Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Kuulumisia – Ajatuksia äitiydestä ja itsensä etsimistä

Olen ollut yli kolme vuotta kotona. Tarkoitan tällä sitä, etten ole ollut yli kolmeen vuoteen normaalissa toimistotyössäni vaan koko ajan joko äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Kotona lasten kanssa olemisesta on tullut työtäni, maailmani on mullistunut täysin niin kuin sillä on tapana tehdä lasten syntyessä ja jossain vaiheessa aloin miettiä, kuka oikein olen. Mihin ja keneen peilaan itseäni kun olen aina kotona, työminä puuttuu ja tilalla on ihan uusi äitiminä. Se on pistänyt välillä vähän mietteliääksi ja saanut etsimään itseään.

Siinä missä äitiysloma tuntui aluksi loputtomalta vapaapäivältä, huomasin jossain vaiheessa kaipaavani töitä. Olin kateellinen Henkalle hänen palavereistaan, työmatkoistaan ja siitä, että hän saa naputtaa tietokonetta tuntitolkulla ilman keskeytyksiä ja olla yritykselle tärkeä. Olin kateellinen siitä, että Henkka sai käydä töissä ja minä en. Miten hullu ajatus!

Olen toki ollut samaan aikaan äärettömän onnellinen mahdollisuudestani olla kotona kahden pienen lapsemme kanssa ja nauttinut hoitovapaan mahdollistamista ihanista hetkistä. Tämä on ihan ainutlaatuista aikaa ja haluan ottaa tästä kaiken ilon irti. Olen ottanutkin. Mutta ei ole silti väärin kaivata elämäänsä vaihtelua.

Onneksi minulla on tämä blogi ja siihen liittyviä muita projekteja, joista on muodostunut henkireikäni kotivuosieni aikana. Saan olla tätä kautta yhteydessä aikuisiin ihmisiin. Enimmäkseen netin välityksellä toki, mutta silti. Saan myös pitää yllä työelämässä tarvittavia taitoja, oppia uutta ja tehdä jotain omaa. Se on täydellistä vastapainoa kotiäitiydelle.

Raskaus ja äitiys mullistaa aina naisen elämän. Se tekee sen niin kokonaisvaltaisesti, että minän kaivaminen uudestaan esiin voi olla vaikeaa. Minä huomasin, etten yhtäkkiä ollut enää varma siitä kuka olen, vaikka olenkin mielestäni pitänyt ihan mallikkaasti kiinni myös omasta elämästäni, parisuhteesta, ystävyyssuhteista, harrastuksista ja muusta sellaisesta, johon äitiys ei suoranaisesti liity.

Raskauden tuomat muutokset vartalossa saivat myös kehonkuvan hämärtymään. Painoni nousi ensimmäisen raskauden aikana hurjat 25 kiloa ja vaikka lukemat pysyivät toisen raskauden aikana paremmin hallussa, olin silti pitkään paljon isompi kuin olin koskaan ennen ollut eikä pää pysynyt muutoksessa perässä.

Ihan ensin luulin olevani pienempi kuin olin. Sitten kun paino alkoi laskea, luulin pitkään olevani paljon isompi kuin olin. Ymmärsin olevani takaisin normaaleissa mitoissani vasta kun ympärilläni olevat ihmiset kiinnittivät siihen huomiota. Silloin vasta osasin ostaa oikean kokoisia vaatteita kaapujen ja telttojen sijaan.

Kehon lisäksi myös mieli on ollut myllerryksessä, kun ennen niin ison osan aikaa vievä elämän osa-alue vaihdettiin toiseen. Ennen kävin siistinä ja huoliteltuna töissä ja huolehdin vain itsestäni. Sitten yhtäkkiä olinkin kotona hiukset takussa huolehtien vain lapsista. Vähän kärjistettynä tosin, sillä kuten jo mainitsin, olen pitänyt huolen siitä, etten ole pelkkä äiti. Se jos jokin olisi nimittäin pelottavaa. Elää vain lasten kautta. Silloin varmasti kadottaisin itseni enkä tiedä löytäisinkö sitä enää sitten kun lapset eivät tarvitsekaan minua jatkuvasti.

Tätä on vähän vaikea selittää, mutta olen käynyt läpi hurjaa myllerrystä ja samalla kuitenkin jatkanut samana Martinana kuin aina ennenkin. Tai sanotaanko niin, että olen jatkanut samana Martinana, mutta joutunut näkemään sen eteen hieman enemmän vaivaa. Samalla kun olen jättänyt taakseni paljon vanhaa ja tuttua, olen saanut aivan valtavasti uutta ihanaa sisältöä elämääni enkä vieläkään sisäistä sitä kaikkea kunnolla. Sitä kutsutaan kai äitiydeksi.

Minkäköhänlainen myllerrys on vastassa sitten kun palaan taas töihin? Miten yhdistää äitiys ja kokopäiväinen työ? Siinäpä sitten taas uutta ihmeteltävää elämään. Eipä käy elo ainakaan tylsäksi.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply