Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Yleinen

Tuuliajolla ja Lumilinnassa

maanantai, tammikuu 30, 2017

Kamerani hajosi, eikä suostunut enää yhteistyöhön.

Koin matkamessut facebookin välityksellä ja olen myös ollut useana viikonloppuna töissä. Arkitöiden lisäksi siis.

Olen ollut väsynyt ja kulkenut vain aikataulujen pilvessä. Velvollisuuksia, seinätreenejä, laulutreenejä, vieraita, töitä. Olen hädin tuskin avannut tietokonetta kotona mitään muuta tarkoitusta, kuin Netflixiä varten viimeiseen kuukauteen. Sarjoja vahdatessa on syntynyt hiljokseen uutta lopapeysaa kirpakoille keleille. Välillä stressi on kuitenkin vienyt yöunetkin.

Kiireisesta alkuvuodesta huolimatta tässä on oikeasti kerennyt silti vähän vaikka mitä! Kristiinan, ja muidenkin ystävien kanssa on tullut käytyä herkuttelemassa, ja olen mie kerennyt Markunkin kanssa viettämään vähän laatuaikaa. Pitkästä aikaa Arctic Light Hotellin aamiaisella, monessa uudessa ravintolassa ja monta monituista kertaa Wakkanaissa sushilla. Synttäreillä, cocktaililla, aamupalalla laavulla, Venusta tiirailemassa kotipihalta kaukoputkella. Voi kun näistä olisi voinut ottaa parempia kuvia ja kirjoittaa juttuja.

Erään lauantain aamiainen Ounasvaaran laavulla ennen töihin menoa.

Erään lauantain aamiainen Ounasvaaran laavulla ennen töihin menoa.

Koska Wakkanain sushi on parasta maailmassa.

Eräänä päivänä varmaan sadatta kertaa sushilla. Vain, koska Wakkanain sushi on parasta maailmassa.

Ja Arctic Light Hotellista saa parasta hotelliaamiaista evö!

Ja Arctic Light Hotellista saa parasta hotelliaamiaista evö!

20170129_145906

Tässä syntyy uusinta lopapeysaa marraskuussa Islannista raahatuista langoista!

IMG_20170130_175451_542

Kanta-asiakkaat Wakkanain ikkunalla…

20170128_225254

Arctic Lightin cocktailit

Minulla ei ole yhtään lentolippua varattuna, vaikka maaliskuun loppuun melkeimpä jokainen viikonloppu onkin jo täyteen buukattuna. Eipähän tule tylsää! Olen ehkä silti vähän tuuliajolla ja tuntuu, että haluaisin jonkun uuden suunnan. En vain vielä oikein ole varma minkälaisen ja mihin se suunta osoittaa.

Onneksi muutamia pikkukohteita on aina vähän tiedossa. Liput kaukaisempiin kohteisiin vain antavat vielä vähän odottaa. Niistä kuulette kyllä kuitenkin pian.

Kevättalven ohi soljuessa voisin kertoa teille vähän Kemin Lumilinnasta.

Huomasin facessa mainoksen avajaisista, ilotulituksesta ja Suomi 100-vuoden teemaan toteutetusta lumilinnasta vain viikkoa ennen tapahtumaa. Samalla muistin nolon tosiasian: en ole koskaan käynyt lumilinnassa! Jopa Markkua oli lapsena käytetty etelästä joka vuonna uudelleen rakennettua linnaa katsomassa, mutta minä en jostain syystä ollut koskaan eksynyt paikan päälle. Päätin heti, että Kemiin lähdetään seuraavana lauantaina. Markulla ei luonnollisesti ollut mitään sitä vastaan, kunhan vain piipahtaisimme samalla reissulla Haaparannassa.

Ajelimme siis kauniissa auringonpaisteessa Ruotsin puolelle Ikeaan, Mjärdeniin ja Fjällräven Outletiin shoppailemaan ja lihapullille. Kerkesimme Kemiin juuri ajoissa. Parkkeerasimme auton Citymarketin pihalle toiselle puolelle keskustaa, koska ajattelimme parkkipaikan metsästämisen olevan mahdotonta. Koko kaupunki oli aivan autio, mutta me saimme ainakin kävellä itsemme lämpimiksi ennen värjöttelyä linnan pihalla.Kemin Lumilinna 2017 (4)Kemin Lumilinna 2017 (9)

15 euroa sisälle pelkästään linnaa katsomaan oli aika suolainen hinta, mutta loppujen lopuksi sen arvoista. Veistokset, lumiteokset, seinäkaiverrukset ja ”maalaukset” olivat vertaansa vailla.

Vaikuttavin paikka oli ehdottomasti kappeli enkeleineen ja sinisine jääseinineen. Se vaikutti minutkin, voin vain kuvitella lämpimistä maista tulleet turistit!Kemin Lumilinna 2017 (17)

Ruokasali oli pisin lumeen ikinä tehty. Ja ihan täynnä porukkaa. Paikallisia ja kiinalaisia.

Kemin Lumilinna 2017 (106)

Hauskin, ja mielenkiintoisin paikka oli lumihotellin puoli. Mulla ihan hyyti pelkkä ajatus pujahtaa vällyjen väliin sellaisessa kylmyydessä! Jos tuolta varaa huoneen, sen saa omaan käyttönsä vasta iltamyöhällä. Siihen asti kaikki huoneet ovat avoinna vieraille käydä kurkkimassa lumiveistoksia ja muita koristuksia. Muuten lumihotellin puolella huoneet olivat aika toistensa kopioita. Mauri Kunnaksen inspiroimia veistoksia oli seinillä jokaisessa tavallisessa huoneessa. Vain sviitit olivat erikoisempia, ja niissä kävikin huima kuhina.

Kemin Lumilinna 2017 (34)Kemin Lumilinna 2017 (36)Kemin Lumilinna 2017 (26)

Paras oli tässä ensimmäisessä aika pimeässä sviitissä kuunnellessa pikkulasten äimistelyä paljaista pyllyistä seinällä 😀 Meillä oli Markun kanssa naurussa pitelemistä.

Suomi100-teema näkyi ympäri linnan. Suomalaiset merkkihenkilöt oli ikuistettu lumesta Ville Haapasaloa, Sara La Fountainia ja Sauli Niinistöä myöten, mutta oma suosikkini oli Tapio Wirkkala, joka näytti kyllä ihan itseltään! Suosikkisuunnittelijani ihan ehdottomasti.

Jälkikäteen ajatellen, olisin voinut kyllä hyvin odottaa vaikka siihen sunnuntaihin. Väkijoukolta kuvien ottaminen oli vähän haastavaa, ja moneen paikkaan sai melkeimpä jonottaa. Tottakai juuri avautunut lumilinna veti paljon väkeä heti ensi avauksella. Finlandian tahtiin esitetty ilotulitus oli toki omanlaisensa hieno spektaakkeli, jonka jälkeen kelpasi lähteä kohti Rovaniemeä.Kemin Lumilinna 2017 (121)Kemin Lumilinna 2017 (88)Kemin Lumilinna 2017 (98)Kemin Lumilinna 2017 (139)

Linna on vaikuttava sisältä ja se on tehty todella taidokkaasti. Olisin kuitenkin jotenkin odottanut vähän enemmän linnamaisuutta myös ulkoa päin. Linnan tornit näyttivät vähän turhan paljon valtavan kokoisilta pyöreiltä legopalikoilta. Kai se nähtävyys on enempi tuolla sisäpuolella Ulkopuolen lämpötilaahan on vähän vaikea kontrolloida.

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply ainoemilia tiistai, tammikuu 31, 2017 at 04:23

    Vau miten hienoja taideteoksia tuolla linnassa on… Uskomatonta että ne on tehty lumesta! 🙂 Ihanaa että työ voitte siellä käydä laavulla aamupalalla ennen töihin lähtöä. Etelä-Suomen kasvatille ja nykyiselle Meksikon asujalle se jos mikä on eksoottista. 🙂

    • Reply Maarit Johanna tiistai, tammikuu 31, 2017 at 17:51

      Olin mieki ihan hämmästynyt, miten komeita ne olikaan! Ja valolla voi myös tehdä ihmeitä miten niitä saa korostettua.
      Laavuaamupalat on kyllä parasta! Nyt on vaan ollut kiireistä töissä, että ne on olleet itellekin harvinaista herkkua. 🙂
      Onneksi sulla on muuten vähän ehkä eksoottisempi meiska siellä toisella puolella maailmaa :p

  • Reply Pirkko / Schildt tiistai, tammikuu 31, 2017 at 13:20

    Ihanan näköisiä nuo kirjoneuleet, olivat sitten islantilaisia tai jostain muusta (yleensä sattuneista syistä) pohjoisesta maasta. Eteläisessä Suomessa ja enimmäkseen sisätöissä ei niille vaan oikein millään tunnu löytyvän käyttöä – oikeastaan sääli!

    • Reply Maarit Johanna tiistai, tammikuu 31, 2017 at 17:52

      Kiitos Pirkko! Mie en ees tee muita kuin islantilaisia 😀 Sain Islannista palatessa lahjaksi suomenkielisen kirjan, joka on täynnä islantilaisia neuleohjeita. Oon nyt tehnyt viisi paitaa, ja vieläkään ei ole mallit loppuneet kesken.
      Mie tein joululahjaksi siskolle villapaidan ja vein sen sille Guernseyhin. Se käyttää sitä melkein joka päivä siellä etelässä ja palelee siltikin! Mie varmaan hytisisin Helsingissäkin sisätöissä 🙂

    Vastaa käyttäjälle Maarit Johanna Cancel Reply