Yleinen

Pohjolan pääkaupungit pikaisesti – Oslo & Tukholma

torstai, lokakuu 22, 2015

Norjan roadtrippimme saavutti kaukaisimman pisteen, kun kurvasimme Jimnyllä Lillehammerista Osloon. Työkaverit olivat jo töissä ehtineet pyöritellä silmiään miten niin pienellä autolla voi edes ajaa niin kauas alle viikossa! Sinne asti kuitenkin päästiin. Jokainen stoppi oli meille vain välipysäkki. Yhteenkään kohteeseen ei jääty useammaksi yöksi, vaan jokapäivälle oli sekä ajoa, että nähtävyyksien katselua. Mulla harmitti kamalasti, ettei ehditty jäädä kansallispuistoalueelle useammaksi päiväksi retkeilemään, mutta olisin myös mielellään viettänyt ainakin Oslossa yhden yön lisää! Saavuttiin kaupunkiin, mutta ajettiin suoraan museoalueelle. Meillä oli päämäärä, mistä oltiin puhuttu jo Irlannin reissulla 2013. Molemmat luettiin sillä reissulla Thor Heyerdahlin Kon-Tiki-kirja. Myöhemmin piti katsoa myös siitä tehdyt kaksi elokuvaa ja haaveilla pimenevissä illoissa ihan oikeista tutkimusmatkoista. Me suunnattiin siis Kon-Tiki-museoon katsomaan sitä alkuperäistä balsalauttaa, millä Heyerdahl miehistöineen matkusti Callaosta Tyynenmeren halki Polynesiaan. Me vietettiin museossa ainakin kaksi tuntia! En aikaisemmin perustanut juuri lainkaan museoista, mutta nyt olen päässyt käymään juuri sellaisissa, jotka ovat mielenkiintoni ytimessä. Kon-Tikin lisäksi museossa kerrottiin Heyerdahlin muista tutkimusmatkoista, mutta niitä emme jääneet sen kummemmin tutkimaan. Meillä oli vain yksi päivä aikaa koko Oslolle ja se oli vielä harvinaisen kaunis päivä!

Herra Heyerdahl ihan ite. Tai ainakin vahainen kopio hänestä.

Vietiin auto hotellillemme, joka oli hiukan keskustan ulkopuolella ja käveltiin se reilu kilsa keskustaan. Ihmisiä oli liikkellä paljon ja kaikki näyttivät tosi iloisilta. Ravintolat olivat tupaten täynnä ja meilläkin oli kamala nälkä. Syötiin pikaiset lounaat eräässä vähän syrjäisemmässä raflassa ja hyvää oli! Tarjoilijamme oli virolainen tyttö, joka oli Norjassa tienaamassa rahaa. Kerroimme, että meitäkin kiinnostaisi joskus ehkä muuttaa pohjoiseen, jos löytyisi töitä. Hän oli ehkä hiukan kyyninen ja sanoi, ettei suomalaisia palkattaisi pelkällä englannin tai edes ruotsin kielen taidolla. Norjaa pitää kuulemma osata Oslossakin, vaikka ”ne pirun kovapalkkaiset norskit” kyllä osaavat englantinsa. Ei kehdattu lähteä jättämättä tippiä 😀 Syönnin jälkeen löydettiin se mun must-see. Hard Rock Cafe! Kävin ostamassa aivan ihanan mallisen paidan jollaista kokoelmastani ei vielä löydykään. Oslon HRC on nyt kahdeskymmenestoinen (22!!) keräilylistallani. Varovainen tavoite on saada täyteen kolmekymmentä ennen kuin täytän 25.

Kävelimme pääkatua eteenpäin ja pysähdyimme kauniin yliopiston (?) eteen hetkeksi ennenkuin jatkoimme matkaa kuninkaanlinnalle. Jotenkin aneemiset fiilikset jäi siitä linnasta. Siinä se jökötti keskellä hiekkaista kenttää. Ympärillä oli toki puistoaluetta, mutta vähän liian avara ympäristö se oli minun makuun.

Rannalla oli menossa jotkin monikulttuuriset bileet ja värikästä porukkaa oli kuuntelemassa musiikkia ja tanssimassa. Käytiin katsomassa menoa ja lähdettiin kävelemään takaisin hotellille päin. Markulla kaljahammasta kolotti ja sitä piti käydä sitten tervehdyttämässä eräässä kivassa pubissa. ”Mistäs te ootte?” Suomesta… ”Minä tarjoilen suomalaisille vain ruotsiksi hohoho! Ettekö te muka kieliä osaa kun englanniksi pitää asioida naapurimaassa?” Tällaiset tapaukset yleistyy yleistymistään ja mie en vieläkään osaa kunnolla norjaa! (Kielikurssien puute on taas yksi syy miksi en tykkää asua Sodankylässä.)

Oslossa parasta oli Kon-Tiki-museo. Muuten kaupunki oli ehkä jopa tylsä. Virastotaloja, moitteettoman kauniita rakennuksia ja kaikkialla siistiä ja puhdasta. Skandinaavinen unelma ehkä, mutta minusta vähän sieluton. Pidin Trondheimista paljon enemmän ja siellä olikin sykettä ja värejä. Meiltä jäi toki kokeilematta oopperatalon kaltevalla reunalla kävely ja näkemättä vaikka mitä. Uutta matkaa Osloon en silti ole heti suunnittelemassa, mutta oli kiva käydä!

Seuraava päivä ajettiin Oslosta Södertäljeen piiiitkä matka ja pysähdyttiin välissä Karlstadissa. Pakko ängetä tähän postaukseen kuva tästä ihanasta lättykahvilasta Vänernin rannalta! Halusin ehdottomasti pysäkille jonnekin rantaan ihanaan kahvilaan. Löysin tripadvisorista Cafe Albertin ja navigaattori opasti meidät sinne. Ihana, ihana paikka!

Tukholmassa reissu oli oikeastaan jo ohi. Ajettiin auto parkkiin laivaterminaaliin, ja lähdetiin mun kaikkien tavaroideni kanssa kiertelemään keskustaa. Tunnustan! En ole koskaan käynyt Tukholmassa kunnolla. Olen istunut kyydissä kun ajetaan läpi ja käynyt ostamassa Hard Rock Cafesta paidan. Tuon viisituntisen aikana ehdin kävellä Gamla Stadissa, ihailla merta ja paatteja, syödä jäätelön, ihan ok lounaan, nähdä Drottningholmin linnan (Oli muuten paljon hienompi kuin Oslossa!), heipattaa Markulle ja matkustaa lentokentälle Arlanda Expressillä.  Säälittävää, mutta tässä on kokemukseni Tukholmasta. Siihen ei ole hetkeen tulossa muutosta, vaikka Arlandan kautta lentelisin maailmalle kuinka paljon tahansa. Tukholma oli kamalan nätti, mutta meillä oli kantamukset joten ei lähdetty seikkailemaan. Risteily saaristossa olisi varmasti paras tapa nähdä kaupunkia. Kyllä vielä joskus. Ehkä ensi vuonna isomman reissun yhteydessä!

Tämä aikoo lähtiä seuraavaksi vähän Helsinkiin ja Pietariin! Sitten on taas käyty vähäksi aikaa merenrantacityjä. Ainaki tälle vuojelle!

Seuraa blogia *facebookissa* *bloglovinissa* *instagramissa*

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Tiina-Mari Karjalainen torstai, lokakuu 22, 2015 at 15:54

    Oletko milloin menossa Pietariin? Olen itsekin menossa sinne viettämään uutta vuotta. Toivottavasti ehdit tehdä postauksen siitä reissusta, niin voisi saada vinkkejä omalle reissulle 🙂 .

    • Reply Maarit Johanna torstai, lokakuu 22, 2015 at 15:58

      Marraskuun alussa menen 🙂 Kerkeän olla vain päivän, mutta mulla on paikallinen ystävä oppaana. Päästään siis katsomaan kaikki parhaat mestat pikavauhtia!
      Kirjoitan toki hetiheti postauksen. Mekin ollaan muuten uusi vuosi reissussa. Tällä kertaa Lontoo kutsuu 🙂

  • Reply marikaw torstai, lokakuu 22, 2015 at 17:32

    Tukholma on mun mielestä kiva, Oslo vielä kokematta! Nää kuvat on ihanan kesäisiä, kivaa kontrastia tohon ulkona pauhaavaan syysmyrskyyn. 😀

    • Reply Maarit Johanna perjantai, lokakuu 23, 2015 at 10:51

      Tukholmaan haluaisin ihan oikealle kunnon reissulle joskus! Se on sääli, miten se on ollut aina mulle vain joku läpikulkujen kohde. Äh, mie en tykkää syysmyrskyistä Suomessa. Katkoo puita ja vettä vaan vihmoo. Myrskytkin oli Islannissa paljon kivempia ja jännittävämpiä 😀

  • Reply Jenni / Globe Called Home perjantai, lokakuu 23, 2015 at 08:04

    Mun täytyy todeta että mua suoraan sanottuna vituttaa skandinaavien asenne, että ”haa olet suomalainen, puhunpa sinulle vain ruotsia”. Oon itekin törmännyt, ja musta se on palveluammatissa toimivalta vaan ihan suunnattoman tökeröä: ei se ole sen asiakaspalvelijan päätös, mitä kieltä mun pitäisi hänelle puhua. Ihan samaa tasoa kuin jos suomalainen kieltäytyisi puhumasta englantia ruotsalaisen kanssa, koska ”ettekö te nyt naapurimaan kieltä ymmärrä”… paitsi että aika harva suomalainen varmaan ihan noin törppö olisi.

    • Reply Maarit Johanna perjantai, lokakuu 23, 2015 at 11:52

      No ei se vittuilu ihan naurattanut, koska multa ruotsi ei oikeasti kovin hyvin suju. Lapissa sitä ei ikinä tarvi, ja Ruotsissakin pärjää englannilla. Aika harvoin kuulee asiakaspalvelijan vittuilevan asiakkaalle ja mullaki meni siinä vähän sormi suuhun, enkä oikein osannut vastata mitään! Enemmän olisin tuollaista odottanut Ruotsissa, jossa se suomen virallinen kieli on oikeasti läsnä. Tuli muuten tästä mieleen, kun otettiin Islannissa taksi Blue Lagoonista Keflavikin kentälle. Taksikuski alkoi puhumaan mulle tanskaa kun kuuli, että olen suomalainen. ”Suomalaisethan osaa ruotsia samalla tavalla kuin islantilaiset tanskaa ja tanskahan on melkein samanlaista kuin ruotsi?” Köh, ei kyllä ihan noin ole.

  • Reply MariHelena perjantai, lokakuu 23, 2015 at 10:35

    Kiva blogaus! Ite jäi Tukholmassa ”jumiin” pariin radioasemaan jotka soivat kahviloissa. Löysinkin ainakin Mix Megapolin täältä http://radiomakela.net/category/pohjoismaat/ mut onks sulle käynyt niin että joku kiva biisi palauttaa muistot matkaan ja niihin tunnelmiin?

    • Reply Maarit Johanna perjantai, lokakuu 23, 2015 at 11:54

      Kiitos MariHelena! Hauskaa kun mainitsit nuo radioasemat muuten! Pohjois-Ruotsissa Kiirunassa asuessani tässä yksi kesä kuuntelimme työporukalla Radio Kirunaa, joka soitti tunnista toiseen vanhoja klassikoita jostain 30-70-luvuilta. Aivan mielettömän hienoja biisejä. Harmitti kun Suomen puolella kanava ei enää kuulunut ja niillä ei tainnut olla nettiradiotakaan. Muutamat kipaleet on jääneet mieleen ja palauttaa vaikka Radio Suomesta soidessaan muistoihin jonnekin Norrbottenin metsikköön 😀

  • Reply Huli/Meanwhile in Longfield.. perjantai, lokakuu 23, 2015 at 22:49

    Oslossa pitäisi kyllä käydä, ja Norjassa ihan kokonaisuudessaan. Siellä on varmasti häikäisevän upea luonto!

    Blogissani on sulle 11 pientä matkatarinaa -haaste. Reipasta viikonloppua!
    https://meanwhileinlongfield.wordpress.com/2015/10/23/liebster-award-11-pienta-matkatarinaa/

    • Reply Maarit Johanna lauantai, lokakuu 24, 2015 at 14:52

      Voi joo. Jos meet Norjaan, niin luontokohteisiin mieluummin kuin Osloon! Pääkaupunki on vaan sitten ekstraa päälle 😀
      Kiitos haasteesta! Liebsterin olen jo tehnyt, mutta sun kyssärit oli sen verran hyviä, että pakko tarttua 🙂

    Leave a Reply