sellaisen pienen markkina-alueen jossa myytiin kaikkea turisti-krääsää, maatuskoja, huiveja ja muita koriste-esineitä. Nämäkin myyjät puhuivat englantia ja jotkut jopa muutamia sanoja suomea! Vasta paikalta poistuessamme maatuskat laukussa tuli mieleen, että tuolla olisi varmaan kuulunut tingata. Ens kerralla sitten… 😀
Tässä vaiheessa olimme jo niin nälkäisiä ja väsyneitä ja aloimme metsästää ruokapaikkaa kävellen samalla kohti rautatieasemaa, vaikka junan lähtöön oli vielä muutama tunti. Kilometrien talsimisen jälkeen olimme valmiit menemään ensimmäiseen ruokapaikkaan, mikä tulisi vastaan (paitsi ei epäilyttäviin pihvi-paikkoihin). Loppujen lopuksi olimme jo rautatieasemalla, eikä ruokapaikkaa ollut löytynyt. Päädyimme menemään aseman viereiseen ”ravintolaan”, jossa ruoka oli esillä lasivitriinin takana. Myyjä lappasi muovilautasille osoittamiamme ranskalaisa sekä kanankoivet ja siinä kohtaa kun lautaset työnnettiin mikroon ei tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. No, nälkä oli jälleen taltutettu ja pienen istuskelun jälkeen oli aika siirtyä rautatieasemalle junaa odottamaan.
Gouremet-ateria
Maatuskat kotimatkalla
 Käytiin tuhlaamassa loppukolikot aseman kioskissa karkkiin ja juna kohti Helsinkiä lähti 20:25 paikallista aikaa. Kahden päivän pikavisiitti meni aivan liian nopeasti, mutta Venäjälle on kyllä ehdottomasti palattava vielä uudestaan paremman ajan kanssa.
-S
Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply