Yearly Archives

2014

My travel year 2014

Istuin pari päivää sitten lentokentällä ja odotin jatkolennon lähtöä. Passikotelo oli niin täynnä vanhoja lentolippuja (kaikkihan kannattaa säästää), ettei uusin meinannut mahtua mihinkään. Jokainen lokero ja korttitasku pursui käytettyjä lippuja. Selailin vanhoja paperilappuja ja joidenkin kohdalla jouduin miettiä, että miksi olin lentänyt kyseisiin kaupunkeihin. Tällöin tajusin, että kulunut vuosi on ollut kaikin puolin melko ”reissutäyteinen”. Niinpä päätin, että palaan näihin vielä uudestaan näin vuodenloppulla…

Tammikuu:

Lissabon, Portugali

Heti tammikuun alussa lähdin kaverin kanssa Portugaliin Lissaboniin, sillä joulun takia oli reilu viikon mittaiset vapaat. Suunnitelmissamme oli alunperin lähteä jollekin valmiille pakettimatkalle, mutta tarjolla ei ollut viikon matkoja, kun olisimme matkan varanneet. Niinpä tartuimme suunnitelmaan B. Tykkäsin kaupungista todella paljon. Olimme siellä vajaa viikon, mutta siinä ajassa kaupunkiin ehti tutustua ja lomailla ihan hyvin.

Helmikuu:

Budapest, Unkari

Helmikuussa lähdin yksin Budapestiin. Olin käynyt siellä muutama vuosi aikaisemmin ja mielestäni kaupunki oli kaunis. Juuri sellainen paikka, johon voisi helposti lähteä uudelleen. Ostin edulliset lennot ja edullisia majotusvaihtoehtoja on niin paljon, että kaupunki sopii hyvin yksinmatkustavalle.

Huhtikuu:

Göteborg, Ruotsi

Lähdimme kaverin kanssa Kööpenhaminan kautta Göteborgiin. En ollut tätä ennen käynyt muualla Ruotsissa kuin Tukholmassa ja reissun jälkeen Ruotsista alkoi kiinnostaa monet muutkin kaupungit. Ehkä sitten joskus… Reissuun oli monta syytä, yhtenä niistä lempi bändimme, joka soitti huhtikuussa kotikaupungissaan uuden keikan peruuntuneen tilalle.

München, Saksa

Ehdin vain kääntyä Göteborgin jälkeen kotona kun taas pakkasin matkalaukkuni ja lähdin. Tällä kertaa olin buukannut lennot Müncheniin. Olin käynyt kaupungissa kerran aikaisemmin, mutta niin pikaisesti, että uutta nähtävää oli tiedossa ehdottomasti. Lisäksi kaverini oli käynyt edellisenä syksynä samaisessa kaupungissa ja oli suositellut lähistöllä olevia kaupunkeja ja niiden nähtävyyksiä. Niinpä reissun aikana pyörin aika paljon muuallakin Bayerin alueella.

Innsbruck, Itävalta

Samaisella Münchenin reissulla käväisin bussilla myös Innsbruckissa. Kaupunki oli niin mieletön, etten ollut osannut odottaa mitään vastaavaa. Bussimatkalla rakastuin Alppeihin ja olin aivan haltioissani, että joku kaupunki voi olla niin upealla paikalla.

Toukokuu:

Toukokuussa pidin pari viikkoa kesälomaa ja lähdettiin kaverin kanssa ns. ”railille”. Tosin junia ei käytetty millään matkalla, sillä tiesimme että bussillamatkustaminen tulisi paljon edullisemmaksi ja helpommaksi. Matkasuunnitelmamme muuttui muutamaan kertaan, kun luonto puhui puolestaan. Kuitenkin uusia kohteita, kaupunkeja ja valtioita tuli nähtyä , ja jokainen paikka oli omalla tavallaan aivan mieletön.


Bratislava, Slovakia
Mostar, Bosnia ja Hetsegovina
Dubrovnik, Kroatia
Budva, Montenegro
Tirana, Albania
Pristiina, Kosovo
Skopje, Makedonia
Thessaloniki, Kreikka
Istanbul, Turkki


Elokuu:

Berliini, Saksa

Kerran vuodessa on käytävä Saksassa. Mieluiten Berliinissä. Tämä tuli sitten täytettyä elokuussa. Näin uusia paikkoja lempparikaupungistani ja rakastuin varmaan taas kaupunkiin vain enemmän ja enemmän.

Lokakuu:

Barcelona, Espanja
Zaragoza, Espanja
Madrid, Espanja

Lähdettiin kaveriporukalla Espanjaan. Pidin muutaman päivän talvilomaani ja menin aurinkoon. Lämpötilat olivat lokakuussa paljon normaalia korkeammat ja sehän sopi meille. +27’C lämmitti niin mieltä kuin kehoa. Päivät kului kierrellessä ja illat lempibändin keikoilla. Yhdistetty keikkareissu siis, joten ei mitenkään huono.

Marraskuu:

Bali, Indonesia

Ensimmäistä kertaa poistuin Euroopasta. (tai no maantieteellisestihän Kanarian saaretkaan eivät kuulu Eurooppaan, mutta omassa päässä sitä on aika vaikea niin ajatella.) Oltiin pari viikkoa Balilla moikkaamassa kaveria. Kahdessa viikossa ehti nähdä, oppia ja kokea paljon uutta. Oli ihanaa lähteä lämpimään tai pitäisiköhän sanoa oikeammin että kuumaan.

Joulukuu:

 Berliini, Saksa


Luulin pitkään että Balin matka olisi ollut omista vuoden viimeinen, mutta sitten jotenkin päädyin vielä Berliiniin joulumarkkinoille. Ehdin olla muutaman päivän Balin jälkeen töissä ja sitten taas lähdettiin. Joulutorit olivat jotain aivan upeaa ja en laittaisi vastaan vaikka niistä tulisi itselle jatkossa perinne joulunaikaan.

Lisäksi vuoden aikana on tullut käytyä muutamia kertoja niin Tallinassa kuin Tukholmassakin. Näissä laskuissa en itse edes pysy, sillä jotenkin tuntuu yhtä luontevalta lähteä näihin paikkoihin siinä missä lähden Tampereelle, Turkuun tai Seinäjoelle. Harvoin ajattelen niitä edes niin matkoina. Hassua. :DDD

-A

Berliinin joulutorit 2014

P.S. Rakastuin taas viime viikolla Berliiniin entistä enemmän. 
Viime viikolla kävimme Berliinissä haistelemassa jouluntuoksuja ja hakemassa joulutunnelmaa. Melko hyvin kaiken hakemamme myös saimme, sillä joulufiilis tarttuu ehdottomasti jokaiseen joka joulukuisessa Berliinissä vierailee. Lisäksi vielä, kun laskeuduimme lauantai-ilana Helsinki-Vantaalle sai ihastella kauniita valkoisia maisemia, kun lumi oli vihdoin saapunut tänne Pohjolaan. (Tosin nyt lumi on taas vain pelkkänä muistona…)

Berliinissä on ympäri kaupunkia erilaisia joulutoreja, joten parissa päivässä ehdimme vierailla vain muutamissa. Ihmeteltää ja maistettavaa on niin paljon, että aika kuluu aivan huomaamatta. Erilaisia ja eri makuisia hehkuviinejä kirsikasta omenaan, joululeivonnaisia, saksalaisia makkaroita ja makeisia. Vaikkei sää ollutkaan vesisateessa kovin jouluinen, kaikki tuoksut ja mieletön jouluinen tunnelma korjasi asian.

Ensimmäisenä kiertelimme Alexander Platzin joulutoria, joka on omasta mielestä ehkä yksi helpoimmista paikoista. Shoppailun lomassa on helppo pysähtyä joulutorille nauttiman kuppi kuumaa glühweinia. Koska sijainti on niin keskeinen, niin myös ihmisiä on ympäri vuorokauden mukavasti liikkeellä. Ilta-aikaan ehkä jonkun mielestä liiaksikin.

Alexander Platzin joulutorilla on sopivasti kojuja ja kaikkia jouluherkkuja on helposti saatavilla. Oman tunnelmansa tietenkin tuo vielä illan pimetessä kaikki valot, jotka pääsevät oikeuksiinsa.

Alexa -kauppakeskuksen takana on Alexan joulutivoli, joka on aivan mieletön varsinkin pimeällä. Paikka on niin valaistu, että on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Tivolissa on omaan silmään aika hurjiakin laitteita ja näin jää ainakin itsellä käymättä. Onneksi kaikkea valaistua voi kuitenkin ihailla turvassa maanpinnalla. Paikka ei ehkä sinällään ole niinkään joulutori, mutta muutama Glühwein puoti löytyi ainakin alueelta. Olin tyytyväinen, että kävimme alueella jo heti torstai-iltana, sillä olin kuullut että paikka olisi todella ruuhkainen etenkin ilta-ja viikonloppuaikaan. 

Seuraavana päivänä lähdimme kohti muita joulutoreja. Aivan Alexander Platzin lähistöltä, TV-tornin toiselta puolelta löytyi seuraava joulumarkkina-alue, Rotes Rathausin edustan joulumarkkinat. Kyseinen alue oli ehkä oma lempparini, sillä alue ei ollut valtavan suuri vaan melko intiimi ja myös todella tunnelmallinen. Alue oli omasta mielestäni enemmän yhtenäinen kokonaisuus ja tuli hieman mieleen joku pieni joulukylä. Alueella soi joulumusiikki ja ainakaan päivällä siellä ei ollut liiaksi ihmsiä. Alue oli helppo kiertää ympäri, sillä keskellä markkina-aluetta oli luistelurata.
Mielestäni Rotes Rathausin edustan joulumarkkinoilla oli kaikki mitä olisi voinut kaivata. Tunnelman lisäksi saatavilla oli kaikkea mahdollista jouluherkkua, paljon erilaisia kojuja, muutama tivolilaite, mukaan lukien suuri maailmanpyörä, ja lisäksi vielä luistelumahdollisuus.

Aikaa joulutoreilla saa ymmärretysti kulumaan niin paljon kuin sitä vain on tarjolla. Katsottavaa ja ihmeteltävää riittää vähintään tarpeeksi. Keskustasta siirryimme sitten vähän syrjemmäs ja suuntasimme Charlottenburgin linnan edustan joulutoreille. Lähinnä syy tälle oli se, että matkaseurani halusi nähdä joulutorien lomassa myös joitan kaupungin nähtävyyksistä.
Linnan edusta miljöönä oli upea ja markkina-alue näytti jo kaukaa hienolta. Kaikki kojut olivat melko symmetrisesti linjoittain ja tilaakin liikkumiseen oli reilusti. En tiedä oliko syy siinä, että alue oli vähän kauempana keskustan torialueista, vai mistä, mutta omasta mielestä paikan päällä oli melko vähän porukkaa. Tilaa oli paljon ja ihmisiä vähän. 😀
Charlottenburgin linnan edustan joulutorilla oli paljon sisätilallisia telttoja, joissa näyttikin ihmisten viihtyvän. Heti ensimmäisenä kuin alueelle muuten tuli, niin sisäänkäynnin edessä oli suomalaisen glögin koju. Glögit jäi kuitenkin ostamatta ja sillä tällä kertaa maisteltiin vain saksalaisten tarjontaa.

Shoppailun lomassa pyörähdimme nopeasti Breitscheidplatzin joulumarkkinoilla, joiden valoloisto oli taas oma lukunsa. Koska sijainti on niin keskeinen, niin ihmisiä myös oli riittämiin. Myös koko shoppailukatu oli niin valaistu, että sitä oli hetki käveltävä eteenpäin. Kyllä sai huomata, kuinka upealta kaupunki näytti pimeällä kaikkien niiden valojen kanssa.

Yksi asia mistä pidän Berliinissä on se, että paikkoja on niin erilaisia ja yhdellä kaupungilla voi olla niin monet eri kasvot. Ei täydy kuin vaihtaa kaupunginosaa ja heti on jo aivan erilaisessa ympäristössä. 
Kävimme pikaisesti pyörähtämässä Potzdamer Platzilla, sillä olin lukenut että siellä joulutorialue olisi aivan erilainen kuin muualla. Paikan päällä oli suuri liukumäki, johon liput taisi maksaa eurosta muutamaan. Näytti aivan super mageelta ilta-aikaan ja toi mäki olisi ollut ehkä juuri ja juuri sellainen johon olisin uskaltautunut. 
Potzdamer Platz on muutenkin niin erilainen paikka kuin muu Berliini, että näyttihän se jo itsessään aika hienolta, kun oli pimeää ja kaikki oli valaistu. Joulutorina ja markkina-alueena en kuitenkaan aluetta niinkään kehuisi. Jotenkin koko alue on niin hajanainen, että sellaista intensiivistä joulukyläfiilistä sieltä ei kyllä saa mitenkään. Kojujen etäisyydet saattaa olla aika kaukanakin toisistaan, mutta toisaalta kaikkea mahdollista tarjottavaa kojuista kyllä taitaa löytyä.

Viimeisenä iltana kävimme vielä Gendarmentmarktin aukion joulumarkkinoilla. Miljöö on todella todella kaunis ja paikan päällä on jokseenkin erilainen tunnelma kuin muualla. Joulumarkkinathan ovat tietääkseni Berliinissä kaikkialla muualla täysin ilmaiset, mutta Gendarmentmarktin aukiolle on pieni muodollinen sisäänpääsymaksu. Hinta on kuitenkin niin alhainen, ettei varmastikkaan sen takia ole kenellekkään esteenä vierailulle. Sisäänpääsyn hinta oli 1€/hlö ja ainoa miinus sisäänpääsyyn liittyen oli mielestäni se, että lippukassalle oli ainakin perjantai-iltana melko pitkä jono. Onneksi jono kuitenkin liikkui nopeasti ja ei täytynyt kuluttaa aikaa jonottamiseen. 
Luultavasti perjantai-ilta oli sille suurimpana syynä, että alueella oli todella paljon porukkaa. Välillä kävely eteenpäin valtavassa ihmismassassa ei onnistunut. Joulumarkkina-alue on melko pieni ja ihmismassan virran mukana kulkeminen ei ole erityisen helppoa, nopeaa eikä välttämättä mieluista. Välillä olo oli kuin muurahaispesässä.Valtavasti ihmisiä yhdessä kasassa ja jokainen yrittää päästä kulkemaan eri suuntaan.
Näillä joulumarkkinoilla ei ollut toisten tapaan minkäänlaisia tivolilaitteita, mutta puolestaan esiintymislava löytyi. Ennen sisäänpääsyä voi tsekkailla illan aikatauluja mihin aikaan on mitäkin luvassa. Saavuimme paikan päälle niin, että oli alkamassa kolmen tenorin joululauluesitys. Haimme mukilliset kuumaa glühweinia ja siirryimme kuuntelemaan joululauluja. Englannin kieliset olivat enemmän ja vähemmän tuttuja, mutta oli myös kiva kuulla itselle vieraampia saksalaisia joululauluja. Niiden aikana osa yleisöstä lauloi kovaäänisesti mukana ja oma fiilis nousi entisestään.

Joulutorien lisäksi Berliiissä on paljon muutakin nähtävää joulun aikaan. Kadut, kauppakeskukset, rautatieasemat ja muut on koristeltu niin näyttävästi että suositten myös niissä vierailuja. Jos oma joulufiilis on joskus kadoksissa joulunaikaan, niin suosittelen buukkaamaan lennot Berliiniin. Uskallan veikata, että sieltä jos jostain se tarttuu helposti mukaan.

-A

…10.12.2014…

Laskeuduin HelsinkiVantaalle sunnuntaina klo. 15 jälkeen ja siitä seuranneet päivät olen asunnut enemmän töissä kuin kotona. Matkalaukun sain purettua tunti sitten ja äsken sain pesukoneen pyörimään. Seuraavien tuntien aikana pitäisi taas pakata matkalaukku valmiiksi huomista varten. Olen väsyneempi kuin aikoihin. Välillä sitä miettii, että onko tässä kaikessa mitään järkeä. Onneksi kuitenkin tiedän, että huomenna on aivan erilaisilla fiiliksillä.

Nyt on lennot checkattu ja huomenna aamulla olen jo Berliinissä… ehkä siis voisi jo alkaa hymyillä.

-A

London 3rd day…

Toisena aamuna päätettiin lähteä kohti Hyde Parkia. Olin saanut sukulaisilta vinkin ennen lähtöä, että kannattaa mennä HydeParkiin aamulenkille, mutta koska omaan matkalaukkuun eksyy kaikkea muuta mukaan kuin juoksukengät, niin täytyi skipata tämä ehdotus. (Aahh, mikä ihana tekosyy..)

Tykkäsin todella paljon Hyde Parkista. Oon muutenkin kaikkien puistojen diggailija ja tuolla oli just parasta se, ettei koko alue ole pelkästään vain yksi suuri viheralue. Vaikka mentiinkin tonne jo heti aamusta, niin mun mielestä oli ihanaa olla hetki poissa siitä ihmishulinasta ja kävellä hetki ihan rauhassa ilman päämäärää ja minkäänlaista kiirettä.

Mulla on aina tainut olla jonkinlainen viha-rakkaus-suhde oraviin. Ne on mielettömän söpöjä eläimiä, mutta heti kun ne tulee liian lähelle niin mua ainakin alkaa pelottaa aivan hulluna. Ehkä se niiden arvaamattomuus on siinä se kaikista pelottavinta. Näen jo kauhukuvia siitä, jos joku orava päättäisi puraista. Pelottavinta siinä on se kun tietää ettei kyseinen eläin lopeta puremista ennenkuin saa ne omat hampaansa yhteen. Kamalaa jo pelkkänä mielikuvana.

Tuolla puistossa oli aivan käsittämttömän kesyjä oravia. En ollut varmaan koskaan nähnyt mitään yhtä kesyä. Luultavasti noi on monien sukupolvien ajan tottunut ihmisiin ja siihen että saa päivittäin ähkyyn asti ihmisiltä keksejä. Kokoajan jossain päin joku heitteli pähkinöitä tai jotain murusia noille oraville.

Vaikkei meillä ollutkaan antaa näille luonnonkappaleile yhtään mitään, niin silti ne hakeutui seuraan ja jopa kiipeili päällä. Itseä toi pelkkänä ajatuksenakin kauhistutti ja olin niin nynny, että pysyttilin vain kauempana. En myöskään tiedä helpottiko omaa oravapelkoa yhtään ne tarinat, joita sain oravista ja puistoista kuulla. Kuulemma jossain päin Englantia tai Skotlantia oli joskus kätketty huumeita puistoihin (täähän ei ole ihme, sillä tätä näkee joka puolella Eurooppaa ihan päiväsaikaakin). Oravat olivat kuitenkin löytäneet näitä kätköjä ja syöneet sitten kätköjen sisällön. Lopputulos oravien käytöksessäkin oli ollut sen mukainen. En tiedä onko toi pelkkä hirvittävän huvittava tarina vai oikeasti tapahtunutta, mutta kuitenkin.. Itse en ainakaan haluiasi törmtä yhteenkään kamoissaolevaan oravaan.

Lähdettiin Hyde Parkista kävelemään Buckinghamin palatsille, sillä se oli lähellä ja yksi niistä paikoista, joka täytyy nähdä kun kerta on Lontoossa. Palatsilla oli aivan järjettömästi ihmisiä eikä sinäänsä ihme, sillä oltiin vahingossa ajoitettu vierailumme palatsille juuri vartioiden vaihdon ajankohtaan. Tämän saman oli tehnyt muutama muukin, mutta luultavasti vähän tietoisemmin kuin me. Jälkeenpäin sain kuulla, että palatsin vartioiden vaihto tapahtuu vain kerran päivässä, kello 11:30, ja turisteille suositellaankin, että ajoittaisi vierailun juuri kyseiselle ajalle. Oma ajoittaminen oltiin kyllä tehty täysin vahingossa.

Lähdettiin lopulta suuntaamaan takaisin hostellille, sillä tuntui että oltiin nähty jo riittävästi niitä paikkoja, joita oltiin haluttukin. Vielä matkalla sai ihailla joitain itselle vieraampia tönöjä ja sai huomioida myös sitä, että Lontoo on loppupeleissä melko kaunis kaupunki.
Meillä oli matkustusajankohdalle toinenkin syy kuin vain se että mulla oli talviloma. Oltiin ostettu etukäteen liput suosikkibändimme keikalle, joka kyseisellä viikolla rundasi Brittejä. Lähdettiin viettää iltaa Camdeniin ja Koko -klubille. Keikkapaikka oli aivan mielettömän magee ja todella suuri. Just sellainen, josta itse tykkään. Tuolla oli muuten itselle outo narikkasysteemi, kun narikassa piti sanoa takinjättövaiheessa oman nimen alkukirjaimet. Kirjaimet merkittiin narikalappuun ja poislähtiessä täyty sanoa taas nimikirjaimet, jotta sai takia mukaansa. En tiedä onko tollainen käytäntö useinkin Briteissä, mutta itse en ollut koskaan edes kuullut vastaavasta. Loppupeleissä systeemi on kuitenkin aika fiksu, sillä ton takia ei pitäisi edes niin huolestua hukkuneesta narikkalapusta, kun tietää ettei kukaan ole voinut tyhjentää naulaa.

Illan keikka oli Hardcore Superstarin tapaan aivan super mahtava ja sai jälleen todeta ettei toi bändi petä koskaan. Olin digannut bändin uutta levyä ja olin tyytyväinen kun kuulin kaikki omat suosikkibiisit levyltä. Lontoon keikalla oli aivan huikea meininki. Porukkaa oli saapunut KoKo:lle todella paljon ja kaikki oli niin mukana koko keikan ajan. Keikka oli ehdottomasti yksi parhaista, joita oon bändiltä nähnyt.

Keikan jälkeen siirryttiin vähitellen takaisin hostellille nukkumaan. Ilta oli meidän viimeinen Lontoossa ja seuraavana aamuna sai herätä aamuyöstä kun oli lähdettävä lentokentälle ja Suomea kohti.

Meidän Lontoon matka oli kyllä kaikin puolin tosi onnistunut. Haluan jatkossakin päästä nauttimaan kyseiseen kaupunkiin mahtavia musikaaleja ja mielettömiä keikkoja. Nyt voi vaan alkaa miettiä, että koska seuraavaksi…

-A