Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Yleinen

Miltä näyttää Longyearbyen?

sunnuntai, syyskuu 20, 2015

Longyearbyenin lentokenttä on maailman pohjoisin kenttä, jolle lennetään reittilentoja. Nykyisin tänne pääsee ainoastaan Scandinavian Airlinesin ja Norwegianin kyydissä Tromssasta ja Oslosta, mutta ensi keväänä myös meidän oma Finnair aloittaa suorat lennot Helsingistä kolme kertaa viikossa! Iso käsi tälle uutiselle, woo hoo! Sen verran suurta rakkautta on tämä kaunis pohjoinen, että lentoliput Finnairilla tänne ensi kesänä ei olis kovin suurta haihattelua. Kannattaako Huippuvuorten ”pääkaupunkiin” kuitenkaan matkustaa, jos ei ole kovin suurta hinkua kokea sitä tuulta, räntää ja kylmyyttä?

Faktaa tiskiin: ei täällä aina sada! Ja hyviäkin kelejä osaa olla. Terve järki kannattaa pitää kuitenkin matkassa pakatessa vaatteita ja varusteita matkaan. Nyt ollaan oikeasti pohjoisessa. Kesälläkin on kylmä ja talvitakki ei varmastikaan ole turha ottaa matkaan. Hanskoja ja pipoja nyt mainitsemattakaan. Mulla oli matkassa untuvatakin lisäksi villatakki ja pitkä villahame pitämään kylmää loitolla. Jokainen mukana ollut vaatekappale tuli käyttöön edes kerran.

Uusi vaaleanpunainen pipo piti pään lämpimänä

Kaupunki on hyvin pieni ja lähes kaikki rakennukset seisovat korkeiden palkkien päällä, sillä ikiroudan vuoksi perustuksia ei voida rakentaa maahan. (Korjatkaa jos olen väärässä!) Moottorikelkkoja on silmiinpistävän paljon! Kesällä ne lepäilevät asumusten välissä odottelemassa lumen tuloa.

Rakennukset ovat yksinkertaisia puutaloja, mutta monet niistä ovat iloisen värisiä. Meidän majoituspaikkamme Coal Miners’ Guesthouse Nybyenissä koostuu useasta eri rakennuksesta ja kaikki ovat erivärisiä. Vähän iloa pimeyteen. Tai kesällä yöttömään yöhön. Meidän talo oli kuitenkin musta.

Värikkäitä taloja keskustassa

Longyearbyenissä on tasokkaita ravintoloita ja baareja. Vai mitäpä sanotte kannattaisiko vierailla esimerkiksi Husetissa, jos siellä on yksi Euroopan suurimmista viinikellareista? Me jätettiin Huset väliin ihan ajanpuutteen vuoksi, mutta ei jääty ollenkaan paitsioon kulinaristisista elämyksistä.

Kaivoksista kiinnostuneille paikkakunnalla on tarjottavaa. Matkalla Longyearbyenistä Nybyeniin vuoren rinteellä näkyy hylätty Julenissengruve, eli Joulupukin kaivos.

Longyearbyen pyörii kaivostoiminnasta, mutta nykyään myös turismista. Hotelleja on useita, samoin erilaisia matkanjärjestäjiä. Kävimme Polar Charterin järjestämällä reissulla Barentsburgissa MS Polargirl-aluksella. Matka maksoi 1450NOK, eli vähän reilu 150€. Täällä voi kokeilla myös fossiilien etsintää, käydä koiravaljakkoajelulla, patikkaretkellä, mönkijäsafarilla, open boat-retkillä, tehdä matkoja Barentsburgin lisäksi Pyramideniin tai Ny-Ålesundiin ja nähdä upeita jäätiköitä mahdollisista villieläin-bongailuista nyt puhumattakaan! Jokaiselle on varmasti tarjolla eritasoista ja pituista seikkailumatkaa. Matkat ovat aika hinnakkaita, mutta jos haluaa lähteä Huippiksille esimerkiksi vain viikonlopuksi mahdollisimman pienellä budjetilla, suosittelen ottamaan yhden kokopäiväretken ja käyttämään loppuajan kaupungin tutkimiseen. Mielenkiintoisia paikkoja löytyy sinä aikana varmasti! Pidemmälle ajalle suosittelen useamman retken, tai valitsemaan yön yli kestäviä excursioita.

Longyearbyenissä pääosassa on luonto ja se on aivan henkeäsalpaavan upeaa. Kuvittele mielessäsi jo tarkkaa kuvausta nimelle ”Huippuvuoret”. Islantiin lähtiessäni ajattelin olevani maailman kauneimmassa paikassa. Täällä voin korjata, että siihen mennessä kauneimmassa. Islanti on edelleen minun lempimaani, mutta näitä maisemia ei sieltäkään voi mikään kolkka voittaa. Täällä tuntee olevansa yhtä luonnon kanssa ja keskellä ei mitään ja kuitenkin tosi läsnä. Olen hirvittävän huono puhumaan syvällisiä tai kuvailemaan miltä tuntuu sellainen, kun kaikki ympärillä on suurta, uutta ja ihmeellistä. Valtavan jäätikön levittäytyessä edessä sinisenä ja vuorten noustessa suoraan majatalon ikkunan takana on jotain liian ihanaa. Täällä on niin karua. Hädin tuskin mitään vihreää on nähtävissä, pelkkää kiveä vaan. Siellä täällä on vähän soistuman tapaisia länttejä ja harvaa heinikkoa. Jossain kasvaa kukka ja toinenkin. Virallisissa säännöissä niiden harvojen täällä elämään ponnistaneiden kasvien poimiminen on kielletty biodiversiteetin suojelemiseksi. Täytyy sanoa, että ymmärrän täysin. Kukkia ei nimittäin ole hukattavaksi asti. Mieluummin otan vaikka kuvan.

Meillä oli puolitoista päivää vain Longyearbyenissä seikkailuun. Kaupungin tutkiminen keskittyi rannan läheisyydessä sijaitsevien museoiden koluamiseen. Svalbard University Centerin yhteydessä toimiva Svalbard Museet oli todella mielenkiintoinen katsaus historiaa ja nykyisyyttä. Hoksattiin kahden tunnin pyörimisen jälkeen, että museoissa kiertelyistäkin tulee nälkä. Ja mie kun jo ehdin sanoa, etten ole yhtään museoihminen! Ehkä se riippuu vain museosta, mutta tuo oli äärimmäisen kiinnostava. Toinen pohjoisnavan matkailuun keskittynyt North Pole Expedition Museum sijaitsi hauskassa pienessä talossa ihan yliopistoa vastapäätä rannan puolella. Suosittelen tsekkailemaan senkin jos kilpajuoksu navalle kiinnostaa. Toki meidän aikaa kului ihan hiukan myös shoppailuun ja kahvitteluun. Postikortteja oli hauska kirjoitella maailman pohjoisimmassa suklaaleipomossa!

 Kontrastit täällä on huikeat. Kun laskeuduttiin, oli kesä ja aurinko paistoi värjäten vuorten huiput alppihehkun tavoin. Seuraavana päivänä oli harmaata, mutta näkyvyys oli silti koko Isfjordiin. Ja aamulla oli maa valkeana. Ensilumi oli tullut. En voi olla kuin ihan pikkuisen kateellinen kun näen lasten potkivan jalkapalloa Longyearbyen Skolen takapihalla ja pyöräilevän hurjaa vauhtia koulun jälkeen kuka minnekin, mutta hurjaa vauhtia anyway. Ne asuu täällä! Svalbard Museumissa oli myös juttuja paikallisista. Jotenkin on aina ajatellut, että porukka on täällä vain kääntymässä ja pelkkiä kaivosmiehiä tai sesonkityöläisiä. Kyllä täällä on silti syntynytkin porukkaa ja jäänyt tänne perustamaan perhettä.

Erään käsityöläiskaupan amerikkalainen työntekijä tunsi kanssamme yhteenkuuluvuutta. ”Ai Suomesta ootte ja silti tulleet pohjoiseen! Ootte varmasti Helsingistä, eikö?” Kerrottiin olevamme Lapista ja tulleemme Huippiksille Tromssasta, jonne jätettiin auto. Sama herra oli viettänyt viime syksynä aikaa Pohjois-Islannissa! Ollaan oltu Akureyrissa yhtäaikaa 😀 ”Onneksi on muitakin ihmisiä, jotka ymmärtää, ettei halua lähteä kesälomallaan mihinkään lämpimään! Minä vaihdoin lomallani Svalbardin Islantiin ja tyypit täällä piti minua umpihulluna! Oltuaan monta kuukautta pimeässä ja kylmässä ne haluaa aina pariksi viikoksi jonnekin etelään saarelle, vaikka meillä on tässä maailman kaunein saari!” Maksuprosessi kassalla kesti ikuisuuden kun jäätiin höpöttelemään. Ei se hinku kylmiin kohteisiin olekaan pelkästään muutaman ihmisen haihattelua. Eksoottisia lomasaaria ne Huippuvuorten saaret ja Islantikin on, kuten Kreikankin lomasaaret. Täällä ei vain koskaan ole kovin lämmin!

Turisteille suunnattuja shoppailukohteita löytyy keskustasta mielinmäärin. Jos on unohtanut kotiin ne kaikista tärkeimmät, eli hanskat ja pipon, ne saa aika helposti vaikka Lompen-senterietistä.

Kauppakeskus löytyy tämän patsaan välittömästä läheisyydestä!

Loppuun kerron vielä yhden asian, joka saattaa ehkä yllättää. Mielikuvissa Longyearbyen on hyvin kaunis, mutta suuri osa siitä on teollisuusaluetta. Kontteja, ryönää, tavaraa suurien hallien suurilla pihoilla sikinsokin. Kaikella tällä on toki se kaunis vuonomaisema taustallaan. Esimerkiksi Mary-Anns Polarrig-hotelli oli mielikuvissani jossain ihan muualla kuin keskellä suuria teollisuushalleja.

Reissusta ei ole kovin kauan, mutta silti se tuntuu jo unelta. Mutta me ollaan ihan oikeasti käyty tuolla! Jos tulee jotain mieleen aiheesta matkustaminen Huippuvuorille kesällä/alkusyksystä niin pistä ihmeessä kysymystä. Yritän vastata parhaani mukaan 🙂

Seuraa blogia! *facebook* *Instagram* *Bloglovin*

You Might Also Like

49 Comments

  • Reply Anu sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 13:26

    Aivan huikeaa! Olen tosi iloinen sun puolesta, kun olet päässyt tuolla käymään – ja siitä, että sinne voi kohta lentää suoraan Helsingistä!

    Mie oon iloinen myös siitä, että tuot blogissasi esiin tuntemattomampia kohteita ja nimenomaan arktisia alueita. Kiitos siitä!

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 19:06

      Kiitos ihanasta kommentista! 😀

    • Reply Sanna perjantai, maaliskuu 8, 2019 at 11:27

      Millaisia kenkiä suosittelet vaellukselle sinne näin maaliskuussa?

      • Reply Maarit Johanna sunnuntai, maaliskuu 10, 2019 at 12:14

        Heippa! Valitettavasti minulla ei ole vielä oikein kokemusta kunnon vaelluksesta Longyearbyenissä tai saaristossa muutenkaan. Suosittelen kuitenkin ainakin talvivaelluskenkiä, koska kylmähän siellä todellakin on.

  • Reply Anna Koskela sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 15:36

    Teollisuuskaupunki on teollisuuskaupunki, sille ei vaan voi mitään. Vaikeahan se on halleja ja kaikenlaista rompetta mihinkään piilottaa, etenkään kun tuolla ei puustoa niin kamalasti näytä olevan : )

    Hauskan näköisiä nuo värikkäät talot.

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 19:07

      Sanoppa muuta! Meinas (onneksi vain meinas) naama venähtää kun tuntui lentokentältä tullessa koko kaupunki olevan pelkkää teollisuushallia. Onneksi ei ihan. Oli siellä muutakin 🙂

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 18:05

    Mä jotenkin ymmärrän. Mun kaveripiirissäni on aika paljon Huippiksella kävijöitä ja se kuului myös omiin lapsuudenhaaveisiini Grönlannin ohella. No, Grönlannin yli olen lentänyt pariin otteeseen ja se on aivan yhtä fantastinen kuin uskoinkin – sisätiloista nähtynä. Huippiksella elää elukoita tosi vähän, mutta ne ovat sellaisia, mitä ei täällä pääse kovin paljon ihailemaan, kuten nyt vaikkapa pikkuruokit tai tiiralokit. Olenko niuhottaja, jos sanon, että Huippis kuuluu Amerikan mantereeseen?

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 19:11

      Taisit mainita aikaisemmassakin postauksessa kavereidesi Huippisvisiiteistä! Mun hyvä ystäväni kävi juuri Longyearbyenissä ja teki paljon matkoja lähimaastoon. Näki hurjasti eläimiä, joista olisin itse saattanut vain haaveilla! Mursuja, hylkeitä, paljon jääkarhuja ja toki lintuja. On varmasti eläimistö suppeampaa verrattuna tänne lämpimään.
      Huippis ei kuulu mihinkään mantereeseen, vaan on oma saariryhmänsä Euraasian mannerlaatalla. Laattojen repeämisvyöhyke sijaitsee Huippuvuorten ja Grönlannin välissä. Voit tarkistaa asian vaikka Google Earthista 🙂

  • Reply Tiia/reisereise sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 18:19

    Lensin kerran Norwegianilla jonnekin ja heidän lehdessään oli juttu Svalbardista, otin lehden talteen. Ehkä tuonne joskus voisi matkustaa, olisi kiinnostavaa kuulla paikalliselta millaista siellä on asua. Hienoa, että Finnair alkaa lentää kohteeseen!

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 19:13

      Mullakin kiinnostaisi kuulla paikallisten kokemuksia! Olin kerran samalla matkailujohtamisen etäkurssilla Ausseista Huippuvuorille muuttaneen tytön kanssa ja vitsi, että mulla olis kiinnostanut käyttää ne tunnit enempi sen tytön haastattelemiseen sen elämästä Longyearbyenissä kuin niin varsinaisiin luentoihin 😀

  • Reply Terhi / Muru Mou sunnuntai, syyskuu 20, 2015 at 22:57

    ”siellä on yksi Euroopan suurimmista viinikellareista” – viimeinen niitti, mä haluan tuonne! Vaikka eihän ne teollisuushallit niin kovin mielenkiintoisia ole.. Mutta hauskoja nuo värikkäät talot 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 21, 2015 at 16:35

      Se samainen ravintola oli ihan eristyksissä kaikista muista ja näytti oikeasti ihan mielisairaalalta ulkoa päin 😀 Teollisuuscity tuo on, mutta onneksi siellä on muutakin!

  • Reply Karoliina / From Karoliina maanantai, syyskuu 21, 2015 at 05:52

    Hauska, vaikkei kovin viehättävän oloinen paikka 🙂 Tuli heti mieleen jotkut leffakulissit, jotenkin epätodellisen näköinen paikka ajatella, että tuolla sitä ihmiset oikeesti ympäri vuoden asuvat ja elävät…

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 21, 2015 at 16:39

      Leffakulissit joo! Harmi, ettei Fortitudea oikeasti kuvattu Huippuvuorilla, koska Longyearbyen olisi soveltunut siihen tosi hyvin 😀 Kyllä sen muutaman päivän pystyi ajattelemaan tuolla elämistä, mutta ihan oikeasti lähin kontakti ulkomaailmaan on sitten Tromssa ja sinne on 1h 30min lentomatka. Täysin eristyksissä siis olisi jos tuonne muuttaisi…

  • Reply Jenna maanantai, syyskuu 21, 2015 at 08:33

    Just katoin aamu-TV:stä juttua Huippuvuorilta ja siinä maisemat olivat kovin teollispainotteiset. Tuonne on kyllä ensi kesänä päästävä! Kiva, kun Finski aloittaa suorat lennot sinne. Näyttää niin sadulta tuo paikka. Huoh.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 21, 2015 at 16:50

      Onhan ne, mutta ei se onneksi ole koko totuus 🙂 Teollisuusalueillekaan ei ole pakko mennä, vaan voi ihastella vaikka maisemia rannalta. Satumaa se mulle oli ja menisin vaikka heti heti uudelleen!

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net maanantai, syyskuu 21, 2015 at 09:05

    Taustat halleille on ainakin kauniit! Ja tietysti sinun kasvosi. 🙂

    Hienoja kokemuksia teillä kuitenkin!

    – Gia

  • Reply Ansku BCN maanantai, syyskuu 21, 2015 at 09:34

    Melko eksoottista! Täytyy sanoa, että silloin kun vielä asuin Suomessa ja Lapissa, minua ei olisi saanut mistään hinnasta lomalle vielä pohjoisemmas, mutta nyt, kun tuota aurinkoa on tarjolla liki joka päivä, niin kyllä on alkanut pohjoinen houkuttaa. Islanti on ihan listan ykkösenä ja Pohjois-Norjaan on ollut jo suunnitelmatkin valmiina pitkään, toteutus vaan puuttuu :). Ja tietysti Alaska ja Grönlanti, mutta ne tulevat sitten joskus paremmalla ajalla!

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 21, 2015 at 17:20

      Haha, kuulostaa ihan minulta vielä muutama vuosi sitten 😀 Ei paljon kiinnostellut Norjat ja Ruotsit kun piti päästä Pariisiin tai Lontooseen. Nyt on sitte kasvanut vähän ja mielenkiinnon kohteet alkaneet suunnata pohjoiseen! Sellaista se on. Rahaa säästetään täälläkin noihin kohteisiin!

  • Reply Teea / Curious Feet maanantai, syyskuu 21, 2015 at 13:04

    Karun kaunista! Teollisuushalleissakin on oikeassa mielialassa jotain kumman kaunista, hah :D. Värikkäät talot tietysti kivemman näköisiä. Ja tuo luonto!

    Herkkänä palelijana en useinkaan matkusta kylmän perässä, mutta silti nimenomaan monet viileät kohteet kiinnostavat erityisellä tavalla :). Oli kiva lukea teidän reissusta!

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:24

      Kiva kuulla, että tykkäsit lukea! 🙂 Mie tunnistan tuon rumuuden kauneuden aina silloin tällöin! Tuolla se toimi niin hyvin. Ehkä olin vain asennoitunut niin, että tykkään kaupungista joka tapauksessa 😀

      Vihasin nuorempana kylmyyttä ylikaiken ja Sodankylässä eläneenä oli paljon kivempi suunnitella reissuja vaikka Lissaboniin kuin Norjaan. No nyt oon vissiin löytänyt oman juttuni! Toki mieli halajaa välillä myös jonnekin Keski-Eurooppaan ja lämpöönkin 🙂

  • Reply Sofia / Liikkeellä maanantai, syyskuu 21, 2015 at 20:05

    Voi mikä tunnelma! Pitää kyllä kytätä noita Finskin lentoja, vaikka Tromssaankin ajelu voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto! 🙂

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:25

      Sulle mie suosittelen Tromssaan ajoa :p

  • Reply Annika | Travelloverblogi maanantai, syyskuu 21, 2015 at 22:59

    Tässä jotain kovin samanlaista kuin Nuukissa. Heinäkuinen Grönlanti ei ollut luminen, mutta kevytuntsikka oli sielläkin usein tarpeen. Ymmärrän hyvin kiinnostuksesi näihin pohjoisiin kohteisiin. Sellainen on minullakin taas suunnittelilla ihan lähiaikoina.

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:26

      Heinäkuinen Grönlanti kuulostaa just niin ihanalta mun mielikuvissa, että pakko päästä! Talvikohteiksi en välttämättä näitä ottaisi se täyspimeyden takia. Grönlantihan ei ihan niin pohjoisessa olekaan, mutta silti. Mie en taida muuta suunnitellakaan kuin uusia arktisia retkiä 🙂

  • Reply laura / to travel is to live tiistai, syyskuu 22, 2015 at 09:06

    Olipa hauska päästä kurkkaamaan miltä näyttää Longyearbyen! Nyt kun olen kuluneen vuoden reissaillut enimmäkseen täällä lämpimissä maissa niin olis kiva päästä vaihteeksi vähän viileämpään ilmastoon seikkailemaan. Norjakin on alkanut kummasti kiinnostaa ja myös Islanti – lieneekö sun blogilla olleen vaikutusta! 😀

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:27

      Kuulostaa niin tutulta 😀 Meilläkin oli viime vuosi täynnä rantalomia, joten nyt piti iskeä kunnon vastakohtia suunnitelmiin! Ihanaa, jos oot saanut multa inspistä ^^

  • Reply Kohteena maailma tiistai, syyskuu 22, 2015 at 10:43

    Todella hienoja kuvia ja mielenkiintoinen paikka, ollut haaveissa pidemmän aikaa. Tuo Finnairin suorat lennot on hieno mahdollisuus ensi kesänä.

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:28

      Kiitos! 🙂 Suosittelen tsekkailemaan hinnat ja päivät ^^

  • Reply Panu / Panun matkat tiistai, syyskuu 22, 2015 at 14:58

    Sulla on blogissa koko ajan ihan huippumestoja! Älyttömän kiinnostava paikka tämäkin, lähtisin milloin vain. 🙂

    Ja kiitos vielä tekstin uudesta asettelusta. Niin paljon helpompaa lukea nyt kuin ei ole keskitettyä.

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:30

      Enhän mie reissaakaan kuin huippukohteisiin ja Huippuvuorille 😉 Mua kans oli ja on aina kiehtonut nämä ihan perifeeriset kohteet, joista ei oikein kunnolla ole edes tietoa ja jotka ei mitään valtavirran turistirysiä ole. Tai onhan ne vähän, mutta tuo kylmyys vähän rajoittaa. Kiitos vielä kun ehdotit sitä, sain samalla inspiksen vaihtaa vihdoinkin sivupalkinkin pois. Näyttääkö paremmalta? Muistaakseni Anna Koskela ehdotti sitä jo aikaisemmin, mutta en lämmennyt. No nyt oli pakko 😀

  • Reply Sandra keskiviikko, syyskuu 23, 2015 at 05:09

    Kuinka pitkäksi aikaa sanoisit, että tuollaisessa paikassa riittää tekemistä? Kaupunki näytti kuitenkin todella pieneltä ja hieman ankealta, vaikka puutalot olivat söpöjä.

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 23, 2015 at 21:57

      Kysymykseen vastaus riippuisi varmaan ihmisestä, mutta ainakin itse olen salaa haaveillut jos tuolla vois viettää vaikka kokonaisen kesän. Ei tuo ehkä kovin cityihmisen lomakohde ole, mutta mun unelmieni mesta 🙂

  • Reply AnnKat keskiviikko, syyskuu 23, 2015 at 23:03

    Noi värikkäät talot olivat hurjan söpöjä.
    Jollain tavalla paikasta, joka ei ole omalla unelmien kohteet listalla, oli kuitenkin mielenkiintoista lukea. Yhtä mielenkiintoista on kyllä aina huomata kuinka erilaisia meitä reissaajia on. Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta. 🙂

    • Reply Maarit Johanna torstai, syyskuu 24, 2015 at 20:43

      Sinäpä sen puit sanoiksi! 🙂 En olisi paremmin osannut itse kuvailla!

  • Reply Elämää ja Matkoja torstai, syyskuu 24, 2015 at 10:30

    Karua, mutta omalla tavallaan kaunista – vuorten huiput ovat kuin tomusokerilla kuorrutetut ja nämä malliltaan pelkistetyt värikkäät talot sopivat hyvin tähän maisemaan!
    Useimmissa taloissa näyttää olevan kovin lyhyet räystäät, joita ei suositella suomalaisessa rakentamisessa käytettäväksi seinien suuremman kosteusaltistuksen vuoksi. Huippuvuorilla sade lienee useammin lunta kuin vettä?

    • Reply Maarit Johanna torstai, syyskuu 24, 2015 at 20:45

      Karuus on minun silmiin melkeimpä kauneutta kauniimmillaan 🙂 Tomusokerihuiput kuulostaa juuri oikealta tähän maisemaan. Mielenkiintoinen huomio, en osaa kyllä säästä sanoa kolmen päivän perusteella muuta kuin, että ehti sataa sekä vettä että lunta :p

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi perjantai, syyskuu 25, 2015 at 15:42

    ”Talvitakki mukaan kesälläkin” . Joo, ei mun listalle 🙂

    • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 25, 2015 at 19:33

      Hahaa 😀 Voi aiheuttaa vilunväreitä jo suunnitteluvaiheessa :p

  • Reply lena perjantai, syyskuu 25, 2015 at 21:25

    Aloin jo miettiä, miten me päästäs Huippuvuorille. Mä haluaisin viedä italianon tonne. Oltais ”ei kummankaan maalla” ja nähtäisiin ihan uusi kolkka. Lappi on kuitenkin mulle ”tuttu” ja se on out of the question sillä saralla. Islanti tai Huippuvuoret, olisi ihana näyttää Matteolle pohjoista ja samalla kokea jotain uutta itse 🙂

  • Reply lena perjantai, syyskuu 25, 2015 at 21:34

    …. Miten pitkään sulla meni että osasit kirjoittaa ton paikan nimen oikein? 😀 Jäin miettimään tota kirjoitusasua haha.

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 26, 2015 at 10:43

      No hei teille paras vaihtoehto lentää Huippiksille olis ehdottomasti Oslon kautta! Sieltä lähtee myös suoria lentoja Norwegianilla ja myös SASilla. Norskilla ei ainakaan hinta paljon päätä pakota, eikä tarvi tehdä välipysäkkiä Tromssassa. Nyt tutkiessa Oslosta suorat lennot on jopa halvempia kuin suoraan Tromssasta. Meille Osloon pääseminen täältä olisi kuitenkin tullut kalliimmaksi kuin roadtrip Tromssaan. Majoitushan tuolla maksaa mansikoita aina silloin tällöin, mutta hyviäkin tarjouksia löytyy 🙂
      😀 Tuo nimihän on superhelppo! Erään Huippiksille rantautuneen hiiliyhtiön omistajan nimi oli John Longyear. Hän perusti asutuksen vuonolle ja sitten siitä tuli nimikin; Longyearin kylä, eli Longyearbyen. Tuolla se on vielä aika osuvasti ”pitkän vuoden kylä”, kun Huippiksilla on melkein pelkästään puoli vuotta kestävä kesä ja puoli vuotta kestävä talvi 🙂

  • Reply Veera lauantai, syyskuu 26, 2015 at 13:34

    Mä niin haluan tuonne! Huippuvuoret on yksi mun vanhoista haaveista ja jos vielä suorat lennotkin saa, niin pakko alkaa säästämään rahaa nyt heti.

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 26, 2015 at 22:22

      Kesäkohteeksi ihan huikea! Suosittelen ostamaan liput heti 🙂

  • Reply sarrrri lauantai, syyskuu 26, 2015 at 15:01

    En tykkää kylmästä, mutta kyllä tuolla täytyisi päästä käymään kun on niin hurjan eksoottista 😀 Jääkarhun näkemisestä olisi maailman onnellisin. (Koska luin jokin aika sitten fantasiakirjan jossa oli mukana jääkarhu nimeltä Iorek Byrnison, ja hän oli Svalbardin kuningas ;))

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 26, 2015 at 22:23

      Heei mie taidan olla nähny tuosta kirjasta tehdyn leffan, koska muistan tuon Iorek Byrnisonin 😀
      Jos ihan totta puhutaan, kyllä minunkin veri vetää monesti myös lämpöisiin kohteisiin. En vain voi sille mitään että kylmät kohteet tuntuu olevan niitä kauneimpia!

  • Reply Veera Bianca maanantai, syyskuu 28, 2015 at 17:50

    Tietkö yksi syy miksi tykkään lukea sun blogia on se, että matkustetaan niin eri tavalla ja niin eri paikkoihin – on ihana välillä virtuaalimatkailla itselleen ihan tuntemattomiin paikkoihin maailmassa 🙂

  • Reply Maria tiistai, joulukuu 8, 2015 at 23:50

    Hienosti olet kertonut Huippiksista ! Itse ole käynyt siellä kolmesti työn puolesta. Ai että mikä paikka !
    Pakko kyllä päästä lomamatkallekkin joku kerta 🙂

  • Leave a Reply