Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Yleinen

Lumisadepäivä Levin Kätkävaaralla

maanantai, tammikuu 18, 2016

Lauantaista on tullut meidän epävirallinen retkipäivä. Sille on ihan hyviä syitä.  Tammikuu olisi ihanaa aikaa retkeillä vaikka kokoajan, mutta aina on A) joko ihan liian kylmä hardcore-retkeilyyn (hyvä keli olisi jotain alle -20’c) tai B) lunta on tullut puoli metriä, ja kaikki jännittävät retkipaikat on tukossa olevien teiden takana, eikä Jimnyn neliveto nyt ihan niiin hyvä ole, tai C) päivänvaloa on riittävästi yhteensä ehkä kolmen tunnin retkeen, ja se yksistään jo rajaa mahdollisuuksia lähteä vähän kauemmas kyliltä aika riittävästi, puhumattakaan siitä faktasta, että toinen meistä käy myös kodin ulkopuolella töissä.

No me kuitenkin lähdettiin yrittämään Kumputunturille, jonka huipulla yhdessä käytiin viimeksi sekä hyvällä että huonolla menestyksellä viime keväänä. Päästiin metsätietä kymmenen kilometrin päähän tunturista ja siihen loppui aurattu osuus. Voi surkeuksien surkeus. Laskettiin, että jos oltaisi päästy vielä vähän matkaa eteenpäin, oltaisi voitu ehkä oikaista reitille jossain vaiheessa. Meni pikkuisen liian hankalaksi. Ja meillä vain halutti niin kamalasti retkelle. Leville ei onneksi ollut enää pitkä matka ja ajettiin suoraan Kätkävaaran juurelle. Kello oli jo monta ja valoisaa aikaa rajallinen määrä. Ei todellakaan haluttu jäädä pimeässä teppastelemaan keskelle mettää edes otsalamppujen kanssa, joten lähettiin liukkaasti reitille vähän retkifiiliksiä hengittelemään.

Polku vietti hiukan ylös ja sai pian hyvän hien pintaan. Oli mukavaa päästä vihdoin ulos kahden tunnin autossa kykkimisen jälkeen. Johan sitä raittiissa ilmassa reippailua olikin odottanut! Mulla on aina ollut Levistä ja sen ympäristöstä jotenkin vähän erikoiset fiilikset. Levillä ei ole sen välittömässä läheisyydessä mitään luonnonpuistoa tai kansallispuistoa, kuten vaikka Ylläksellä, Luostolla ja Saariselällä. Olen ajatellut, ettei se luonto sitten välttämättä siellä ole mitenkään erikoista. Vähämpä tiesin. Tämän talven kaunein valkea maisema löytyi tähän mennessä tuolta Kätkävaaran rinteeltä. Levin väheksyminen talvisena luontomatkakohteena loppui tähän!

Niin upeita kynttiläkuusia ja puhdasta ilmaa ja lunta. Edellisessä postauksessani mainitsin tammikuun olevan Lapissa kolmen värin kuukausi. Valkoista, mustaa ja sinistä. Kätkävaaralla vallitsi valkoinen. Maiseman olisi voinut kääntää vaikka väärinpäin, niin samanlaisena olisi pysynyt. Vitivalkoisia olivat sekä maa, puut että taivas.

Joku myös kerkesi vähän pyllähtää. Onneksi se en ollut minä 😀

Kerettiin tehdä ehkä yhteensä noin viiden kilsan retki, koska hämärtyvässä iltapäivässä oli aivan pakko kääntyä takaisin. Polku tuonne ylös oli kapea ja joka välissä täytyi väistellä kaatuneita puita tai kulkea oksistojen väleistä. Kesäretkeilijälle se olisi ollut ihan mukavaa, mutta suksien ja lumikenkien kanssa meni toisinaan vähän hankalaksi. Markun suksille reitti oli aivan liian liukas ja minun kengille aika kapoinen. Sauvoista ei muuten ollut mitään hyötyä, koska lumi reitin vierellä oli niin höttöä, vaikka sitä varmaan reilun metrin olikin. Päästiimpä sentään vähän retkelle. Eväät syötiin autossa ja ajettiin pimeässä reilu sata kilsaa kotiin Sodankylään. Ensi viikonloppuna uusi yritys tunturiin! Meillä on jo kartat levitettynä.

Mulla oli jaloissa myös tällä retkellä lumikengät. Siihen on syynä Scandinavian Outdoor Storen ikuisuuden kestänyt palvelu. Huomenna suksien pitäisi viimein päästä uuteen kotiinsa. Oijoi, sitten ne seikkailut vasta kunnolla alkavatkin. 🙂

Pysy mukana retkillä ja seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply