Krakova – tunnelmia kuninkaiden kaupungista

Olen vieraillut Puolassa nyt kahdesti ja yllättynyt positiivisesti molemmilla kerroilla. Vaikka olen aina osunut paikalle keskellä talvea, ovat Puolan kaupunkien siisteys, kauneus ja monipuolisuus tarjonneet juuri sitä, mitä kaupunkilomalta toivonkin – mielenkiintoista nähtävää, hyviä ravintoloita ja historiaa. Tällä kertaa suuntasin ystävänpäivän tienoilla Krakovaan, jossa minua veti kaupungin itsensä lisäksi puoleensa myös lähistöllä sijaitseva Auschwitzin keskitysleirimuseo. Palataan sen tunnelmiin kuitenkin vasta tuonnempana ja keskitytään toistaiseksi vielä Krakovaan, Puolan vanhaan ja kauniiseen kuninkaalliseen pääkaupunkiin.

Krakovan historiallisen vanhan kaupungin keskustaa hallitsee Rynek Główny, Euroopan suurin keskiaikainen aukio. Aukiolla on näin keskellä talveakin paljon elämää ja ihmisiä istuu ruokailemassa ravintoloiden lämmitetyillä terasseilla. Valtavaa aukiota reunustaa hevoskärryjen letka, jotka kuljettavat turisteja kierroksilla ympäri vanhaa kaupunkia. Torilta pääsee jatkamaan matkaa esimerkiksi Floriańska- ja Grodzka-kaduille, jotka muodostavat vanhaa kaupunkia halkovan Kuninkaallisen reitin kaupungin vanhalta portilta Wawelin kuninkaalliselle linnalle.

Myös aukiolla itsessään riittää paljon tutkittavaa. Vanhassa kauppahallissa myydään lähinnä turistirihkamaa, mutta rakennus on itsessään kaunis ja täynnä elämää mihin aikaan päivästä tahansa. Tasatunnin lähestyessä kannattaa vilkuilla Mariankirkon torniin, josta torvensoittaja esittää joka tunti saman sävelmän, joka tuntuu katkeavan kesken. Legendan mukaan sävelmän katkeamisella kunnioitetaan torvensoittajaa, jonka soitto tornissa aikanaan päättyi vihollisen nuolen osumaan. Kuulemani mukaan todellinen tarina soiton katkeamisen taustalla on paljon arkisempi – soittajia oli alunperin neljä, yksi kaupungin joka kulmassa, ja jokainen esitti pienen osan kokonaisesta sävelmästä. Kun kaikki neljä osaa olivat koossa, tiesivät asukkaat, että ainakaan sillä hetkellä vihollinen ei ollut lähestymässä kaupunkia mistään suunnasta.

Mariankirkon edustalla voi nähdä matalan lasisen pyramidin, joka on muun muassa valittu pari vuotta sitten yhdeksi Krakovan rumimmista rakennelmista. Kaupunkilaiset eivät siis mitä ilmeisemmin ole siihen ihastuneet, mutta pyramidin alla avautuu mielenkiintoinen maailma, maanalainen museo nimeltä Rynek Underground. Museossa esitellään Krakovan historiaa pitkälti aukiolla joitakin vuosia sitten tehtyjen arkeologisten kaivauksien kautta. Museo on tekniseltä toteutukseltaan hieno ja moderni, mutta myös hieman kummallinen – henkilökuntaa on valtavasti, ihmisiä vähän ja iso osa materiaalista on pelkästään puolaksi. Historiasta kiinnostuneille museo on kuitenkin ihan hauska ajanviete, mikäli haluaa hetkeksi rauhaan aukion hälinältä tai viettämään vaikka sadepäivää sisätiloihin.

Jos lasipyramidi edustaa Krakovaa rumimmillaan, kaupungin kauneimmat kulmat puolestaan löytyvät Kanonicza-nimiseltä kadulta aivan Wawelin linnan kupeesta. Kauniit, vanhat rakennukset ja taustalla kohoava linnavuori luovat idyllisen kokonaisuuden, jonka yksityiskohtia olisin voinut jäädä ihastelemaan pidemmäksikin aikaa. Kadun varresta löytyy myös muun muassa kuuluisan puolalaisen astronomin mukaan nimetty Copernicus-luksushotelli, sekä talo, jossa myöhemmin paaviksi noussut Karol Józef Wojtyła aikanaan asui. Paavi on krakovalaisille selvästi tärkeä hahmo, sillä häntä esittäviä patsaita ja muistolaattoja on kaupungissa pilvin pimein.

Krakovan vanhaa kaupunkia vartioi kukkulan päällä seisova Wawelin linna. Linnakukkulan kiehtovin rakennus on mielestäni katedraali, jonka monet, eri aikakausilta peräisin olevat kerrostumat kertovat jännittävää tarinaansa Krakovan historiasta. Hyvinä vuosina on rakennettu kullattuja kattoja, sotavuosina on jouduttu tyytymään vaatimattomaan, harmaaseen kiveen. Katedraali on kiehtova sekoitus eri tyylisuuntia ja varsinainen palapeli, kun oikein lähemmin asiaa miettii. Katedraalin sisätiloissa voi tutustua kryptaan, jonne on haudattu Puolan kuninkaita, tai kiivetä kellotorniin ihailemaan maisemia. Minä satuin paikalle valitettavasti sunnuntaina messun aikaan, jolloin kirkko oli suljettu muilta kuin messukävijöiltä.

Katedraalin ulko-ovella huomio kannattaa kiinnittää oven vasemmalla puolella roikkuviin ”lohikäärmeen luihin”. Oven pielessä tosiaan roikkuu kasa ihka oikeita luita, jotka tarinan mukaan kuuluvat linnavuoren alla asuneelle ja kaupunkilaisia piinanneelle lohikäärmeelle. Luista päätellen kaupunkilaiset vetivät lopulta pidemmän korren taistelussa tätä petoa vastaan. Wawelin kukkulan juurella, aivan joen rannassa voi kuitenkin törmätä vielä hieman pienempään, mutta ihka oikeaa tulta syöksevään lohikäärmeeseen. Lohikäärme seisoo luolansa suulla ja syöksee tulta muutaman minuutin välein, mutta on muuten onneksi varsin säyseä tapaus.

Ilta-aikaan palasin useampana kertana ihastelemaan Rynek Głównya iltavalaistuksessa. Torin tunnelman lisäksi alueen ruokatarjonta veti minua puoleensa. Torilla sijaitsevia ravintoloita en tullut testanneeksi, mutta aukion läheisyydessä on useita pienempiä ja suurempia katuja, joiden ravintoloissa ja kahviloissa riittää valinnan varaa illallista tai rauhallista istuskelupaikkaa etsiville. Tästä tarjonnasta hyviksi koettuja olivat ainakin italialaista ruokaa rennolla otteella tarjoava Pasta Bar Resto & Wine, sekä pieni burgerpaikka Burger Station, jonka listalta löytyy myös pari kasvisvaihtoehtoa.

Krakovan vanhassa kaupungissa riittää hyvin nähtävää päiväksi tai pariksikin ja kesäaikaan myös vanhaa kaupunkia kiertävä vehreä puistoalue on varmasti mahtava ajanviettopaikka. Näin kylmempänä vuodenaikana puistoa tuli käytettyä lähinnä viihtyisänä kulkureittinä vanhasta kaupungista Krakovan rautatieasemalle, joka sijaitsee vanhan kaupungin laidalla. Rautatieasemaa etsiessä turisti voi muuten helposti hämmentyä, sillä asema siirrettiin jonkin aikaa sitten pari sataa metriä kauemmaksi, suuren ostoskeskuksen yhteyteen, mutta rautatieasemasta kertova kyltti tönöttää vielä vanhan asemarakennuksen seinässä. Tulipa itsekin asteltua sinne sisään ja ihmeteltyä aikataulunäytön sijasta eteen avautunutta Lego-näyttelyä.

Itse tunnustan matkanneeni Krakovaan lentäen, mutta kaupunkiin ei olisi mahdotonta kulkea Suomesta käsin myöskään maata pitkin. Lentämisen vaihtoehtoja käsitelleen postaukseni lupauksen mukaisesti selvittelin maareittiä Krakovaan ja totesin sinne pääsevän reilussa vuorokaudessa Baltian maiden läpi busseilla ja junilla. Jos aikaa on, ehtii matkan varrella vierailemaan kätevästi myös Puolan pääkaupunki Varsovassa.

Krakovan muiden kaupunginosien tunnelmiin palaan vielä erikseen, sillä kaupungissa riittää paljon nähtävää vanhan kaupungin ulkopuolellakin. Yövyimme Krakovassa myös aivan ihanassa hotellissa, josta en voi olla kirjoittamatta omaa pientä esittelyään. Krakova-vinkkejä kannattaa tutkailla myös kaupungissa asuvan Emmi Palorannan blogista – etenkin hänen ravintolavinkkinsä olivat reissulla kovassa käytössä.

Psst! Lisää reissuinspiraatiota löydät blogin Instagramista, jonne päivitän aina tuoreimmat kuulumiset tien päältä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply