Yleinen

Keskiyön Käyrästunturin heilahtaneet revontulikuvat

sunnuntai, syyskuu 4, 2016

Käyrästunturi, eli meidän omassa retkislangissa rennosti Käyris on ollut meidän reissubucketlistalla on varmaan kaksi vuotta. Kyseiselle tunturille on tuntunut olevan yllättävän hankala päästä, vaikka se onkin suhteellisen helposti saavutettavissa. Käyrästunturi on Rovaniemen alueen ainoa paljaslakinen huippu ja sijaitsee Tiaisessa n. 70km ajomatkan päässä Rovaniemeltä kohti Sodankylää. Kartan mukaan huipulle ja päivätuvalle asti menisi ihan ajettava tie. Talvella kävimme tutkaamassa olisiko se aurattu. Meitä tervehti metrinen lumivalli ja käännyttiin takaisin. Keväällä sitten hoksasimme jotain mitä emme kartasta tajunneet katsoa. Tiellähän on puomi. Markku kävi muutaman kerran katsomassa olisiko puomi mahdollisesti kesäisin auki, mutta kiinni se oli ja pysyi. Meitä kiinnosti hirmuisesti kokeilla millainen paikka Käyris olisi tähtien katseluun, mutta kaukoputken raahaaminen huipulle tietä pitkin ei tuntunut hyvältä ajatukselta. Tie on nimittäin pitkä ja mutkainen, ja se putki painaa kuitenkin aika paljon jalustoineen. Laitoin viestiä Rovaniemen Pilkkeeseen Metsähallituksen asiakaspalveluun ja kysyin puomista. Valitettavasti tie on huoltokäyttöön ja tasapuolisuuden vuoksi puomia ei avata retkeilijöille. Alistuimme kohtaloomme ja jätimme putken pois suunnitelmista. Markku oli juuri parantumassa flunssasta kun me vihdoin päätettiin että nyt huiputetaan Käyris, helekatti vie! Ja tähdet on nähtävä, vaikka sitten ilman sitä putkea! Kello oli jo melkein iltayhdeksän kun startattiin Rovaniemellä matkaan.retkikartta käyrästunturiDSC09465

Puomilla oli toinenkin auto ja matka ylös hämärtyvässä yössä pitkä. Mie säpsähtelin metsästä kuuluville äänille ja pidin välillä Markkua kädestä. Jossain vaiheessa nostin katsetta ylös ja huh, niitä värejä oli katottava ihan niska kenossa! Punaistakin! Nyt en enää ihmetellyt miten kaikki sanovat Lapin parhaimman revontulivaiheen olevan syyskuun alussa. Muuten reitti huipulle oli tosi tylsä. Melkein viisi kilsaa autotietä pitkin keskellä metsää. Sellaista tunturimaista tunnelmaa ei ainakaan yöllä havainnut ollenkaan. Paljaalla laella saatiin kävellä reitin viimeiset 300m. Huipulla kuultiin koiran haukuntaa ja oltiin arvattu oikein. Päivätuvalla oli muitakin. Kahvittelimme hyvässä seurassa valmiiksi lämpimässä kynttilöin valaistussa mökissä ennen kuin ajateltiin lähtiä jo kotia kohti. Kerkiäis nukkumaanki vielä tälle yölle. Taivas loimusi ja nähtiin tähtitaivas ENSIMMÄISTÄ KERTAA MONEEN KUUKAUTEEN! Voihan Lappi ja yötön yö kun se vihdoinkin loppui. Mie saan nykyään nukkua yöllä ja iltaisin saa vielä vilkutella Otavalle ja revontulille. Me lampsittiin täydessä pimeydessä tunnissa autolle vain otsalampun valo matkassamme. 70km Rovaniemelle tuntui pitkältä pätkältä. Puoli kahdelta tuli kotona uni. Joku toinen uinui vielä Käyrästunturin mökissä. DSC09446DSC09449DSC09471Kyllä kannatti. Ylös tarpoessa oli kyllä niin pöljä fiilis. Lähteä nyt yötä vasten retkelle ja vielä ilman ajatusta yöpyä matkan varrella! Taivaan valkeat yksistään riitti kääntämään pään, ettei ollut tämä huono idea laisinkaan. Jos jotain tältä reissulta sain mieleeni, niin inspiraation alkaa opettelemaan revontulivalokuvausta. Tässä huippuotokseni keskiyön Käyrästunturilta. Aika hemmetin järkyttävän surkian heikkoa esitystä, mutta jollainhan tämäkin postaus piti kuvittaa!? 😀 Ehkä minun pitäs vaan yrittää enemmän. Lupaan, että saatte talvea vasten parempaa materiaalia jos vihdoinkin oppisin käyttämään kunnolla kameraani! Ja hankkisin ehkä oikean jalustan…

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Katja maanantai, syyskuu 5, 2016 at 04:31

    Hyviä kuvia nuo on! Itsehän en osaa ihan ollenkaa kuvata pimeässä 😀 mutta ompa upeita revontulia! Täälläkin niitä on roihunnut vaan mää oon nukkunut niiden yli ihan onnellisena, vaikka hyvä spottauspaikkakin olis melko vieressä.

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 7, 2016 at 21:19

      Haha, nää on kyllä ihan karmeita paitsi että niissä näkkyy revontulet 😀 Mieki oon nukkunu revontulien ohi nyt niin monta kertaa. On jotenki hassua herätä ja aamulla lukea uutisista miten huikeat revontulet ollut just silloin, ku mulla unet makkeimmillaan 😀

  • Reply Anna / 270 degrees keskiviikko, syyskuu 7, 2016 at 16:02

    Mä oon nähnyt revontulia viimeksi lapsena! On varmaan pian pakko tehdä joku reissu vähän pohjoisempaan, jos vaikka pääsisi oikeasti ihastelemaan niitä ihan kunnolla 🙂 Mäkään en vielä lainkaan hallitse pimeällä kuvaamisen saloja, ja pitäiskin varmaan vähän ruveta treenailemaan että saisi siihen hommaan edes jotain otetta… Eihän sitä opi jos ei edes yritä! 🙂

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 7, 2016 at 21:20

      Mie en hallitse kuvaamista ylipäänsäkään! 😀 Ja sen kyllä näkkee. En vain osaa, kun ei mene kaaliin. Revontulia haluaisin kuitenkin yrittää opetella kuvaamaan. Nämäkin varmaan olisi onnistuneet, jos olisi ollut vakaa jalusta, eikä vain olisi käsiltä yrittänyt. Hei ei sinun varmaan ihan Lappiin asti tarvi muuten tulla, kun nyt näitä näkyy aika eteläisessäkin Suomessa. Tosin sinun pitäs ensin tulla Suomeen… 😀

    Vastaa käyttäjälle Maarit Johanna Cancel Reply