Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
matkasuunnitelmat Oseania

Mutkien kautta unelmieni matkalle

torstai, marraskuu 22, 2018

Mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän pyrin elämääni niin että lähden rohkeasti toteuttamaan haaveilemiani asioita enkä vaan vatvo niitä päässäni ja istuta pysyvästi “sitten joskus” -kategoriaan. Nykyään yritän suhtautua unelmiini mahdollisimman pragmaattisesti. Kaikkea ei voi saada kerralla, mutta isompienkin haaveiden toteuttamista voi lähteä miettimään vähän kerrallaan.

Yksi pitkäaikaisimmista haaveistani on työskentely ulkomailla, mieluusti juuri omalla alallani, eli kirjastossa. Kaikista villeimmissa haaveissani yhdistäisin ulkomailla työskentelyn Uuteen-Seelantiin joka on ollut matkahaaveideni kärjessä pitkään. Niinpä lähdin tänä vuonna pala palalta miettimään mitä unelman toteuttaminen käytännössä vaatisi. Ainakin vapaata omasta työstä, working holiday -viisumin, työpaikan kohdemaasta ja varmaan asiasta olisi hyvä keskustella oman puolisonkin kanssa.

Mount Cook eli Aoraki. Kuva: Pixabay

Viisumin hankkiminen osoittautui yllättävän helpoksi, työnantajan ja puolison kanssa neuvottelu olikin jo vähän haastavampaa, mutta lopulta niissäkin päästiin sopimukseen. Onnistuin myös löytämään useammankin kontaktin Uuden-Seelannin kirjastokentältä, mutta työtarjousta en kuitenkaan saanut, en mitään sinne päinkään. Koska työnantajan kanssa oli sovittu että voin olla pois omasta työstäni ainoastaan jos löydän kirjastoalan töitä olin käytännössä umpikujassa.

Joku ratkaisisi ongelman ottamalla loparit töistä ja lähtemällä paikan päälle, mutta olen siinä onnellisessa tilanteessa että työni ei ole mikään riippakivi tai välttämätön paha vaan pidän siitä oikeasti ja vuosia määräaikaisissa työsuhteissa kitkutelleena en todellakaan aio luopua vakituisesta paikastani. Ehkä jonain päivänä tulee hetki että tahdon kunnon irtioton, mutta sen aika ei ole nyt.

Milford Sound. Kuva: Pixabay

Pänni tietenkin ettei suunnitelmat toteutuneet niin kuin olisin halunnut, vaikka samalla olinkin tyytyväinen että sentään yritin enkä vain haaveillut kotona peukaloita pyöritellen. Olen huomannut että paras lääke pettymykseen on keskittyä johonkin muuhun ja niinpä aloinkin punoa uusia suunnitelmia.

Keksin että jos en kerran pääse töihin Uuteen-Seelantiin niin lähden sinne sitten turistina! Siitä saatte! (tai jotain sen kaltaista varmaan tuhisin itsekseni nyrkkiä puiden). Ja kun kerran sinne asti lähtee niin samallahan sitä voisi käydä Australiassakin! Ja Uuden-Seelannin “vieressä” on muuten vaikka mitä kivoja Tyynenmeren saaria, siellähän voisi kanssa käydä samalla! Suunnitelmat paisuivat hetkessä aika suuruudenhulluiksi, mutta kerranhan tässä vain eletään! Tarkoitus on lähteä kolmeksi kuukaudeksi, kyllä siinä ajassa ehtii monenlaista!

Seuraava ratkaistava asia olikin sitten sellainen pikkujuttu kuin raha. Luvassa olisi kalliita maita ja vaikka kuinka majottuisin hostelleissa ja kokkailisin omat ruokani niin ihan halvalla kolmesta kuukaudesta ei selviäisi. Säästämistä olisi siis luvassa, mutta sellaisella tahdilla että pystyisin kuitenkin unelmamatkaa odotellessa tehdä jotain muutakin kuin kököttää kotona lukemassa kirjaa. Näin ollen matkan ajankohta siirtyi melkoisen pitkälle tulevaisuuteen. Mitään en ole vielä varannut, mutta aikeenani on poistua Suomesta ensi vuonna marraskuun eli vuoden ankeimman kuukauden alkaessa. Minulla on siis vuosi aikaa säästää. Säästötoimenpiteistä kirjoittelen myöhemmin vielä erikseen tarkemmin.

Cathedral Cove. Kuva: PixabaySen jälkeen kun sain päätöksen tehtyä olen ollut todella fiiliksissä siitä että vihdoin pääsen pidemmälle matkalle ja juuri niihin paikkoihin jotka ovat vuosikausia pyörineet päässäni!
Innostuksesta kumposi myös hillitön energia alkaa suunnitella kohteita tarkemmin ja niinpä olenkin jo ehtinyt lueskella yhtä jos toistakin matkaopasta ja blogia. Kyllä, yli vuotta etukäteen!

Tällä hetkellä suunnitelman raakaversio näyttää tältä: Australiassa aion viettää 3-4 viikkoa keskittyen itä-rannikkoon, alkaen Cairnsistä päättyen Melbourneen. Aivan ehdottomasti haluan päästä Isolle Valliriutalle, jossa toivottavasti on vielä jotain nähtävää. Muihin suunnitelmiin kuuluu sekä kaupunkeja että luontokohteita, mm. Sydney, Whitsundaysin risteily, Fraser Island, Noosa, Brisbane, Byron Bay, Melbourne ja sieltä tietysti Great Ocean Road.

Great Ocean Roadia kehutaan yhdeksi maailman hienoimmista road tripeistä. Kuva: Pixabay

Uuden-Seelannin suunnitelmat ovat vähän enemmän leväällään, mutta alustavasti olen ajatellut viettäväni n. 1,5 viikkoa Pohjoissaarella ja 3 viikkoa Eteläsaarella. Seuraani liittyy muitakin, mutta epäselvää on vielä kuinka pitkäksi ajaksi ja missä vaiheessa. Osaksi aikaa tulee siis varmasti vuokrattua auto tai matkailuauto, mutta lopulle ajalle minun on valikoitava kohteita joissa on mahdollista liikkua julkisilla. Uudessa-Seelannissa on myös niin valtavasti ihania luontokohteita, että tuntuu etten millään ehdi kaikkiin haluamiini paikkoihin edes tuossa ajassa.

Kohteiden valintaanhan voisi muuten kehittää excel taulukon jossa arvioin eri paikkojen maisemallista antia, hintaa ja saavutettavuutta. Tässähän on vuosi aikaa!

Toistaiseksi “pakko päästä” listalle ovat päässeet ainakin Milford Sound, Tongariro, Mount Cook ja Wanaka. Tarkempaa tutustumista on odottamassa kasoittain kiinnostavan oloisia paikkoja!.

Kaikista syvimmän hämärän peitossa ovat suunnitelmat Tyynenmeren saarien suhteen. Uuden-Seelannin osuudesta tulee varmasti aikamoista aktiivilomaa, joten sen vastapainoksi kaipaisin pari viikkoa rennompaa rantailua, mieluusti jossain hyvien snorklivesien lähettyvillä. Käsittääkseni Fidzi on Uudesta-Seelannista helposti saavutettavissa, joten se ainakin on potentiaalinen kohde. Vierailisin mieluusti useammassakin saarivaltiossa, mutta ilmeisesti niiden välillä liikkuminen ei ole ihan niin helppoa kuin voisi toivoa, lisäksi tarkoituksenani on jatkaa matkaa joko Hongkongiin tai Singaporeen, joten hyvät lentoyhteydet ovat must. Tammikuu osuu myös Tyynenmeren myrskykaudelle, mutta en ole vielä päässyt perille siitä että tarkoittaako se oikeasti rajuja myrskyjä vai sitä että välillä sataa.

Nyt ovat siis hyvät neuvot kalliita, ottaisin erittäin mielelläni vastaan neuvoja ja vinkkejä erityisesti Tyynenmeren saaria koskien, mutta toki myös Uuden-Seelannin ja Australia suosikit saa vinkata (ja linkata!)!

Blogia voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa!

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa perjantai, marraskuu 23, 2018 at 20:06

    Harmi juttu, ettei työkuviot Uudessa-Seelannissa onnistuneet! Jos olisi, niin olisin tullut sinne työkiertoon ja sua moikkaamaan 😉 Onneksi kuitenkin yritit niin ei jää sen suhteen jossiteltavaa.

    Mä huomasin saman jutun noiden Tyynenmeren saarten suhteen, että alkuvuodesta ei tuntuisi olevan otollisin aika mennä niille. Mulla lopulta kaatui myös aikatauluihin se, etten yhdelläkään niistä käynyt, joten ei sinänsä jäänyt harmittamaan se, että olin siellä suunnalla vähän huonoon vuodenaikaan. En siis edes selvittänyt, kuinka paha sää tuolla silloin on, vain vähän paha vai oikeasti paha. Mutta helmikuussahan noilla kulmilla riehui se sykloni, joka sotki meidän reissusuunnitelmia ja syklonin uhriksi joutui maailmanympärimatkallaan Ranskatar reissaa -blogin Hanna, joka oli muutama vuosi sitten, ilmeisesti myös helmikuussa, Fidzillillä syklonin iskiessä sinne. https://wpdev.rantapallo.fi/revesetvoyages/2016/02/22/kun-lepolomasta-palmun-alla-tulikin-painajainen/ Eli helmikuu ei ehkä ainakaan ole otollisin aika saarihyppelylle…

    Jos sulla on jotain kysyttävää Uuteen-Seelantiin, Sydneyyn tai Melbourneen liittyen niin pistä vaikka viestiä tai mennään joskus kahville tm. Niin paljon juttuja sieltä suunnalta ei ole vielä päätynyt blogiin asti 🙂

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, marraskuu 28, 2018 at 12:13

      Se ois kyllä ollut jonkin sortin ihme jos se suunnitelma ois onnistunut, mutta tulipahan yritettyä!

      Kiitti tosta linkistä, ihan mieluusti kyllä välttyisi myrskyiltä, se Kreikan myräkkä oli jo ihan tarpeeksi eikä se kuulosta miltään tuohon verrattuna. No, mun matkustusajankohta ajoittuu tammikuun alkuun/puoli väliin että täytyy kyllä perehtyä tarkasti siihen että millaista säätä tuolla voi olla luvassa. Tyynenmeren saariahan on aika laajalla alueella ja jostain olin lukevinani että myrskykausi ei ole joka paikassa samaan aikaan vaan sen voi vähän niin kuin onnistua kiertämään.

      Toisaalta, kyllähän Uudessa-Seelanissakin voi iskeä myrsky tai maanjäristys tms. joten parempi varmaan vaan varautua siihen että kaikki ei suju täysin suunnitelmien mukaan.

      Ois kyllä mahtavaa jos ehdittäis jossain kohtaa vähän vaihtaa ajatuksia, varsinkin teijän Uuden-Seelannin kokemukset kiinnostaa! Onneks tässä on hyvin aikaa ! 😀

  • Reply Eeru perjantai, marraskuu 23, 2018 at 22:22

    Kurkkaappa jos olisi jotain Workaway vapaaehtoistöitä tarjolla tuolla suunnalla. Yleensä diili on että teet 5h/ päivässä viitenä päivä viikossa töitä majoitusta ja ruokalua vastaan. Riipuen isännästä voit viipyä lyhyenkin pätkän. Selvää säästöä matkakuluihin ja tapaa uusia ihmisiä.

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, marraskuu 28, 2018 at 12:16

      Vapaaehtoistyöt kiinnostais mua kyllä jossain kohtaa, mutta tähän reissuun en ehkä ehdi niitä mahduttaa, koska on tarkoitus liikkua aika haipakkaan tahtiin paikasta toiseen ja sitten välissä mieluusti ehtiä vähän lepäämäänkin. Joku tollainen vois olla just hyvä jos lähtis vähän päämäärättömämmin pidemmäks aikaa maailmalle varmaan just tapaisi hyvin ihmisiä ja pääsisi kokemaan monenlaista. Täytyy käydä kurkkaamassa! 🙂

  • Reply Anna | Muuttolintu sunnuntai, marraskuu 25, 2018 at 10:47

    Australia on miun koti, joten autan mielelläni, mitä vaan mieleen tulee 🙂 Ja tietysti jos satutaan samaan kaupunkiin samaan aikaan niin ois siistiä törmäillä! Blogistakin löytyy vaikka mitä Australiaan liittyen. Nuo on kyllä kaikki mahdollista kuukaudessa nähdä, mutta tahti on kova ja joudut lentämään välit. Itse suosittelen mieluummin skippaamaan jotain ja keskittymään enemmän tiettyyn alueeseen, mutta ymmärrän kyllä, että kun tänne kerran elämässä tulee niin haluaa nähdä ne tietyt kohteet. Noosaa en itse oikeastaan edes suosittelisi, koska mielestäni Ausseista löytyy ihanampiakin rantakohteita. Ja kantsii tosiaan ottaa selvää sääoloista! Eteläisessä Australiassa tulee myös talvi, joten Sydney ja Melbourne kannattaa ajoittaa sinne Suomen talven aikaan.

    Tyynenmeren saarista suosittelinkin siulle jo sitä Uutta-Kaledoniaa, mutta Fidzi on myös ihana! Ja Vanuatu!

    Täällä lisää:

    https://muuttolintu.com/australiaan/

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, marraskuu 28, 2018 at 12:22

      Arvaa vaan oonko käynyt lukemassa sun blogista suunnilleen kaikki Australiaa käsittelevät kirjoitukset! (vinkki: todellakin :D)
      Olis kyllä ihan huippua jos osuttais samaan aikaan samaan paikkaan, uusiin paikkoihin tutustuminen on aina ihan erilaista kun on matkassa joku joka jo tuntee parhaat hoodit.

      Mulla on suunnitelmana saapua todennäköisesti Sydneyyn, lentää sieltä Cairnsiin, tulla bussilla pikku hiljaa alas Brisbaneen asti ja lentää sieltä sitten lopuksi vielä Melbourneen. Tykkään yleensä matkustaa aika nopeatahtisesti, mutta tietty nyt kun olen pidemällä reissulla niin täytyy varoa etten väsytä itseäni ihan totaalisesti.

      Täytyy myöntää että olen tässä kohtaa ehtinyt jo unohtaa miksi Noosa tuolle listalle pääsi, jossain sitä epäilemättä kehuttiin , mutta toisaalta se varmaan olisi sellainen kohde minkä voisin vaaratta skipatakin ja samalla saisi vähän enemmän aikaa jonnekin muualle 🙂

      Kiitos Anna hyvistä vinkeistä!

  • Reply Heidi keskiviikko, marraskuu 28, 2018 at 09:35

    Uusi-Seelanti olisi kyllä upea kokemus! Siellä ja Austraaliassa olen monien kuullut ostaneen jonkun halvan pakettiauton ja asuneen ja matkanneen siinä, säästääkseen kuluissa. Tuon tyylinen reissu olisi kyllä oma unelma. Ajella mihin haluaa ja nukkua upeissa maisemissa 🙂
    Hyvää reissua sinulle, ja toivottavasti työkuviotkin muokkautuisi sopiviksi!

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, marraskuu 28, 2018 at 12:26

      Joo, mä olen kanssa lukenut että voi ostaa auton ja se itse asiassa kuulostaa tosi hyvältä säästövinkiltä, koska siinä on varmaan suht hyvät mahdollisuudet saada kokonaan tai ainakain melkein kokonaan omansa takasin. Mutta täytyy kyllä sanoa että en itse uskaltaisi lähteä tuohon, koska en ole ikinä omistanut autoa ja tietotaso on aivan nollassa. Pelkäisin että tulen ihan huijatuksi!

      Kiitos toivotuksista, kyllä säkin pääset unelmareissullesi vielä! 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka torstai, marraskuu 29, 2018 at 10:21

    Tuo on myös yksi valinta, että ollako kohteessa kuukausia, jolloin majoitus nousee helposti suurimmaksi menoeräksi vaiko liikkua ripeään tahtiin, jolloin voi majoittua vaikka paremmissa hotelleissa, eikä hintalappu nousee kuitenkaan liian suureksi.
    Me olemme valinneet jälkimmäisen, sillä tietysti kohteessa pitempään ollessa osa päivistä muodostuu ihan tavallisiksi päiviksi, pyykin pesuksi, ruokakaupassa käynneiksi, kuntoiluksi ym. kun taas lyhyellä matkalla ne voi skipata ja hoitaa kotona.
    Mutta toki, jokainen valitsee itselleen sopivimman tavan!

    Australiassa olemme tällä systeemillä olleet kahdesta, 2 viikko ja toisella kertaa muistaakseni vaan 3 päivää ja Uudessa Seelannissa viikon, lähinnä Eteläsaarella.

    Ja vielä tuosta vapaasta, itse en aikoinaan kuin pidin ½ vuoden vapaan saanut sitä sitten kuitenkaan vuorotteluvapaana kun työnantaja ei siihen lähtenyt, mutta kuten Sinäkin, niin halusin sitä kuitenkin ja sain sen sitten palkattomana, mikä ei sekään ollut huono vaihtoehto, kun sen jakoi kahdelle vuodelle (loppusyksy ja alkukevät) joten progressiivinen verotuskin kumpanakin vuonna paikkasi hyvin pois jääneitä tuloja!

    • Reply Anni | Rajatapaukset lauantai, joulukuu 1, 2018 at 15:40

      Mä kallistun yleensä ripeän liikkumisen puolelle, tosin tässä tapauksessa olette kyllä olleet merkittävästi ripeämpiä kuin minä. Tuolla on niin paljon kiinnostavaa nähtävää että tuntuu että kuukausi/maa on sekin ihan naurettavan lyhyt aika. Toisaalta en myöskään ole koskaan ollut kolmea viikkoa pidemmällä reisulla, joten vähän jännittää kuinka jaksan ja olen suunnitellut ohjelmaan lepuutaukoja mukaan.

      Mutta kuten hyvin toteat niin tapojan tosiaankin on monia ja yksi sopii yhdelle, toinen toiselle 🙂

      Näistä pidemmistä vapaista on aina kiinnostavaa kuulla. Sitten kun työurani on tarpeeksi pitkä niin aion aika varmasti pitää vuorotteluvapaata, olettaen että siinä vaiheessa vuorotteluvapaa on vielä olemassa. Toivoisin että työpaikassani saisi vapaammin palkattomia vapaita, mutta tällä hetkellä niitä voi saada vain muutamia päiviä, ehkä maksimissaan viikon kerrallaan. Aika tiukka kuri siis on. Uskaltaisin väittää että vapaampi meno lisäisi työmotivaatiota ja työhyvinvointia.

  • Reply Lotta-Maaria / delfiininselassa sunnuntai, joulukuu 2, 2018 at 07:38

    Vaikka työsuunnitelmat eivät nyt onnistuneet, niin varmasti vielä joku päivä! Ja reissaaminenhan on hyvä tapa vähän kompensoida 😄👍

    Meidän Uuden-Seelannin kohokohta oli hylkeiden kanssa uiminen Kaikourassa. Aivan mieletön once-in-lifetime -kokemus, suosittelen! Muuten eteläsaari jäi syksyn kylmyyden takia vähälle. Yksi, minkä väliin jättäminen harmittaa, on Poor Knight Islands. Must sukeltajille, en ole varma voiko vesielämää siellä nähdä myös snorklaten.

    Aucklandista on suorat yhteydet monelle tyynen meren saarelle. Jos haluat käydä esim. kahdella saarella, niin toiseksi voisi ottaa Fidzin, sillä se on tyynenmeren liikenteen solmukohta. Fidzillä on parhaat fasiliteetit turisteille, Tonga ja Vanuatu ovat villejä ja autenttisia. Cookin saaret on ehkä lähimpänä sitä Tyynen valtameren paratiisia, mitä Suomesta käsin ehkä miettii. Samoa on myös upea ja autenttinen, mutta siellä sai jokseenkin pelätä huijareita ja taskuvarkauksia enemmän. Siinä olet kyllä oikeassa, että sade- ja syklonikausi on tuohon aikaan, mikä voi haitata reissaamista. Kannattaa ehkä valita kohde, joka ei nyt ainakaan suurinta osaa myrskyistä saa. Käsittääkseni Vanuatu ja Samoa saavat ainakin 2-3 syklonia osakseen juurikin tammi-maaliskuussa.

    • Reply Anni | Rajatapaukset tiistai, joulukuu 4, 2018 at 10:51

      Jes, kiitos tsemppaamisesta! Onhan tässä elämää (ja työuraa)vielä jäljellä, ainakin vuorotteluvapaa tulee jossain kohtaa ajankohtaiseksi ja jotain vapaaehtoistöitäkin olisi kiinnostavaa kokeilla jossain kohtaa. Eihän sitä ikinä tiedä mihin elämä johtaa 🙂

      Tuota Kaikouraa olen miettinyt, siellä taisi olla myös kaikkea valaiden katselua sun muuta. Tosin ymmärtääkseni nekin ainakin osittain kausien mukaan vaihtelevia. Täytyy siis perehtyä mikä olisi joulukuussa tilanne. Mua kyllä vähän pelottaa mennä villieläinten sekaan, mitä jos ne syö mut! Ja toisaalta pitää tietty varmistua että niitä eläimiä ei häiritä.
      Sukellus kiinnostaisi, mutta siitä on toistaiseksi kokokemus nolla. Vaikka olen monesti suunnitellut jonkin sortin sukelluskoulutuksen suorittamista en toistaiseksi ole saanut sen suhteen mitään aikaan. Aika tyyristäkin se on, mutta olisi varmasti myös mahtavaa päästä oikeasti sukeltamaan!

      Jotain tollasta olen vähän miettinytkin että jos lentäisi FIdzille jä kävisi sieltä sitten vielä jossain toisessa saarivaltiossa. Mutta täytyy nyt ihan tosissaan tutustua siihen säähän ennen kun alan tehdä mitään konkreettisia suunnitelmia sen suhteen.

      Oonkin muuten seurannu instansta sun reissuja, tosi upeita kuvia, varsinkin vedenalaisia! 🙂

      Kiitos vielä kaikista vinkeistä!

  • Reply Lotta-Maaria / delfiininselassa sunnuntai, joulukuu 2, 2018 at 07:55

    Yksi vaihtoehto on tietysti suunnitella Tyynen meren visiitti heti marraskuulle, jolloin sadekausi on vasta aluillaan ja pahempia myrskyjä ei ole. Me oltuun juuri loka-marraskuu Tongalla ja Samoalla. Kyllähän siellä vettä tuli, mutta uskomattoman vehreästä luonnosta päätellen taitaa tulla vähän ympäri vuoden 😄

    • Reply Anni | Rajatapaukset tiistai, joulukuu 4, 2018 at 10:54

      Aivan, täytyy miettiä vielä tuota järjestystä! Mutta toisaalta en halua Australiaankaan ihan keskellä kesää, koska sulan lätäköksi, niin juuri siksi olin suunnitellut sitä marraskuulle ja reitin kulun pohjoisesta etelään. Tietysti jos lähtisi jo lokakuussa…
      No, täytyy, pohtia, kiitos vertaistuesta! 😉

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, huhtikuu 14, 2019 at 20:41

    Australia ja Uusi-Seelanti ovat kyllä hienoja kohteita. Meillekin Australiasta tuttu lähinnä juurikin nuo itärannikon kohteet. Sanoisin, että noihin mainitsemiisi kohteisiin olisi kyllä hyvä varata ihan minimissään se neljä viikkoa.

    Uudessa-Seelannissa kannattaa käydä Rotoruassa geotermisillä alueilla ja Waitomon luolissa. Pääsymaksut noihin paikkoihin ovat korkeat, mutta yleensä se alkaa enemmän harmittamaan, jos noin pitkälle matkustaa ja jättää jonkun kiinnostavan kohteen väliin joidenkin kymppien vuoksi.

    • Reply Anni | Rajatapaukset maanantai, huhtikuu 15, 2019 at 12:53

      Kiitos vinkeistä! Rotorua onkin ollut kiinnostuksen kohteissa ja samaten tuo Waitomon luola, olen nähnyt tosi makeita kuvia siellä asustavista kiiltomadoista! Vähänhän ne pääsymaksut hirvittää, mutta olen samaa mieltä että kun on kerran noin kauas tullut niin hölmöä siinä vaiheessa ruveta muutaman kympin takia jättämään väliin, jos on kyseessä jotain mitä oikeasti haluaisi nähdä. Samaa mietin juuri Hobittilasta että haluanko oikeasti nähdä sitä, koska liput ovat aika tyyriitä. Katsotaan mihin lopputulokseen päädyn!

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin keskiviikko, huhtikuu 17, 2019 at 20:48

    Sellainen varoituksen sana muuten, jos haaveilet omista kuvista, niin salamaa ei saa käyttää Waitomon luolassa, joten hyvien kuvien saaminen on todella hankalaa. Hobittila jäi meiltä väliin, mutta me ei sitä edes harkittu, sillä se ei paikkana ole sellainen, joka meitä kiinnostaisi. Sen sijaan jos sellainen kiinnostaa, niin sitä koskevat jututhan on järjestäen todella positiivisia, joten epäilemättä tulisi olemaan hieno kokemus!

    • Reply Anni | Rajatapaukset sunnuntai, huhtikuu 21, 2019 at 06:32

      Kiitos vinkistä, arvelinkin että siellä tuskin salamaa saa käyttää ja eipä salaman kanssa hohtoa saisikaan ikuistuttettua. Tuollaiset hämärät luolat näyttävät aina tosi hienoilta, mutta edustavien kuvien ottaminen on todella vaikeaa kun vaatisi niin pitkää valotusaikaa.
      Olen ollut kyllä ihan LOTR superfani silloin kun alkuperäinen trilogia tehtiin, että melkein pelkästään nostalgian puolesta pitäisi kyllä mennä käymään tuolla Hobittilassa. Olen kyllä kanssa kuullut sen olevan vaikuttava paikka 🙂

    Leave a Reply