Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Monthly Archives

syyskuu 2014

Mlejnice, Praha

Mikä siinä onkin, että aina kun saapuu perille matkakohteeseen, on ihan julmettu nälkä. Vatsa kurnii kuuluvasti, vaikka olisi juuri syönyt lentokoneessa mahansa täyteen ja napsinut päälle vielä eväskarkkejakin. Prahaan saavuttuamme täytimme vatsaamme myös tuopillisilla olutta matkalla hotellille. Silti hotelliin kirjauduttuamme oli nälkä niin kova, että etsimme heti ensitöiksemme sapuskaa.

Kyseessä ei muuten ollut ihan mikä tahansa sapuska, vaan Mlejnice-ravintolan kehuttu leipägulassi. Kiitos etenkin Hulille vinkistä! Gulassia myydään vähän joka paikassa pitkin Prahaa, mutta väittäisin vailla pätevää vertailupohjaakin, että Mlejnicessä se on kaikkein parasta. Mlejnicen gulassi tarjoillaan koverretun leivän sisällä ja sen maku on ihan mieletön. Vahva, mausteinen, syvä, herkullinen, maukas, tuhti, lihaisa…muun muassa näillä sanoilla kuvailimme suussamme muhevana maistuvaa gulassia. Tätä kannattaa ehdottomasti maistaa Prahan matkalla!

Toiseksi annokseksi otimme porsasta, joka oli hauskasti letin muotoinen ja keskelle lettiä oli tuikattu valkosipulinkynsiä. Annoksen luvattiin maistuvan valkosipulille ja sitä se totisesti tekikin. Opimme jo tässä vaiheessa, että tsekkiläinen ruoka on täynnä makuja. Tavalliselta kotiruoalta näyttävät liha-annokset on maustettu hyvin ja ruoka on todella herkullista. Tämä päti kaikkiin ruokiin joita maistoimme matkamme aikana.

Mlejnice ihastuttaa myös söpöllä sisustuksellaan. Vanhaa aikaa henkivä ravintola on täynnä kivoja yksityiskohtia. Pöytinä toimii muun muassa vanhat laatikolliset pöydät ja Singerin ikivanhat ompelupöydät. Seinillä on hevosen länkiä ja muita vanhoja esineitä ja katosta roikkuu jos jonkinlaista ruosteista kelkkaa, puukauhaa ja muuta härpäkettä.

Myös palvelu pelaa hyvin ja hinnat ovat edulliset, vaikka ravintola sijaitseekin hyvin keskeisellä paikalla lähellä Vanhankaupungin aukiota. Tai no, keskeinen sijainti on hieman tulkinnanvarainen luonnehdinta, sillä vaikka ravintola on lähellä aukiota, ei sitä ole ihan helppo löytää. Ravintola majailee nimittäin kapealla sivukujalla (osoitteessa Kozna 488/14), eikä sen ohi kulje juurikaan ihmisiä. Tänne ei ihan sattumalta eksy, vaan paikka täytyy tietää.

”Mlejnicessä monta on ihmeellistä yksityiskohtaa, ne hämmästyttää kummastuttaa pientä bloggaajaa..”

Koska Mlejnice oli niin ihana, poikkesimme ravintolaan matkan aikana vielä uudelleenkin, vaikka yleensä haluamme käydä reissuillamme aina uudessa ravintolassa. Lähtöpäivänä hotellin aamiainen jäi väliin, sillä allekirjoittanut makasi pari tuntia kaksinkerroin sikiöasennossa vatsapöpön kourissa. Onneksi lääke auttaa ja neljän tunnin kuluttua join punaviiniä jokiristeilyllä lähes elämäni voimissa. Autuas on hän, joka ottaa Imodium-paketin matkalle mukaan (ja tyhmä on hän, joka mainitsee sanat Imodium ja vatsapöpö ravintola-arvostelussa). Tarkennettakoon vielä, ettei Mlejnicellä ollut mitään tekemistä kipeän vatsani kanssa.

Väliin jääneen aamiaisen ja jokiristeilyn välissä piipahdimme Mlejnicessä täyttämässä tyhjinä ammottavat vatsamme. Minä tilasin varovaisesti sipulikeiton, joka maksoi muistaakseni hurjat pari euroa. Tai vähän alle, en muista ihan tarkkaan. Halpaa se kuitenkin oli, hinta-laatusuhteeltaan varsin erinomaista ja maukas keitto palautti huteravointisen tytön takaisin elävien kirjoihin. Voi sitä tunnetta kun voimat palaavat ja alkaa taas hymyilyttää. Se on kerrassaan ihanaa.

Henkka tilasi toisella vierailullamme kanaa valkosipulikastikkeen ja perunakrokettien kera. Totuttuun tapaan sekin oli herkullista. Kokemustemme perusteella ravintolan listalta voi tilata mitä vaan ja se on hyvää, mutta suosittelemme kuitenkin ennen kaikkea sitä leipägulassia mikäli tienne vie Mlejniceen.

Kinuskikissan helpot suosikit

Kinuskikissan blogi on ihan niitä ensimmäisiä blogeja, joita muistan alkaneeni seurata joskus aikoja sitten. Tutkin blogin sivuilla tuntikaupalla toinen toistaan herkullisempia kakkuja ja leivonnaisia ja selasin varmaan koko blogin läpi.

Kinuskikissa on jo legenda. Aina kun googletan jonkin uuden leivontareseptin, päädyn lähes poikkeuksetta Kinuskikissan sivuille. Ja mikäs siinä, sillä sieltä kokeilee reseptejä mielellään ja huoletta. Kaikki kokeilemani herkut ovat onnistuneet, joten uskokaa kun kerron, että Kinuskikissaan voi luottaa.

Kun sain Kinuskikissan helpot suosikit -kirjan käteeni henkäisin ihastuksesta. Koko kirja täynnä herkullisia leivonnaisia ja vieläpä helppoja sellaisia! Ensisilmäykseltä en kyllä uskonut, että nämä reseptit olisivat helppoja. Eiväthän ne voi olla.

Kakut ja leivonnaiset näyttävät kirjan kuvissa niin upeilta ja monimutkaisilta, ettei normileipuri voi selviytyä näistä. Mutta reseptejä tarkemmin tutkiessa saan ilokseni huomata, etteivät reseptit olekaan liian vaikeita. Kyllä nämä varmasti onnistuvat hieman kokemattomammaltakin leipurilta.

Kirjan kuvat ovat tosiaan upeita, niin kuin bloggaajien keittokirjoissa on tapana. Tätäkin kirjaa on vain mukava selailla ja ihailla kauniita kuvia. Kuvat myös inspiroivat leipomaan ja kokeilemaan kirjan reseptejä. Liian nälkäisenä kirjaa ei kannata avata, sillä se on silkkaa kidutusta.

Kinuskikissan helpot reseptit pitää sisällään monipuolisesti erilaisia reseptejä. On suolaisia ja makeita herkkuja, upeita kakkuja, söpöjä leivonnaisia, pieniä makeisia ja mehevän näköisiä leipiä. On niin klassikoita kuin uusia kekseliäitäkin juttuja kanelipullasta popcorn-kakkuun. Tästä kirjasta täytyy päästä pian leipomaan jotakin!

Kirja saatu arvostelukappaleena.

Praha Lassen silmin

Kuten Facebook-tykkääjämme ja Instagram-seuraajamme jo tietävätkin, vietimme vuosipäiväämme tänä vuonna Prahassa. Mukana oli myös sininen matkamaskottimme Lasse, joka on jo kokenut reissaaja sekä matkabloggaaja. Nytkin otus on jo tehnyt oman matkapostauksensa valmiiksi, kun me vasta käymme läpi kuvia ja hahmottelemme postausluonnoksiamme. Päästetään siis Lasse ääneen ja katsotaan mitä mieltä hän oli Prahasta:


Praha oli mahtava. Joka paikasta sai halpaa kaljaa ja sitä pääsi usein nauttimaan upeiden maisemien kera.


Maisemista puheen ollen, Prahassa oli paljon näköalapaikkoja.


Kiipesin itseni läkähdyksiin asti erilaisiin torneihin ja niistä aukeaviin maisemiin tutustuessa.


Maistelin myös paljon ruokia ja löysin monta lempiravintolaa Prahasta.


Paras niistä oli tämä..


..hetkinen, kuulostaa siltä, että lähetykseni on tulossa..


..kyllä vain, tilasin juuri kolme tuoppia kaljaa! Juna tuo ne pöytään tuossa tuokiossa.


Mmm, olutta. Oli tavallista olutta, vehnäolutta ja vaikka mitä olutta.


Kävin tutustumassa myös olutmuseoihin..


..joissa parasta olivat tietenkin maistiaiset!


Toisessa museossa oli vielä enemmän maisteltavaa. Tässä muutama maistiaisolut. Join niitä yhteensä kymmenen.


Oluen lisäksi maistelin myös viinejä ja yllätyin siitä miten hyviä viinejä Prahassa saa. Kuvan viinit olivat hieman kalliita, joten pitäydyin edullisemmissa paikallisissa viineissä, jotka olivat oikein herkullisia.


Ihastuin myös erääseen pieneen viinibaariin.


Oluen, viinin, ruoan ja näköalapaikkojen lisäksi tutustuin tietenkin myös muihin Prahan nähtävyyksiin. Tässä kuvassa olen Prahan linnan kuninkaallisessa puutarhassa.


Tästä tuli mieleen, että yleisiä vessoja on Prahassa paljon, ne on hyvin merkitty ja ne ovat siistejä. Pääsymaksu on pieni, pitää vaan muistaa pitää aina muutama kolikko mukana.


Sain uusia ystäviä, kuten tämän vanhan herran, joka piti minusta hyvän huolen. Katsokaa nyt miten hellä ote.


Osa uusista ystävistäni asui hieman epämääräisissä oloissa.


Eräänä iltana lähdin tämän isännän bileisiin.


Siellä tarjoiltiin absintista tehtyjä drinkkejä.


Se oli hyvin hämärää aikaa..


Viimeisenä päivänä kävin vielä jokiristeilyllä ja totesin Prahan olevan yksi lempikaupungeistani!

Gluteeniton tomaattipasta

Gluteenittomasta ruokavaliosta on vouhkattu nyt niin paljon, että minäkin kiinnostuin siitä hieman. Ei kai siitä voi haittaakaan olla jos välttelee gluteenia. Ja jos siitä on vielä jotain hyötyäkin, niin on kai tämäkin trendi kokeilemisen arvoinen? Sitä paitsi on paljon ihmisiä, jotka eivät voi oikeasti syödä gluteenia keliakian takia ja hyvä ruokabloggaaja tarjoaa jotain heillekin.

Kaikki Keltaisen keittiön gluteenittomat reseptit on merkattu Gluteeniton-tunnisteella. Tähän asti julkaistut gluteenittomat postaukset löydät täältä. Linkin alle kerääntyy koko ajan lisää juttuja sitä mukaa, kun gluteenittomat kokeiluni etenevät, joten laita ihmeessä linkki talteen, jos gluteenittomille resepteille on tarvetta.

Tämän pastan tein evääksi töihin. Resepti on iki-ihanasta Aglio&Olio -kirjasta ja minä käytin tähän tosiaan gluteenitonta pastaa. Voit toki tehdä herkun halutessasi myös tavallisesta pastasta. Koska meneillään oli tiukka salitreeniviikko, kaipasin hieman lisäproteiinia lounasevääseeni. Niinpä paistoin halloumia mukaan eväsboksiin ja niin nälkä pysyi kauemmin poissa ja sain helteessä kaipaamaani lisäsuolaakin suolaisesta juustosta.



Tomaattipasta

– valkosipulia
– basilikaa
– tölkkitomaatteja
– voita
– 2-4 rkl balsamiviinietikkaa
– pecorinoa

Kuullota valkosipuli öljyssä pannulla. Lisää pannuun osa basilikan lehdistä sekä tölkkitomaatit. Kiehuta 20 minuuttia ja riko samalla tomaatteja vähän mössöisemmiksi.

Lisää nokare voita sekä balsamiviinietikkaa ja pecorinoa. Lisää myös keitetty pasta joukkoon, sekoita kaikki sekaisin pannulla, mausta suolalla ja pippurilla ja annostele lautasille. Ripottele päälle lisää pecorinoa ja basilikaa.

Helppo lohicarpaccio

Oikeaoppinen lohicarpaccio valmistetaan raa’asta kalasta, mutta on hetkiä, jolloin nopeampi versio on tarpeen. Silloin carpaccion voi tehdä valmiista graavilohesta, niin kuin me teimme eräänä kesäisenä arki-iltana, kun teki mieli lohicarpacciota, mutta aikaa ei ollut riittävästi ja nälkäkin kurni jo vatsassa.

Helppo lohicarpaccio

– graavilohta ohuina siivuina
(- parmesaania)
– kapriksia

Sinappikastike:
– 2 rkl sinappia
– 2 tl sokeria
– 0,5 dl oliiviöljyä
– 1 rkl valkoviinietikkaa (tai omenaviinietikkaa jota me käytimme)
– valkopippuria
– cayannepippuria

Tee ensin kastike. Vatkaa sinappi ja sokeri kunnolla sekaisin niin että sokeri sulaa sinapin joukkoon. Lisää öljy koko ajan vatkaten. Lisää myös valkoviinietikka ja mausteet.

Asettele lohi lautaselle. Lisää sinappikastike ohuina raitoina ja kippaa päälle kaprikset sekä parmesaani ohuina lastuina. Valmis! Tarjoile kylmän valkoviinin kera.