Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Kazimierz ja Podgorze – Krakovan juutalaiskorttelit

Krakovasta on vaikea sanoa montaakaan sanaa mainitsematta kaupungin juutalaisia. Aina toiseen maailmansotaan asti jopa joka neljäs Krakovan asukas oli juutalainen, kunnes natsit ajoivat heidät Auschwitziin ja muille läheisille tuhoamisleireille, kutistaen kaupungin juutalaispopulaation vain murto-osaan entisestä. Sodan jälkeen juutalaisyhteisö on alkanut hitaasti elpyä ja juutalainen kulttuuri on pikkuhiljaa palannut etenkin perinteisiin juutalaiskaupunginosiin. Krakovan juutalaisten historiaan pääseekin parhaiten tutustumaan vierailemalla juurikin Krakovan vanhoissa juutalaiskortteleissa, Kazimierzissa ja Podgorzessa. Historian lisäksi näiltä alueilta löytää myös lukuisia ravintoloita ja kuppiloita, joista monet edustavat nykyään kaupungin parhaimmistoa.

Kazimierzin kaupunginosa sijaitsee Veiksel-joen mutkassa, vain kivenheiton päässä Krakovan vanhasta kaupungista. Juutalaiset ovat asuttaneet aluetta jo ainakin 1400-luvulta alkaen, joten siitä on aikojen saatossa kehittynyt Krakovan juutalaiskulttuurin keskus. Me osuimme Kazimierziin lauantaina, eli sapattina, ja aamutuimaan kaduilla näkyikin muutamia kanssaturisteja lukuun ottamatta lähinnä synagogaan kiiruhtavia kaupunkilaisia. Kauppojen ja ravintoloiden vasta availlessa oviaan meillä oli hyvin aikaa kierrellä rauhassa tässä viehättävän boheemissa ja historian täyttämässä kaupunginosassa.

En ollut tutustunut Kazimierziin juurikaan ennalta, joten päädyimme osallistumaan paikallisoppaan johdolla kierrokselle, jossa kerrottiin alueen historiasta ja tärkeimmistä maamerkeistä. Kiertelimme oppaan johdolla synagogalta toiselle ja tutkailimme myös paikkoja, jotka nousivat tunnetuiksi Schindlerin lista -elokuvan myötä. Kazimierzissa kuvattiin monia Krakovan ghettoon sijoittuvia kohtauksia, vaikka varsinainen ghetto sijaitsikin oikeasti joen toisella puolella, Podgorzen kaupunginosassa. Siihen päätimme tutustua kierreltyämme ensin tarpeeksemme Kazimierzissa.

Kazimierzin keskustassa sijaitsee toripaikka, johon myyjät olivat lauantaiaamuna kokoontuneet kaupittelemaan vanhaa tavaraa. Pöytiä ei ollut montaa, mutta tavaroita oli mielenkiintoista hypistellä ja tutkailla. Toripöytien läheisyydessä ihmisiä jonotti kioskin luukulle ostamaan puolalaista erikoisuutta, zapiekanka-leipiä. Itseltäni nämä jäivät maistamatta, mutta ne ovat kuulemani mukaan tuhtia, mutta edullista katuruokaa. Kazimierzista löytyy myös paljon hyviä ravintoloita, joista kokeilemisen arvoinen on ainakin supersuosittu pizzaravintola Nolio. Myös kosher-ruokaa tarjoilevia ruokapaikkoja on Kazimierzissa useita.

Zapiekankan sijasta pysähdyimme nauttimaan harvinaisen lämpimästä helmikuun päivästä Remun synagogan edessä sijaitsevan kahvilan terassille. Nautiskelimme kahvista ja kaakaosta ja tutkailimme ympäristön rakennuksia. Vuonna 1872 yhdessä näistä taloista syntyi myöhemmin yhdeksi maailman rikkaimmista naisista noussut kosmetiikkayrittäjä Helena Rubinstein. Kuvittelin Helenan, syntymänimeltään Chajan, viettämässä lapsuusvuosiaan näissä kortteleissa ja muistelin joskus ostaneeni hänen nimeään kantavan ripsivärin.

Kazimierzissa silmiini osui myös paljon katutaidetta. Sitä näkyi Krakovassa kyllä muutenkin melko paljon, mutta Kazimierzissa näin kirkkaasti taidokkaimmat ja kekseliäimmät tuotokset. Huomasin tarjolla olevan myös erikseen katutaiteen ympärille räätälöityjä kävelykierroksia, joiden kautta voi kertarysäyksellä kiertää hienoimmat seinämaalaukset Krakovan keskustan alueella. Itse en ollut katutaiteesta ihan niin kiinnostunut, mutta maalauksia oli kiva bongailla kulkiessaan muilla asioilla pitkin kaupungin katuja.

Kazimierzista matkamme jatkui sillan yli Veiksel-joen etelärannalle, jossa vastaan tulee Podgorzen kaupunginosa. Juutalaisiin liittyvä historia jatkuu tällä puolella jokea vähemmän iloisissa merkeissä, sillä Podgorzeen perustettiin toisen maailmansodan aikana Krakovan ghetto, johon kaupungin juutalaisväestö kerättiin. Podgorzeen saavuttuamme osuimme aukiolle, jota täyttävät kymmenet, metallista valmistetut tuoliveistokset. Kyseessä on Ghetto Heroes Square, joka toimii muistomerkkinä ghetossa tapahtuneille kauheuksille. Aukio sijaitsee entisen gheton keskellä ja sen sisäänkäynnillä seisoi aikanaan ghettoon vievä portti. Melko läheltä aukiota löytyy myös toinen ghetosta muistuttava muistomerkki, osa alkuperäistä gheton muuria. Muuria on jäljellä noin 12 metrin pätkä, johon on kiinnitetty yksinkertainen muistolaatta. Vieraillessamme paikalla muistolaatan vierelle oli tuotu myös vaaleanpunainen kukka.

Podgorzessa sijaitsee ghettomuistomerkkien lisäksi myös emalitehdas, jossa Oscar Schindler -niminen saksalainen liikemies auttoi juutalaisia työntekijöitään välttämään joutumisen keskitysleirille. Tehdasrakennuksessa toimii nykyään museo, johon meillä ei kuitenkaan tällä kertaa ollut aikaa tutustua. Sen sijaan suuntasimme kohti vähän matkan päässä sijaitsevaa Pyhän Joosefin kirkkoa, jota olin jo etukäteen ihastellut googlatessani Podgorzen alueen nähtävyyksiä.

En yleensä ole suuri kirkkojen ystävä, mutta tämä yksilö teki minuun vaikutuksen. Rakennus on torneineen ja valkoisine koristeluineen kuin satulinna. Valtavan kokoinen kirkko on vaikuttava näky ilmestyessään esiin puiden takaa ja seisoessaan ylväänä suuren aukion laidalla. Kurkistimme kirkkoon myös sisälle, mutta sisäpuolelta rakennus ei mielestäni ollut kovinkaan kummoinen. Päädyimmekin siis ihailemaan sitä lähinnä ulkopuolelta.

Kazimierzin ja Podgorzen kiertelyyn sai vaivatta kulumaan koko päivän ja samalla pääsi tutustumaan sekä Krakovan juutalaisten historiaan, että nykypäivään. Kazimierz on miellyttävää aluetta kiertelyyn ja ruokapaikkojen bongailuun myös ilman sen suurempaa kiinnostusta juutalaisuuteen, joskin juutalaisvaikutteilta näissä kaupunginosissa ei siltikään voi välttyä. Kesäaikaan tällä suunnalla kierrellessä kannattaa myös suunnata joen rantaa mukailevalle kävelytielle Kazimierzin ja Podgorzen välissä. Se näytti näin kevätauringossakin viihtyisältä ajanviettopaikalta ja näimme siellä kulkemassa paljon perheitä ja muita paikallisia nauttimassa kiireettömästä lauantaipäivästä.

Juutalaiskortteleiden lisäksi tutustuin Krakovan reissun aikana myös siihen synkimpään osaan Puolan juutalaisten historiasta, eli Auschwitz-Birkenaun keskitysleiriin. Siitä lisää omissa postauksissaan. Mikäli Auschwitzissa ei jostain syystä ehdi tai halua vierailla, voi aiheeseen liittyvään historiaan tutustua ihan hyvin vain näitä postauksessa esiteltyjä kaupunginosiakin kiertelemällä. Esimerkiksi Free Walkative Tour järjestää Krakovassa holokausti-teemaisia kävelykierroksia, joilla aiheeseen voi tutustua Krakovan tapahtumien kautta.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply