Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Matkakertomus

Espanja Madrid Matkakertomus

Madridin reissun parhaat

sunnuntai, tammikuu 6, 2019

Joulukuinen reissu Madridiin oli ihana! Kaupunki oli muuttunut viime visiitistä vielä entistäkin hipsterimmäksi (tai sitten paikalliset kaverini olivat muuttuneet vielä entistäkin hipsterimmiksi) ja mukaan tarttui monta mahtavaa kokemusta ja uutta suosikkia. Oli hassu huomata, että vaikka itse on muuttunut Erasmus-ajoista melko paljon, Madridissa kaikki on pysynyt tismalleen samana. 

Heti kun saavuin Barajasin lentokentälle ja haistoin Madridin tuoksun minut valtasi valtava innostus. Kuulostaisi liian kliseiseltä todeta, että tunsin olevani kotona, joten sanotaan että tunsin olevani hyvän ystävän luona. Tiesin tismalleen minkä bussin ottaa, mihin suuntaan lähteä pysäkiltä ja milloin kävellä riskittä päin punaisia.

Asuin ennen Trafalgarissa kivenheiton päässä Malasañasta, mutta nyt punkkasin toisella puolella kaupunkia, Salamancan kaupunginosassa entisen kämppikseni Carolinan luona. Salamancakin on kiva alue, joskin ihan erilainen kuin ah niin hip & cool Malasaña. Roudasin laukkuni Carolinan kotiin hissittömän talon kolmanteen kerrokseen Nuñez de Balboalla. Vaikka viime näkemästä oli puolitoista vuotta, kaikki oli tismalleen ennallaan Carolinan kanssa. Ei kiusallisia hetkiä, ei vieraskoreutta.

Minulla oli kolme toivetta matkalta: että pääsisin tanssimaan salsaa, että pääsisin testaamaan kaikki uudet kiinnostavat ravintolat, että pääsisin vuorille. Noh, vuoret jäivät toiseen kertaan, mutta muuten päivät täyttyivät juuri niin kuin olin toivonut. Uusia ravintolasuosikkeja tuli monta, päivitin ne Madridin parhaat ravintolat kategorioittain -ravintolaoppaaseen, käykäähän kurkkaamassa.

Pääsin muun muassa vihdoin nauttimaan Street XO:n ruoasta, ja se oli todellista makujen ilotulitusta! Jonotettiin paikkaan reilu tunti, mutta kuuden ruokalajin lounas oli todellakin sen arvoista. Jos menet Madridiin, älä jätä tätä Michelin-tason ravintolaelämystä väliin!

Aloitin salsan syksyllä ja toiveeni päästä Madridissa laittamaan jalalla koreasti toteutui heti perjantaina. Carolina vei minut paikalliselle teurastamolle, Mataderoon, tanssimaan ja voi pojat miten nautin! Yksi tanssipartneri sanoi että silmissäni on hullunkiilto, eres una loca de salsa! Sosiaalitanssit on parhaita, on niin siistiä miten yhteinen kieli löytyy, oli tausta tai sosioekonominen tilanne mikä hyvänsä. Jos Madridin salsaeventit kiinnostaa, suosittelen seuraamaan Facebookissa tätä sivua: Salsódromo Madrid.

Lauantaina menimme syömään isommalla porukalla Pink Monkey -ravintolaan. Iso suositus muuten tälle, tosi hyvää ruokaa ja täydellinen miljöö vähän vauhdikkaaseempaan ravintolailtaan. Matka jatkui Malasañaan, jossa valehtematta kaikki baarit olivat täynnä. Päädyimme loistelampuilla valaistuun kahvilaan, joka oli tunnelmallisuuden puolesta ehkä koko Madridin kehnoin lokaatio.

Kun olin vaihdossa Madridissa kävimme tavattoman usein kivenheiton päässä kodistamme sijaitsevassa baarissa nimeltä Space Monkey. Pääasiassa indihiteistä ja rock-klassikoista muodostuva soittolista oli aina meidän mieleen ja meininki oli ilta toisensa jälkeen mahtava. Baari sulkeutui aina kolmelta, ja paikalliseen tapaan siitä jatkettiin joskus myös klubille tanssimaan aamun asti (minä useimmiten kuitenkin hipsin kaikessa hiljaisuudessa kotiin nukkumaan).

Lauantai-iltana kämppisten reunionin jälkeen päätimme lähteä verestelemään muistoja Space Monkeyyn vaan huomataksemme, että keski-ikä oli 17 vuotta! En ole koskaan tuntenut itseäni niin vanhaksi. Carolinan mennessä vessaan jäin yksin jammailemaan Draken tahtiin ehkä vähän vaivaantunut ilme naamallani. Nanosekunnissa käsistäni tarttui hollantilainen poika, ja siinä tanssimme kiusallisesti 2 metrin päässä toisistamme käsiä hassusti heilutellen biisin loppuun. Poika tuli pelastamaan minut koska näytin kuulemma niin yksinäiseltä… Hän arvasi iäkseni 22 vuotta vaikka olin etukäteen varoittanut että taidan olla vähän liian vanha tänne. Heh. Siinä sitten heiluttiin radiohittien tahdissa alle tunti, kunnes baari meni kiinni. Olin aivan valmis menemään kotiin, mutta kotimatkalla Carolina heitti vitsillä, että pitäisikö vielä mennä hänen naapurissaan sijaitsevalle Bling Bling -klubille. Kävi se perinteinen ”no käydään vilkasemassa” ja jäätiin sinne aina pilkkuun asti. Haha.

Yksinäiset hetket käytin tutuilla kaduilla dalsimiseen. Oma kotikatu oli tismalleen samanlainen kuin aina, lempipaikka Parque del Oestessa oli auringonlaskun aikaan juuri niin upea kuin muistin ja kahvihetki aurinkoisella terassilla vailla kiirettä minnekään oli juuri sitä mitä olin kaivannut. Tällaiset matkat, joissa ei tarvitse suunnitella etukäteen mitään ja voi vain keskittyä paikasta nautiskeluun ovat parhaita. <3

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Matkakertomus Praha Tsekki Viikonloppureissu

Yllätysmatka Prahaan

sunnuntai, lokakuu 28, 2018

Sain Ronnyltä kuukausi sitten syntymäpäivälahjaksi yllätysmatkan, joka toteutui toissa viikonloppuna. Minä, joka niin luulin pitäväni yllätyksistä, stressasin reissua ihmeen paljon. Parista saamastani vinkistä päättelin, että kohteen täytyy olla Barcelona. Siten vaikka Ronny ei sitä varsinaisesti myöntänytkään, seurasin Barcelonan säätä monta päivää ja pakkasin mukaan hellevaatteita. Saatoin myös pinnailla karttaan Barcelonan huippukohteita siltä varalta että matkakumppanini ei olisikaan perehtynyt kohteeseen etukäteen ollenkaan… Tämä osoittautui turhaksi, sillä vaistoni oli väärässä ja lentokentällä selvisi, että lähdemmekin Prahaan!

Onneksi Prahassakin säät oli kohdallaan – päästiin vielä lokakuussa nauttimaan +20 asteen lämmöstä kaikkina päivinä. Oli täydellistä vain istua terassilla Vltava-joen rannalla ja siemailla paikallista bisseä (when in Prague…). Innostuttiin kaljasta niin paljon, että ilmottauduttiin jopa paikalliselle beer tourille. Vähän siinä huvitti kun ei meinannut ensimmäinenkään tuoppi mennä alas, mutta kokemuksena se oli oikein hauska tapa tutustua kaupunkiin. Tavattiin myös koominen brittiperhe, joiden kanssa jäätiin viettämään loppuiltaa vielä kierroksen päätyttyäkin.

Viime visiitistä Prahaan onkin vierähtänyt jo reilu viisitoista vuotta! En rehellisesti sanottuna muistanut kaupungista juuri mitään. Keskusta on mukavan kompakti ja suosituimmat turistinähtävyydet tuli koluttua yhdessä päivässä. Emme käyttäneet julkisia kertaakaan ja ihanan sään vuoksi se ei itse asiassa edes käynyt mielessä. Köpöteltiin kaupungilla iPhonen trackerin mukaan keskimäärin 20 000 askelta päivässä aina välillä kahville, bisselle, tai herkkurullalle pysähtyen. Voi että miten hyviä ne paikalliset rullapullat muuten onkaan! Suklaatäyte oli ehdoton suosikki, ihan menee vesi kielelle nytkin kun vain ajattelen kyseisiä herkkuja.

Kivasti kaupunkiin pääsi tutustumaan myös ilmaisen kävelykierroksen muodossa. Etsin Facebookista parhaimmat arvostelut saaneen tourin, joka oli Prahassa nimeltään Good Tours. Sama firma operoi muuten Wienissä ja Krakovassa, suosittelen lämpimästi! Käyn nykyään aina kaupunkilomalla näillä kierroksilla, sillä paikallisoppaan näyttämänä kaupunki saa ihan uudet kasvot.

Hauska kokemus oli myös kommunismimuseo, jossa avautui taas tälle historian tunnilla nukkuneelle lusmulle iso pala Tšekin historiaa. Oli kiinnostavaa oppia kommunismista lisää nimenomaan Tšekkoslovakian näkökulmasta, joka kuului Neuvostoliitto-kriittisimpiin ja kommunismia eniten vastustaneisiin satelliittivaltioihin. Kiva yllätys oli myös kyseisenä viikonloppuna kaupungissa pidetty Signal Festival, jonka puitteissa pääsimme nauttimaan valoesityksistä ja street foodista pitkin kaupunkia.

Tässä tulisi ensimmäinen kuvapläjäys kaupungista, palataan varsinaisiin vinkkeihin seuraavassa postauksessa.


Onko siellä ruudun toisella puolella Prahan kävijöitä? Mistä tykkäätte kaupungissa eniten?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Budapest Matkakertomus Soolomatka Unkari

Budapest ja soolomatkailijan tuska

sunnuntai, syyskuu 23, 2018

Tiedättekö sen tunteen kun oikein haaveilee jostain kohteesta ja sinne vihdoin päästessään paikka ei kolahda yhtään? Näin kävi minulle Budapestissa. Olin pohtinut reissua kaupunkiin jo monta vuotta, ja kesän soolomatkalla päätin jättää sen viimeiseksi kohteeksi, matkan huipennukseksi. Saavuin kaupunkiin täynnä tarmoa ja onnistuneen reissun tuomaa itsevarmuutta. Nopeasti kuitenkin huomasin, että Budapest ei ainakaan tälle soolomatkailijalle sopinut yhtään.

Asetelma ei yleisesti ottaen ollut paras mahdollinen: aikaa oli vain kaksi päivää ja kiinnostavaa nähtävää valtavasti. Pieni reissuähky painoi tiiviin Itävallan kiertämisen jälkeen, ja en ollut ehtinyt perehtyä kohteeseen juurikaan etukäteen. Tipahdin moneen turistiansaan, jotka väittäisin normaalioloissa osanneeni välttää (kylpylän ravintolassa syöminen ?, valuutan vaihtamatta jättäminen ?, vuorokauden bussilipun ostaminen ja lipun käyttäminen tasan kerran ?).

Rakastan vain rauhassa kävelemistä ja eksymistä randompaikkoihin uudessa kaupungissa. Tälle ei todellakaan ollut aikaa Budapestissa. Hostellinpitäjän merkatessa must-see-kohteita karttaan pelkkä ajatus niiden kiertämisestä nosti hikikarpaloita otsalleni. Koska hostellissa ei ollut saapuessani ketään muita, lähdin kartta kourassa kiertämään kohteita yksin. Jo tunnissa olin törmännyt kolmeen polttariporukkaan ja kymmeniin pariskuntiin, riehakkaista kaveriporukoista puhumattakaan. Ensimmäistä kertaa soolomatkan aikana minut valtasi ulkopuolisuuden tunne. Tuntui, ettei koko kaupungissa ollut ketään muuta yksin reissaavaa.

Ensimmäisen päivän kiertely jäi lyhyeen, sillä myrsky tuli ja pilasi suunnitelmani täysin. Alkuillan aurinko porotti lämpimänä kävellessäni Pestin katuja kohti Tonavaa. Kuin salamaniskusta alkoi tuuli, joka oli niin kova että tunsin lähteväni lentoon. Hetken kuluttua alkoi ukkostaa ja sitten tuli rankin vesisade naismuistiin. Siinä litimärkänä en enää jaksanut edes yrittää innostua kaupungista, vaan palasin hostellille ja toivoin seuraavan päivän olevan parempi. Koska hostellini sijaitsi bilekorttelissa, unet jäivät vähäisiksi ja heräsin seuraavaan päivään väsyneenä ja en niin valmiina 15 tunnin turistisykkimiseen kuin olisin toivonut.

Aloitin päivän maailman toiseksi suurimmasta, Dohány-kadun synagogasta. Englanniksi pidetty opaskierros synagogassa oli tosi hyvä, opin enemmän juutalaisista kun lukion uskonnontunneilla yhteensä. Kiinnostavan kierroksen aikana sain ravistettua nihkeät fiilikset ja soolomatkailijan murentunut itsetuntoni palasi pikkuhiljaa ennalleen.

Synagogalta kirmasin kaupungin toiselle puolelle Gellert-kylpylään. Tämä oli virhe. Käsittämättömän kehnosti organisoitu saapuminen kylpytiloihin ja unisex-suihkutilat hämmensivät pikkuisen. Esimerkiksi lukollista kaappia ei saanut itse kiinni, vaan sen avaamiseen ja sulkemiseen piti kutsua henkilökuntaa paikalle. Opasteet olivat vain unkariksi. Miehiä, naisia ja lapsia tuli joka suunnasta ja kukaan ei tuntunut tietävän miten päästä altaille. Hostellinpitäjä suositteli minulle tätä nimenomaista kylpylää, joten en siinä kiireessä sitten tehnyt minkäänlaista hintavertailua. Ehdin olla kylpylässä vain reilun tunnin ja maksoin siitä 18 euroa… Enkä nauttinut hetkestäkään.

Kylpylältä lähdin kohti Vörösmarty-aukiota, josta lähti ilmainen kävelykierros. Kaupunkikohteissa pyrin aina osallistumaan näille, sillä paikallisen oppaan kanssa kaupunkiin saa huomattavasti paremman tuntuman, ja usein myös tapaa muita samanhenkisiä matkailijoita. Budapestissa oli useita vaihtoehtoja, ja päädyin hostellinpitäjän suosituksesta kommunismikierrokseen. Kierros kesti 2,5 tuntia ja antoi varsin mittavan kuvan Budapestista ja sen historiasta. Lämmin suositus tälle!

Kävelykierroksen jälkeen vaivuin taas pieneen synkkyyteen dalsiessani Budan mäkiä ylös ja alas. Kierroksellakin toisiin tutustuminen tuntui hankalalta, koska kaikki olivat tulleet porukoissa tai pariskuntina mukaan. Jatkoin kuitenkin systemaattista nähtävyyksien suorittamista aina Budan linnalle asti, kunnes kyseenalaistin toimintani täysin. Enhän minä missään muuallakaan matkustaessani kierrä kaikkia nähtävyyksiä, vaikka aikaa olisi tuplasti enemmän. Miksi käytän viimeisen lomapäiväni pitkin kaupungin katuja juoksemiseen sen sijaan että vaan nautiskelisin kaupungin tunnelmasta? Miksi yhtäkkiä minua häiritsee niin paljon olla yksin? Eihän se ole koskaan ennenkään ollut mikään ongelma.

Toisaalta jäljellä oli enää yksi listaamistani can’t skip -kohteista, joten suoritin tehtävän kunnialla loppuun. Kapusin ylös paikalliselle vapauden patsaalle ja ylhäällä yksin auringonlaskua katsellessani minut valtasi pettymyksen tunne. Syynä ei missään nimessä ollut Budapest. Kaupunki oli juuri niin kaunis, kiinnostava ja monipuolinen kuin olin etukäteen kuvitellut. Ongelma oli siinä, että tunsin oloni yksinäiseksi. Edes kävelykierrokselta ei tarttunut mukaan uusia kavereita ja hostellissa olin jo huomannut olevani ainut soolomatkailija. Lukuisat polttarijoukot, rakastuneet pariskunnat ja iloiset perheet saivat minut tuntemaan itseni ulkopuoliseksi. Miksi kukaan tulisi tähän kaupunkiin yksin?

On selvästi kohteita, jotka kohdallani toimivat yksinmatkailulle ja kohteita, jotka eivät. Esimerkiksi Bratislavassa yksinolo ei haitannut minua yhtään. Nautin suuresti siitä, että sain rauhassa kierrellä nähtävyyksiä ja tehdä mitä ikinä haluan muista riippumatta.

Illan onneksi pelasti erinomainen illallinen Mazeltov-ravintolassa ja hostelliin saapunut saksalainen soolomatkailija, jonka kanssa löysimme yhteisen sävelen heti.

Oletteko te käyneet Budapestissa? Jakaako joku soolomatkailijan tuskan tässä kyseisessä kaupungissa?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista, Twitteristä ja Blogit.fi:stä!

Itävalta Kohdeopas Salzburg Vinkki

Monipuolinen Salzburg yllätti positiivisesti

tiistai, heinäkuu 31, 2018

Salzburgin vinkkejä googlatessani luin useamman kaupunkia tylsäksi parjaavan tekstin. ”Päivässä nähty” kohde osoittautui kuitenkin aivan ihanaksi kesäkaupungiksi, jonne todellakin haluan joskus palata. Kompaktissa keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä, mutta ympäristöstä löytyy myös useampi päiväretkikohde. Ja pääsehän Salzburgista näppärästi vaikka Saksaan jos Itävalta rupeaa kyllästyttämään.

Monelle varmasti tulee Salzburgista ensimmäisenä mieleen Mozart ja Sound of Music. Rehellisesti sanottuna en ollut erityisen kiinnostunut kummastakaan, joten skippasin suosiolla Sound of Musicin kuvauspaikat ja Mozartin kodin. Kaupungin vilinän seurailu kahviloissa ja päivän viettäminen leppoisasti kaupungin lukuisissa puistoissa oli huomattavasti enemmän mieleeni. Pakko pari linnaa oli kuitenkin kurkata, ja ne itse asiassa osoittautuivat varsin kivoiksi paikoiksi.

Salzburg on Suomen hintatasoon nähden edullinen kaupunki, mutta majoitus on kesäaikaan yllättävän kallis. Kysyntä ja tarjonta selvästi kuitenkin kohtaavat, sillä kaupunki oli pullollaan turisteja. Kaupungissa järjestettävät musiikkijuhlat heinä-elokuussa toimivat turistisesongin kuumimpana vetonaulana.

Keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä


Salzburg jakaantuu monen eurooppalaisen kaupungin tapaan uuteen ja vanhaan puoleen. Vuorien ympäröimällä kaupungilla on keskustan kupeessa monia kukkuloita, jonne voi kiivetä ihailemaan kaupungin siluettia auringonlaskun aikaan. Kahviloita on suurinpiirtein jokaisessa kadunkulmassa ja rasvaisten itävaltalaisten ruokien tuoksu leijuu vanhakaupungin kujilla.  Gedreidegassen ostoskatu on kesäaikaan pullollaan turisteja, mutta se on silti visiitin arvoinen. True-turistit ostavat Mozartin kuulia ja syövät ne Mozartin aukiolla tai Mirabellin puutarhassa.   

Hohensalzburgin linna on kiva nähtävyys, jossa kierrellessään kannattaa ehdottomasti kuunnella opasäänite. Linnasta saa huomattavasti enemmän irti kun kuuntelee kiinnostavia tarinoita Salzburgin ja rakennuksen historiasta massiivista rakennelmaa kiertäessään. Linnan tornista näkee Salzburgin koko komeudessaan. Linnaan voi vaihtoehtoisesti joko patikoida tai ottaa muutamassa minuutissa huipulle kohoavan hissin.

Salzburg on parhaillaan illalla. Auringon laskiessa vuorien taa on maisema satumaisen kaunis ja erityisesti Salzach-joen rannalla on ihanan romanttinen tunnelma. Taitavat muusikot soittavat kaduilla ja jokiristeilijät lipuvat hiljalleen laineilla. Joen varrella järjestetään kesäiltaisin myös markkinoita.

Hellepäivän suosikki – Hellbrunin palatsi suihkulähteineen

Kuvittele istuvasi illallispöydässä ja yhtäkkiä persuksesi kastuvan. Tällaista hassunhauskaa vieraiden viihdyttämistä harrasti arkkipiispa Markus Sittikus kesäasunnossaan 1600-luvulla. Hellbrunin palatsi museoineen ja valtavan suurine puistoalueineen on kiva kohde erityisesti lapsiperheille. Puolen tunnin mittainen Wasserspiele-esitys sai lapset kiljumaan riemusta. Koskaan ei tiennyt mistä suunnasta vettä suihkuaa ja millä voimakkuudella. Hellbrunin visiittiin kannattaa varata ainakin puoli päivää. Temppusuihkulähteiden lisäksi myös museo on katsastamisen arvoinen.

 

Suosittelen lämpimästi Hellbruniin matkaamista pyörällä. Maisemat ovat jo joen varressa ihanat, mutta pikkuteille mentäessä vielä kauniimmat. Peltoa, vihreää kasvustoa ja vuoria. Vaikka palatsi sijaitsee vain kivenheiton päässä keskustasta, silti tuntui, että olisi tullut keskelle maalaisidylliä. Pyörätiet ovat erinomaiset ja liikenteessä ajamista ei tarvitse harrastaa. Jos pyöriä ei ole saatavilla, myös bussilla numero 25 pääsee parissakymmenessä minuutissa perille Hellbruniin.

Vaellus Untersbergin huipulla

Jos Salzburgissa viettää useamman päivän, suosittelen lämpimästi visiittiä Unterbergin huipulle. On hauskaa, miten vuoren toiselta puolelta voi selkeällä kelillä nähdä kauas Saksaan ja toiselta puolelta Itävaltaan. Reippaat vaeltavat aina vuoren juurelta asti 1600 metrin korkeuteen, itse toipilaana menin hissillä tämän matkan. Huipulla on muutama helppo reitti, jotka saa näppärästi kierrettyä alle tunnissa. Meille sattui todella hyvä näkyvyys huipulla. Älä kuitenkaan luovuta, vaikka taivas ei olisi heti huipulle päästyäsi selkeä, muutos voi tapahtua muutamassa minuutissa harmaasta pilviharsosta kirkkaaseen näkyvyyteen.

Käytännön vinkkejä Salzburgin visiitille

🔹 Yövy The Little Guest Housessa. Keskellä paikallista naapurustoa sijaitseva majatalo on ehdottomasti paras guesthouse jossa olen koskaan ollut. Huoneet on siistejä, aamiaianen todella hyvä, puutarha ihanan idyllinen aurinkotuoleineen ja ruokailupöytineen ja omistajat todella sympaattisia.
🔹 Pyöräile pitkin kaupunkia. The Little Guest Housella on omat pyörät, joita saa ilmaiseksi käyttää vapaasti.
🔹 Kahvittele Salzburgin ihanissa kahviloissa. Hyviksi totesin ainakin ihanan puutarharavintolan Steinlecher – Das Wirtshausin, Kaffee Alchemien ja Cafe Wernbacherin.
🔹 Nauti Itävallan runsaista ruoka-annoksista vanhakaupungin tunnelmallisissa kortteleissa. Hintalaatusuhde oli kohdallaan Gasthaus Zwettler’sissä. Jos itävaltalainen ruoka ei maistu, My Indico -ketju tarjoaa terveellisiä salaatteja ja keittoja. Superhyvä vegeburgeri löytyi ravintola Ludwigista. Kannattaa pitää mielessä, että Salzburgissa suurin piirtein kaikkien ravintoloiden keittiöt menee kiinni viimeistään iltakymmeneltä, myös viikonloppuisin.
🔹 Tsekkaa ainakin seuraavat nähtävyydet: Mirabellin palatsi ja puutarha, Hohensalzburgin linna, Gedreidegassen ostoskatu, Hellbrunin palatsi sekä Domquartierin museo ja kirkkokeskittymä.
🔹 Tee päiväretki Untersbergin vuorelle. Bussi numero 25 kuljettaa matkailijat Hellbrunin palatsille ja siitä päätepysäkille Unterbergille. Vuorelle voi kavuta maasta asti, mutta me päädyimme menemään hissille ylös ja tekemään melko lyhyen vaelluksen huipulla.
🔹 Jos menet vuorelle, on se jo Salzburg-kortin hankkimisen arvoinen reissu, sillä muutaman kympin arvoinen hissimatka taittuu kortilla ilmaiseksi. Kortilla saa paljon muitakin etuja, kuten ilmaisen sisäänpääsyn museoihin ja linnoihin, jokiristeilyn ja tietysti julkisen liikenteen maksutta.

*******************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!