Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Eurooppa

Plitvicen kansallispuisto – vesiputousten ihmemaa!

sunnuntai, kesäkuu 11, 2017

Plitvicen kansallispuisto on niin kaunis ettei siitä tarvitse nähdä kuin muutama kuva ja polttava matkakuume on valmis! Koin itse aikoinaan saman kohtalon ja lopulta koko Kroatian osuuden suunnitelmat muotoutuivat sillä periaatteella että kunhan Plitviceen pääsen! Nyt onkin siis aika levittää eteenpäin ilosanomaa! Hyväksykää Plitvice sydämiinne!

Tässä pienet alkupalat Plitvicestä

Monessa kansallispuistossa olen ehtinyt käydä, mutta en yhdessäkään niin erityislaatuisessa kuin Plitvice. Alue on kuin luonnon oma vesipuisto. Se koostuu kuudestatoista järvestä joiden läpi virtaava vesi muodostaa alueelle lukemattomia vesiputouksia, pienen pienistä aina 78 metriä korkeaan Veliki putoukseen. UNESCOn maailmanperintökohteeksi Plitvice on julistettu jo vuonna 1979.

Alue on suuri ja sinne on kaksi pääsisäänkäyntiä. Sisäänkäynti 1 on ensimmäinen pohjoisesta päin tulijoille ja sisäänkäynti 2 siitä pari kilometria etelään. Minä ja Ville ajelimme paikalle Zagrebista päin, joten jäimme malttamattomina heti ensimmäiselle sisäänkäynnille. Molemmilla sisäänkäynneillä on maksulliset parkkipaikat ja pari ravintolaa, jotka eivät tosin häikäisseet laadullaan.

Jos haluaa heti kättelyssä wau-elämyksen, suosittelen ovea numero 1!

Alunperin ajatuksena oli kulkea bussilla, mutta tarkemmin asiaa selvitettyäni varsinkin jatkoyhteys Splitiin ja yleinen aikataulujen natsaaminen jäivät siinä määrin kysymysmerkeiksi että päätimme vuokrata Kroatian osuudelle auton. Lähdimme ajamaan Zagrebista aamuvarhaisella, koska Ville halusi välttää Zagrebin aamuruuhkat ja minä olin kuullut kauhutarinoita puiston päiväsaikaan täyttävistä ihmismassoista ja halusin paikalle mahdollisimman aikaisin. Parin tunnin ajelun jälkeen saavuimme puistoon puoli yhdeksän maissa, luonnollisesti samaan aikaan kun bussilastillinen aasialaisia turisteja.

Hitaasti köpöttelevät aasialaismummut sai onneksi ohitettua vaivattomasti, eikä toukokuussa puistossa ollut vielä ahdistavaa väkipaljoutta. En suosittelisi vierailua pahimpien ruuhkien aikaan kesä-elokuussa. Puistossa liikutaan melko kapeilla poluilla ja puisilla kävelyväylillä. Tietyn ihmismäärän ylityttyä ei puistossa juuri ole mahdollista kulkea muutoin kuin jonossa hitaimman nopeudella. Vähentäisi ainakin minun nautintoani.

Plitvicen kansallispuistossa käy vuodessa noin miljoona ihmistä. Sekä UNESCO että puiston ylläpito ovat ymmärrettävästi huolissaan tuollaisen ihmismäärän jättämästä jäljestä herkkään luonnonpuistoon. Yksi merkityillä väyliltä poistuminen tuntuu pieneltä asialta, mutta miljoonaan kertaan toistettuna jälki alkaa olla jo aika rumaa.

Plitvicen todellakin toivoisi säilyvän jälkipolville, niin upea se on. Puisto jaetaan ylempiin ja alempiin ​järviin ja niiden välinen korkeusero on yli 130 metriä. Ei siis ihmekään että virtaavaa vettä on kaikkialla!

Kävelimme vetten päällä!

Aloitimme kierroksemme alempien järvien puolelta. Sieltä löytyy myös korkeimmat vesiputoukset. Meidän kokemuksemme mukaan myös eniten parittelevia sammakoita! Härskeistä sammakoista nautittuamme matkaa jatkettiin yläjärville sähkölautalla.

Laivamatkan jälkeen ihastelu jatkui yläjärvien puolella. Tähän suuntaan kiertäessä ylämäkeä kertyy kohtalaisesti, joten jos haluaa päästä helpommalla kannattaa aloittaa sisäänkäynniltä 2 ja edetä sieltä alaspäin.

Erinomaisia selfie mahdollisuuksia löytyy sekä ylä- että alajärviltä. Tässä mestareiden taidonnäyte!

Kyllä, omistan myös selfiekepin!

Meidän kulkemalla reitillä kävelyä kertyi n. 3-4 km, mutta hiljalleen kulkiessa, kuvatessa ja ihmetellessä aikaa saatiin toki hukattua reilu neljä tuntia.

Yläjärvien kauimmasta pisteestä voi palata jalkaisin takaisin päin tai valita lipun hintaan kuuluvan bussikuljetuksen takaisin lähtöporteille. Nälkäiset vatsamme ja muhjuuntuneet jalkamme saivat meidät hyppäämään kyytiin siinä luulossa että pääsisimme sisäänkäynnille 1 asti. Mutta eihän siinä niin käynyt vaan bussin päättäriltä olikin vielä muutaman sadan metrin kävely. Ei sinänsä mikään järkyttävän pitkä matka, mutta kyllä se nälkäistä ärsytti.

Yllättävän lisäkävelyn aiheuttama harmistus haihtui kuitenkin ennätysvauhdilla kun matkan varrella olevat upeat näkymät koko alueen yli ilmestyivät näkyviin. Mahtava loppuhuipennus puistoreissulle!

Faktaboxi:

  • Puiston englanninkielisistä sivuilta saat lisätietoa saapumisesta, reiteistä ja muusta tarpeellista
  • Liput maksavat 55-180 kunaa riippuen vierailun ajankohdasta. Toukokuussa lippu maksoi 110 eli n. 15 euroa. Lipun hintaan kuuluu lautta ja bussikuljetukset puiston sisällä.
  • Autoparkki kustantaa 7 kunaa/tunti ja se maksetaan lähtiessä.

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply