Aasia

Luolaseikkailu Phong Nha-Ke Bangin kansallispuistossa

keskiviikko, huhtikuu 11, 2018

Phong Nha-Ke Bangin kansallispuisto on yksi Vietnamin kahdeksasta Unesco maailmanperintökohteesta ja Halonginlahden kanssa ainoat Unesco leiman ansainneet luonnonnähtävyydet.

Erityislaatuisen kansallispuistosta tekee sen trooppisista metsistä löytyvä lajien monimuotoisuus sekä alueen karstikallioihin muodostuneet lukuisat luolat ja maanalaiset joet. Vuonna 2009 Phong Nha-Ke Bangista löydettiin sittemmin maailman suurimmaksi varmistunut luola Hang Son Doong. Luola on niin valtava että sen sisälle mahtuisi pilvenpiirtäjiä! Hang Son Doongin emme valitettavasti päässeet vierailemaan, luolaan nimittäin sallitaan alle tuhat vierailijaa vuosittain ja hintakin on mukavat 3000 USD.

Hyvä uutinen on se että kansallispuistossa on satoja muitakin upeita luolia tutkittavaksi, tosin vain osaan niistä on pääsy ja useimpiin vain järjestetyillä retkillä. Eri järjestäjillä saattaa olla yksinoikeudet tiettyihin luoliin, joten kannattaa hieman tutustua retkitarjontaan ja miettiä millaiset luolat itseä eniten kiinnostavat. Yksi haluaa mönkiä pimeässä mutaisessa luolassa, toinen kiitää vaijeriliu’ulla, kolmas haluaa päästä trekkailemaan viidakon halki. Kaikkea tätä on tarjolla!

Itse varasimme oman päiväretkemme majapaikkamme Phong Nha Farmstayn kautta, samoille retkille toki pääsee muuallakin majoittuvat. Noin 50 euron (1 350 000 dongia) hintaiseen retkeen kuului käynti Paradise luolassa, pysähdys Vietnamin sodan muistomerkillä ja loppuhuipennuksena 600 m uinti pilkkopimeän Tra Ang luolan perukoille ja takaisin.

 

Thien Duong eli Paradise luola

Paradise luolassa voi vierailla myös omatoimisesti, se sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Phong Nhan kylästä. Parkkipaikalta luolan suulle johtaa puolentoista kilometrin kävely (jonka voi kulkea myös maksullisella golfautokyydillä) ja lopuksi vielä noin viisisataaportainen väylä, jolta valitettavasti ei voi välttyä. Luolan sisällä portaita on vielä parisataa lisää, joten kannattaa varautua rappustreeniin.

Hädin tuskin parin ihmisen levyisen sisäänkäynnin jälkeen luola avautuu todellisiin mittoihinsa. Pikku hiljaa portaita laskeutuessa eteen avautuu näkymä alas suuren, hämärään, valojen täplittämään saliin. Luolaan on rakennettu puiset kulkuväylät, joista välillä aukeaa katselutasanteita joihin voi jäädä tuijottamaan tippukivien muodostamia erikoisia muotoja. Koko luolajärjestelmän pituus on yli 30 kilometriä, mutta reilun kilometrin mittaisen katseluväylän ulkopuolelle pääsee vain erityisjärjestetyillä retkillä. Vaikka matka on verrattain lyhyt on luola todella upea. Arvostin myös sitä että turistien kulku oli selkeästi rajattu ja samalla luola paremmin suojattu vierailijoiden aiheuttamilta haitoilta.

Hang Tám Cô eli 8 Ladies Cave

Paradise luolan jälkeen siirryimme Vietnamin sodan muistomerkille. Sen vieressä sijaitsee 8 ladies cave, joka nykyään toimii muistomerkkinä sodan pommituksissa sortuneeseen luolaan jumiin jääneelle kahdeksalle paikalliselle, joita ei kaikista yrityksistä huolimatta saatu pelastettua.

Mitään hirveän ihmeellistä nähtävää muistomerkeillä ei ole, mutta oppaamme kertomukset Vietnamin sodan ajasta olivat sitäkin kiinnostavampia. Phong Nha-Ke Bangin alue sijaitsee Keski-Vietnamissa silloisten Pohjois- ja Etelä-Vietnamin rajalla, minkä vuoksi alueelle tiputettiin valtavia määriä pommeja. Valtaosa pommeista jäi kuitenkin räjähtämättä ja räjähtämättömiä pommeja tiedetään edelleen olevan viidakossa runsaasti.

Luolan muistomerkillä pääsi myös näkemään kuinka kekseliäästi purettujen ja räjähtäneiden pommien osia kierrätettiin. Sodan aikana kaikesta oli pulaa, joten metallinkappaleista tehtiin mm. astioita, aterimia ja koruja.

Tra Ang luola

Muistomerkeiltä lähdimme kulkemaan viidakon halki mutaista polkua pitkin. Muutaman kilometrin kävelyn jälkeen saavuimme joelle ja sen viereiselle Tra Ang luolalle. Tra Ang on avattu yleisölle vasta hiljattain ja ainoastaan meidän matkanjärjestäjämme, Jungle Boss, saa tehdä sinne retkiä.

Ennen luolan tutkimista oli kuitenkin ensin vuoro nauttia lounasta. Ensimmäinen kerta kun söin lounasta maassa pressun päällä keskellä trooppista metsää! Pääsimme taas käärimään vietnamilaisia kevätrullia, joiden mausteeksi meille oli vielä poimittu villiyrttejä metsän kätköistä. Ilahduttavana yksityiskohtana mainittakoon että meiltä kyseltiin etukäteen onko porukassa joku joka ei voi sietää korianteria ja me korianterin inhoajat saimme sitten osuutemme muilla yrteillä maustettuna.

 

Tra Ang luolan suu takavasemmalla

Ruoka oli maukasta mutta polvet eivät kiittäneet pressun päällä kökkimisestä

Seuraavana tehtävänä oli vaihtaa päälle uimapuku, uimakengät, pelastusliivit, kypärä ja otsalamppu. Paikalle oli jopa rakennettu pienet pressukopit mikä oli sinänsä mukavaa ettei vaatteita vaihtaessa tarvinnut vilautella ihan koko retkikunnalle.

Uimakengät olivat tarpeen sillä luolan suulle päästäksemme meidän piti ensin kiivetä terävien kivenlohkareiden yli. Eikä sitten muuta kuin uimaan! Veden väitettiin olevan 16-18 asteen välillä, mutta ei se minusta ihan niin kylmältä tuntunut. Enemmänkin sellaista tyypillistä suomalaista kesäajan järvivettä. Parinkymmenen metrin jälkeen luolassa oli pilkkopimeää eikä ilman otsalamppua olisi nähnyt yhtään mitään. Luolassa ei sinänsä kyllä ollut mitään hirveän ihmeellistä nähtävääkään, katto oli aika tavallisen näköistä kalliota, ilman tippukiviä tai muita hienouksia. Mutta omalaatuinen kokemus toki oli uida 600 metriä pimeän luolan perukoille ja takaisin.

Riemuidiootti luolan suulla

Hetken aikaa ihmettelin mitä mustia länttejä valokiiloissamme vähän väliä vilahteli kunnes hoksasin että olimme epätoivottuja vieraita pikkulepakkojen makuusalissa. Eipä niistä mitään erityistä haittaa ollut, onneksi yksikään ei lentänyt päin pläsiä kostona päiväunien keskeyttämisestä. Luola oli kauttaaltaan niin korkea että siellä oli lepakoillakin hyvin tilaa lentää eikä missään kohtaa tullu klaustrofobinen olo.

Kaiken kaikkiaan retki oli sekä informatiivinen että elämysrikas. Oppaamme oli todella mukava tapaus ja kaikki järjestelyt toimivat erinomaisesti. Phong Nha-Ke Bangin kansallispuiston antia olisi mieluusti tutkinut vielä pidempäänkin, mutta kahdessakin päivässä ehti jo näkemään ja kokemaan valtavasti. Erityisesti luolauiskentelusta jäi sellainen fiilis että sitä muistelee vielä pitkään!

 

Meidän muista kokemuksista Phong Nha-Ke Bang kansallispuistossa voit lukea täältä ja kaikki Vietnamin jutut puolestaan löytyvät täältä.

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Sini sunnuntai, huhtikuu 15, 2018 at 14:49

    Kyllä luonto on ihmeellinen, kun on muovannut tuollaisia paikkoja.

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, huhtikuu 18, 2018 at 12:55

      Näin on! Vaikeinta näissä luolissa on käsittää se kuinka valtavan pitkien aikojen saatossa ne ovat syntyneet ja muovautuneet upeaan nykymuotoonsa!

  • Reply Laura Laakso sunnuntai, huhtikuu 15, 2018 at 15:56

    Mielettömiä paikkoja maailmalla. Mua kiinnostaisi myös tuo alue Vietnamissa, jos sinne joskus päädyn 🙂

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, huhtikuu 18, 2018 at 12:56

      Toivottavasti pääset, aika moni taitaa suhauttaa alueesta ohi, mutta näiden luonnonnähtävyyksien vuoksi kannattaa ehdottomasti tehdä stoppi!

  • Reply Johanna / Fin Nomads maanantai, huhtikuu 16, 2018 at 03:26

    Upeita luolia kyllä! Me kuljettiin ohi tuosta lähistöltä, mutta luolavisiitit jäi harmi vaan välistä, kun matkaväsy sattui olemaan just sillä hetkellä niin kova. Laitettiin ensin tuo maailman suurin luola meidän bucket listille kun luultiin, että sinne voi tehdä turistina ihan peruspäiväretken 😀 eipä sitten voinutkaan…

    • Reply Anni | Rajatapaukset keskiviikko, huhtikuu 18, 2018 at 13:03

      Oli mielettömiä paikkoja! Mä kanssa innostuin ensimmäisenä tuosta maailman suurimasta luolasta ja olin sinne vakaasti menossa kunnes selvittelin vähän lisää ja totesin että ehkei sittenkään. Sen lisäksi että hinta on aika kova niin lukemani mukaan myös paikat ovat todella pitkälle asti varattuna. Toisaalta harmi ettei pääse, toisaalta myös positiivista että ehkei massaturismi pääse pilaamaan luolaa.

  • Reply Merja / Matkan tuntua tiistai, huhtikuu 17, 2018 at 09:57

    Hienoja kuvia! Mistä muuten katselitte eri retkien sisältöä?

  • Reply Terhi/Fammo matkalla torstai, huhtikuu 19, 2018 at 15:53

    Itse asiassa hienoa, että maailman suurimpaan luolaan vierailuja on rajoitettu. Luonto kiittää ja turisteille riittää varmasti muita luolia.

    • Reply Anni | Rajatapaukset lauantai, huhtikuu 21, 2018 at 09:40

      Jep, olen sama mieltä! Kyllähän se vähän harmitti ettei sinne päässyt, koska olisi varmasti ollut aivan tajuttoman hieno paikka, mutta ihan hyvä ettei sinne päästetä ihan mielin määrin porukkaa pyörimään.

  • Reply lena perjantai, huhtikuu 20, 2018 at 14:36

    Korianteri toden totta jakaa tunteita 😀 Juuri tästä juttelin eilen ystäväni kanssa, kun olimme piknikillä ja vegaaniravintolan todella maukkaissa ruoissa oli käytetty korianteria. Nam! Mun Vietnamin reissut ovat vielä odottamassa tulevaisuudessa, mutta jos pitäisi seuraava Kaakkois-Aasian kohde päättää nyt heti niin Vietnam se olisi.

    • Reply Anni | Rajatapaukset lauantai, huhtikuu 21, 2018 at 09:42

      Ihana kamala korianteri 😀
      Siedän itse sitä kyllä pienissä määrissä mutta joskus sitä kipataan ruokaan kokonainen puska mikä kyllä jo koettelee sietokyvyn rajoja. Onneksi on muitakin yrttejä!

  • Reply Anna | Muuttolintu.com sunnuntai, huhtikuu 22, 2018 at 07:58

    Me ollaan parasta aikaa Vietnamissa ja harkittiin tätäkin kohteeksi. Se jäi nyt välistä, mutta tosi upealta näyttää! Vaikka ette sitä maailman suurinta nähneetkään. PS. Korianteri on IHANAAAAA!!!

    • Reply Anni | Rajatapaukset sunnuntai, huhtikuu 22, 2018 at 13:07

      Mahtavaa, olen nyt vähän kateellinen! 😉
      Harmi että jäi teiltä välistä, mutta nyt ainakin pääsette vähän näkemään mitä olisi tarjolla ollut! Eipä sillä, Vietnam on niin täynnä upeita kohteita että kaikkiin ei millään voi ehtiä, samoin kävi omallakin reissulla.
      Hahaa, se on aika hyvä jos porukasta löytyy joku korianterin rakastaja, sille voi sitten ujuttaa omatkin korianterit 😀

  • Reply Suunnaton sunnuntai, huhtikuu 22, 2018 at 17:51

    Tämä kansallispuisto oli mahtava vinkki! Laitan ehdottomasti jutun talteen. Vietnamin reissu on joskus vielä toteutumassa, ja juuri tällaisia paikkoja olisi kiva mahduttaa ohjelmaan.

    • Reply Anni | Rajatapaukset torstai, huhtikuu 26, 2018 at 17:45

      Mahtavaa! Tämä kansallispuisto oli kyllä Halong Bayn ohella minun mielestäni Vietnamin parasta antia! 🙂

  • Reply Kohteena maailma / Rami keskiviikko, huhtikuu 25, 2018 at 21:12

    Upean näköinen luola! Parissa vastaavanlaisessa olen käynyt Euroopassa Slovaniassa ja Belgiassa -> aina yhtä upeita paikan päällä! Vietnam on itsellä vielä käymättä, haaveissa on, ja siellä paljon luontonähtävyyksiä olisi kiva nähdä ja kokea.

    • Reply Anni | Rajatapaukset torstai, huhtikuu 26, 2018 at 20:58

      Phong Nha-Ke Bangista löytyi kyllä todella upeita luolia. Näissä on tosiaan sisällä ihan omanlaisensa tunnelma, todellista mittakaavaakin on vaikea kuvista havaita. Vietnamissa omaan makuuni parasta olivat juuri luontokohteet, tämä kansallispuisto Halong Bayn ohella kärkipäässä.

    Leave a Reply