Yleinen

Álafoss – neulootikkojen unelmakohde

torstai, marraskuu 24, 2016

Ei varmaan enää tässä vaiheessa tule kenellekään yllärinä tämä minun rakas harrastus. Kerrataampa se silti vielä. Mie neulon. Kudon. Siis olen. Ja melkeimpä poikkeuksetta toteutan itseäni vain islantilaisesta villasta. Inspiraatio neulomiseen lähti Akureyrista Álafossin lettlopi-langalla ja kun se tuntui niin kivalta käsissä ja iholla niin en halunnut edes vaihtaa muuhun. Kotoisat suomalaiset seitsemät veljekset ja nallelangat eivät inspanneet yhtään, eikä värit kiehtoneet minua laisinkaan. Viime vuonna raahasin Suomeen matkalaukullisen Álafossin lankoja. Osa meni muualle, mutta itse sain kokoelmasta melkein kolme kokonaista villapaitaa aikaiseksi. Kolmas oli meneillään kun tälle reissulle lähdin enkä osannut kuvitellakaan pääseväni mekkaan.

Reykjavik2016 (94)Reykjavik2016 (118)

Mekka minulle on Mosfellsbaerissa sijaitseva Álafossin tehtaanmyymälä.

Álafoss on jo 1896 perustettu firma, joka on kunnolla aloittanut Islannin villabisneksen. Ihan hyvin menestynyt jos edelleen pystyssä ja islantilaiset villatuotteet ovat maailmalla hyvinkin tunnettuja! Juuri siksi minäkin niin innoissani olin lähdössä Mosfellsbaeriin. Tehtaanmyymäläistä saisi villaisia – no, mitä vain. Ainakin lopapeysoja ja lankaa.

Onneksi uusi ystäväni Emilia on myös samanlainen neulootikko kuin minä, joten päiväretken kohteemme oli harvinaisen selkeä. Manatessani pientä laukkuani tein kuitenkin suunnitelmia uutta lopapeysaani varten. Olin oikeastaan valmistautunut jo kotoa asti, vaikka oli koittanut vältellä ajatusta uudesta peysasta. Aika mahdotonta se oli loppupeleissä! I-ha-ni-a vä-re-jä!

Reykjavik2016 (96)Reykjavik2016 (102)Reykjavik2016 (110)

Emilialla oli selkeä luomisen tuska ja valinnan vaikeus. Reykjavik2016 (113)

Tehtaanmyymälä oli ihana. Sulloin heti koriin ystäväni pyytämät einband-langat (jotka Euroopassa maksavat jopa kaksi kertaa enemmän) ja lähdin itse álafosslopihyllylle tuumailemaan seuraavan peysani värimaailmaa. Emilialla oli ihan samanlaiset ongelmat ja vielä suunnitelmia langan vahvuuksien vaihtamisten suhteen. Siinä olikin sitten työmaata. Onneksi henkilökunta oli auttamisaltista ja ystävällistä. Mie kerkesin visiitin aikana kierrellä kauppaa moneen otteeseen ja ihastella mitä kaikkea siellä olikaan myynnissä. Eniten hypistelyjä ja huokailuja saivat osakseen toki kymmenet, ehkä sadat valmiit lopapeysat mitä ihanammissa väriyhdistelmissä! Onneksi niistä sai hakea inspiraatiota ja tehdä sitten itselleen se kaikista täydellisin kunhan kotiin asti taas pääsee. Minulla on kotona Islantilaisia neuleita-kirja, joka on Markulta joululahjaksi saatu ihan korvaamaton ohjeopus. Kyseistä kirjaa saa metsästää nykyään kuulemma ihan tosissaan. Paikan päältä olisi saanut ostaa itselleen yksittäisten neuleiden ohjeita ihan hyvään hintaan. Olen ihan tyytyväinen, että en ole kirjaa ja sen ihania ohjeita vielä loppuun kuluttanut!

Reykjavik2016 (103)

Valmiit käsinkudotut peysat ovat hyvin hinnakkaita normaalisti maksaen 150€:sta jopa 250€:n asti. Jos puikot pysyvät kädessä, suosittelen ehdottomasti valkkaamaan kivan mallin paikan päältä, ja ostavan siihen tarvittavat langat ja ohjeen. Tällä konstilla voi selvitä jopa viidelläkympillä!  Reykjavik2016 (114)Reykjavik2016 (116)

Álafossin liike oli ihana kokemus, mutta samana päivänä kävimme karkkiostoksilla Nettóssa ja yllätyimme löydettyämme samat langat sieltä halvemmalta kuin Álafossilta. Kerrottakoon myös, että lankavalikoima oli tuossa ruokakaupassa varmaankin suurempi kuin mitä makeishyllyssä oli tarjontaa. Onneksi en ollut ostanut ihan tolkutonta määrää lankaa tällä kerralla. Vaikka aika paljon ostin kuitenkin. Tehtaanmyymälä ei siis taannut automaattisesti halvimpia hintoja, mutta käymättä jättäminen olisi harmittanut!

Reykjavik2016 (57)

Kattokaa mitkä hyllyt lankaa Netossa! Reykjavik2016 (54)

Ihan ilman lankaa ja neulontainspiraatiota ei siis tarvitse jäädä, vaikkei pääsisi Mosfellsbaeriin asti. Álafossin lankaa saa siis Islannissa melkein mistä vain. Jopa huoltoasemilta. Keskustassa useat liikkeet myyvät melko suurta lankavalikoimaa ja ehkä paras paikka mennä bongailemaan autenttisia lopapeysoja on hilipasta Handprjónasambandin eli The Handknitting Association of Icelandin liikkeeseen Skólavördustigurilla. Siellä on eeppinen takahuone täynnä paitoja. Vierailin siellä ensimmäistä kertaa viime lokakuussa kuola valuen. Mikäli sinulla siis puikot pysyvät kädessä, vieraile ihmeessä ainakin täällä! Tai vaikka siellä Netossa. Saa sitä lankaa sieltäkin 😀

Reykjavik2016 (37)

Ei siis ollut kaukana totuudesta se heitto, että kerran vuodessa Islantiin lankaostoksille. Katotaampa siis ens vuonna taas uudestaan!

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Veera torstai, marraskuu 24, 2016 at 17:19

    Mä en ole vielä ihan sillä villapaitatasolla kutomisharrastuksessa, mutta sitten kun joskus olen, niin just islantilaisista tai norjalaisista malleista olisi tarkoitus valita joku. Varmaan pitää sit lähteä paikan päälle lankaostoksille, ainakin värivalikoima on tosi laaja ja herkullinen.

    • Reply Maarit Johanna torstai, marraskuu 24, 2016 at 17:34

      Mie pääsin sille tasolle ehkä kymmenen villasukkaparin jälkeen. Eka paita oli aikamoinen rojekti, mutta sen jälkeen siitä tuli jo melkeimpä rutiinia! Kaikki langat lukuunottamatta yhden paidan materiaaleja olen ostanut Islannista. Suomesta álafossin lankaa saa esim. Lankavalta nettikaupasta tilattua 🙂 nettikaupan kautta ei tosin pääsi hiplailemaan ihania värivaihtoehtoja.

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa torstai, marraskuu 24, 2016 at 17:38

    Ihanan värikästä! Mä oon vähän katkera siitä, että en osaa neuloa kunnolla. Perussilmukoita osaan tehdä ja jonku lapasen nyt vielä saan aikaan. Mutta en ymmärrä mistään ohjeista mitään, eikä mulla riitä kärsivällisyys opetteluun. Mutta epäilen, jos johonkin islantilaiseen lankamaailmaan olisin eksynyt, niin olisin ostanut jotain ihan siitä ilosta, että noi langat on niin nättejä 😀

    Blogistani löytyy sulle pieni tunnustus: https://wpdev.rantapallo.fi/kerranpoistuinkotoa/2016/11/24/annetaan-hyvan-kiertaa-blogger-recognition-award/

    • Reply Maarit Johanna torstai, marraskuu 24, 2016 at 17:46

      Hei ei muutakun johonkin neulontaryhmään ilmoittautumaan! Siis islantilaispeysat on aivan älyttömän helppoja tehdä. Pääosa on pelkkä putki, hihat on putket ja sitten ne vaan yhdistetään ja tehdään kaarroke. Koko hommassa vaikeinta on se kuvioiden tekeminen, mutta sekin on helppoa kun sen tajuaa. 🙂 Tuossakin se auttaa kun sen ajatuksen vaan saa klikkaamaan päässä miten se tapahtuu. Mie heräsin yks aamu Akureyrissa ja tajusin vain miten ne paidat tehdään. Sen jäläkeen se onkin ollut aika superiisiä. Tosin käytän mie silti ohjekirjaa. Ainakin siis kuvioihin 😀
      Ja KIITOS!! <3 Vau 🙂

  • Reply Eevi maanantai, tammikuu 30, 2017 at 19:28

    Hei, mikä on Netto? Jokin ruokakauppaketju kuten Alepa tai Siwa? Vai ihan yksittäinen myymälä (Reykjavikissä)? Menen kesällä Islantiin ja tietysti kiinnostaa, mistä langat saisi näppärästi ja edullisesti 🙂 Vaikkakin luulen tekeväni pyhiinvaelluksen tuonne tehtaanmyymälään. Viisitoista Alafosslopi-paitaa on tehtynä, ja oletan, että se on vasta alku!

    • Reply Maarit Johanna maanantai, tammikuu 30, 2017 at 21:06

      Heippa Eevi! Nettó on vähän niinkuin K-supermarkettiin verrannollinen kauppaketju, mutta jokaisessa on kauhian hyvä lankavalikoima. Akureyrissa oli myös sellainen askarteluliike kuin A4, luulen että Reykjavikissakin moisia olisi. Sieltä mie lankani hamstrasin, kun asuin pohjoisessa. 🙂
      Kannattaa siis varmaan käydä vähän vertailemassa ennen kuin tekee ostopäätöksiä. Ainakin jos meinaa ostaa kerralla kuution lankaa 😀
      Hey ho, viistoista paitaa!!! Mie sain tänään viidennen valmiiksi <3 Näkkeekö niitä sinun tuotoksia jostain? Instasta ehkä? 🙂

    Leave a Reply