Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Category

Thaimaa

Bangkok Hotelliarvostelu Hotellit Thaimaa

Se kerta kun törsättiin – One night in Lebua at State Tower

keskiviikko, tammikuu 31, 2018

Kaikki lähti siitä, kun luin artikkelin halvoista kaupungeista majoittua viiden tähden hotellissa. Sitten Mirka kirjoitti Bangkokin kattoterasseista ja vinkkasi, että Lebua at State Towerista saa huoneita yllättävän halvalla. Menin tarkastamaan hinnat enkä voinut uskoa silmiäni. 119 euroa sviitistä. Olisihan meille tavallinenkin huone kelvannut, mutta niitä ei näyttänyt olevan myynnissä. Silloin vielä mietin, että tavalliset huoneet on varmaan loppuneet. Esittelin upean ideani Ronnylle kolmella perustelulla: tämä olisi meidän reissumme viimeinen hotelliyö, ei mistään saa näin halvalla sviittiä ja no, yolo. Emmimme pari päivää ja lopulta varausta tehdessämme huomasimme, että hinta oli noussut 133 euroon. Pakkohan tämä majoitus oli buukata ennen kuin hinta nousee pilviin!

Saapuminen Bangkokiin oli luksuksesta kaukana. Lähdimme Siem Reapista iltalennolla, joka oli reilun tunnin myöhässä. Tulimme Suwarnabhumille yhden pintaan ja jonotimme taksia liki tunnin. Olimme buukanneet ensimmäiselle yölle Lebuan lähellä sijaitsevan La Résidence Bangkok -hotellin, jota taksikuski ei meinannut millään löytää. Puoli kolmelta vihdoin nukkumaan ja herätys soimaan ajoissa – emmehän halunneet menettää yhtään hetkeä seuraavassa majoituksessamme.

Sviitti kuin 90-luvun amerikkalaiskoti

Sen sijaan saapuminen Lebua at State Toweriin meni juuri niinkuin olin etukäteen ajatellut. Aula oli upea ja samantien meitä tuli paapomaan ties kuinka monta hotellin työntekijää. En ollut etukäteen selvittänyt kovin tarkkoja speksejä hotellista, mutta pian selvisi, että kaikki hotellin huoneet olivat sviittejä. Omamme sijaitsi kerroksessa 24. Pettymykset alkoivat kun avasin sviittimme oven. Kolkko eteisaula, kulahtanut parketti ja yksi orkidea lipaston päällä. Kun matkaa jatkoi käytävää pitkin, oli edessä keittiö, parveke ja olohuone. Parveke, ilman yhtä ainutta kalustetta. Keittiö suoraan 90-luvun jenkkielokuvasta. Missä oli se upea sviitti, jonka olin kuvissa nähnyt?  Tiesimme, että meidän halpa sviittimme oli hotellin alinta kastia. Todellista luksusta olisi ollut Tower Club sviitti, jonka hintaan kuuluu myös lounge. En silti odottanut ihan näin kulahtanutta huonetta. Siellä me hekotimme, 64-neliöisessä sviitissämme, joka näytti amerikkalaiskodilta ilman yhtä ainutta wow-elementtiä. Mielessäni solvasin itseäni surkeasta ideasta ja rahojen tuhlaamisesta. Mitä kaikkea muuta tälläkin summalla olisi saanut?

Pieni ja tavallinen allasalue

Bangkokin siluettia omalta parvekkeeltamme tarpeeksi kauan ihailtuamme vedimme uimakamppeet niskaan ja lähdimme allasalueelle. Täysin varjossa oleva allasalue jatkoi hotellin vanhentunutta linjaa. Se oli hotellin kokoon nähden pieni ja tavallinen. Missä oli infinity pool? Entä hierovat suihkut? Ehkä niissä modernimmissa Bangkokin hotelleissa.

Ravintola Sirocco ja tarina siitä, kuinka naamakerroin ei riitä

I’m sorry Miss, the restaurant is full.

State Towerissa sijaitsee maailman parhaaksi kattoterassiksi useaan otteeseen valittu Sky Bar sekä tunnustuksia saanut Sirocco-ravintola. Olin etukäteen kaavaillut, että koska ruokamme olivat kolmen viikon ajan kustantaneet keskimäärin 2-4 euroa, olisi nyt aika vähän fancymman illallisen. Laitoimme ykköset niskaan ja marsimme hissille. Aulassa oli useampi työntekijä ohjaamassa hotellin asukkeja ja vieraita oikeisiin hisseihin. Tiedustellessamme, onko Sirocossa tilaa, nainen meni vaikeaksi ja alkoi esitellä meille toista, 52-kerroksessa sijaitsevaa ravintolaa. Katsoimme menun, mutta ruoka ei sytyttänyt ollenkaan. Kysyessäni uudelleen Siroccon tilanteesta, hän kysyi huoneen numeromme ja kertoi ravintolan olevan täynnä. Harmittelimme ja sanoimme lähtevämme metsästämään hyvää ravintolaa muualta. Sitten kääntyi ääni kellossa ja työntekijä lupasi selvittää, josko sittenkin mahtuisimme Siroccoon. Kului muutama minuutti ja saimme tiedon, että pääsisimme ylös sittenkin.

Tyrmistykseksemme huomasimme, että ravintolan paikoista juuri ja juuri puolet oli täytetty. Tyhjiä pöytiä oli vaikka muille jakaa. Törkeää ja älyttömän vanhanaikaista olettaa, että nuorella pariskunnalla ei olisi rahaa syödä juhlavammin. Satuimme kuulemaan, kun sama touhu jatkui toisen nuoren kundin yrittäessä varata pöytää Siroccoon seuraavalle illalle. Tämä meni lankaan ja varasi pöydän siitä 52-kerroksen Breeze-ravintolasta Siroccon sijaan. 
En lähde kieltämään, olihan Siroccossa upeat puitteet. En ole koskaan syönyt niin hienoissa maisemissa. Palvelu oli kohdallaan ja tarjoilijoita vilisi ympärillämme jatkuvasti. Livebändi soitti ylätasanteella ja loi romanttista tunnelmaa. Ruoka oli hyvää, muttei tajunnanräjäyttävää. Mitään erikoisia makuyhdistelmiä tai wau-efektiä ei ainakaan meidän annoksissamme ollut. Täällä maksat puitteista. Alkupalat maksoivat muistaakseni 30-40 euroa, pääruuat 50-70 euroa ja lasi (halvinta) viiniä reilu 20 euroa.

En menisi uudelleen

Käytän hotelleihin yleensä vain pienen osuuden matkabudjetista. Majoitus ei ole listalla ensimmäisenä varsinkaan eksoottisissa kohteissa, joissa tärkeämpää on tutustua kohteeseen ja käydä majoituksessa lähinnä nukkumassa. Tarkastin, että kolmen viikon reissumme keskiyön hinta vielä tämän Lebuan korotuksen jälkeenkin oli vain 33 euroa. Tämänkaltaisten, epäonnistuneiden hotellikokemusten jälkeen pienten boutique-hotellien ja halvempien majatalojen suosio vain nousi silmissäni. Palvelu on henkilökohtaisempaa ja jokainen asiakas on samanarvoinen.

Ei tule varmaan yllätyksenä, että minun kokemukseni Lebua at State Towerissa oli pettymys. Päällisin puolin kaikki on kunnossa ja vaikutelma etenkin aulassa ja kattobaarissa on upea. Vieraiden silmien kantamattomissa kuitenkin repsottaa ja pahasti. Hotelli on varmasti ollut loistossaan joskus, mutta kaipaisi nyt kipeästi päivitystä ja materiaalien uusimista. Sviitti oli kulahtanut ja jäänyt sisustukseltaan kauas 90-luvulle.

Ei kokemus täysi fiasko kuitenkaan ollut. Aamiainen oli todella hyvä, ehkä jopa yksi parhaista mitä olen syönyt. Monipuolinen hedelmävalikoima, valmiiksi tehdyt smoothiet, puuro- ja jugurtti-annokset sekä egg-station osaavine kokkeineen olivat mieleeni. Myös hotellin keskeinen sijainti ja mainio palvelu saavat minulta pisteitä. Haluamani ripauksen luksusta sain ruokaillessame Siroccossa. Toki olisimme voineet tehdä pöytävarauksen erikseen ja tutustua vain maailmankuuluun ravintolaan vierailijan näkökulmasta. Ei kuitenkaan käy kieltäminen, etteikö olisi ollut ihanaa tassutella korkokengistä kipeytyneillä jaloilla suoraan omaan huoneeseen baarista ja kylvyn kautta nukkumaan.Löytyykö teiltä vastaavanlaisia kokemuksia? Onko joku kenties yöpynyt Lebua at State Towerissa?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

Aasia Kambodza Laos Suunnittelu Thaimaa Vietnam

Vihdoin se tapahtuu: Reppureissu Kaakkois-Aasiassa

tiistai, lokakuu 3, 2017

Olen haaveillut Aasian reppureissusta todella pitkään. Vanhempien kanssa aikoinaan tehdyt reissut Thaimaahaan ovat toistaiseksi olleet ainoa kosketuspintani Kaakkois-Aasiaan, ja viimeisestä matkastakin on jo yli 10 vuotta aikaa. Kesän lopussa rupesi näyttämään siltä, että sekä opiskelun (hei vaan gradu) ja työn puolesta pystyisi ottamaan pikkuisen pidemmän talviloman ja suunnata kohti Indokiinaa.

Aloitimme lentojen etsimisen jo monta kuukautta sitten ja pohdimme sopivia vaihtoehtoja. Lentäisikö Saigoniin ja Phnom Penhistä takaisin? Ei, liian kallista. Pitäisikö jäädä vain Vietnamiin koko lomaksi? Ei, kun kerrankin päästään yhdessä kaukolomalle Aasiaan, tuntuisi typerältä nähdä vain yksi valtio (jossa riittäisi nähtävää varmasti vaikka vuodeksi). Pitäisikö lentää Bangkokiin ja jatkaa siitä Aasian halpalentoyhtiöillä Laosiin, Vietnamiin ja Kambodzaan? NO KYLLÄ!

Ja sen me (suuruudenhullut) aiomme tehdä. Alle kolmessa viikossa. Tapaninpäivänä lähdemme ensin Aeroflotin (glunks) siivillä Moskovan kautta Bangkokiin ja siitä sitten suoraan samana päivänä Laosin Vientianeeseen. Siellä kolme päivää ja lentäen seuraavaksi Hanoihin. Kaikki muu on vielä auki.

Olen kirjannut karttaani must-go-paikkoja, ja lista vain kasvaa kasvamistaan. Tuntuu hirveältä yrittää karsia, vaikka tiedän, että reissusta saa enemmän irti jos ehtii kunnolla perehtyä kohteisiin eikä hötkyile koko ajan seuraavaan paikkaan lähtemisen kanssa.

Tällä hetkellä listallamme komeilevat seuraavat kohteet:

1. Vientiane

Kuva täältä. Flickr-Benh LIEU SONG

Luettuani sattumalta Laosin pääkaupungista Vientianeesta seuraavan pätkän, ajattelin että tämä matkakohde sopii meille kuin nenä päähän:

Laosin pääkaupungissa Vientianessa voit kokea rentoa paikalliselämää ja herkutella huippuravintoloissa. Vientianessa parasta eivät ole lukuisat nähtävyydet ja aktiviteetit, vaan tavallinen elämänmeno. Kaupungin vehmailla bulevardeilla on mukava kuljeskella ja tarkkailla paikallisten arkea. Vientianessa voi myös käydä vaikka kokkauskurssilla tai kokeilla meditaatiota. (Rantapallo)

2. Hanoi

Kuva täältä. Flickr – Ka-Ho Pang

Jos Vientianeessa ei tarvitse tapittaa nähtävyyksiä, se osa matkasta hoidetaan sitten ainakin Hanoissa. Kulttuurisesti merkittävien nähtävyyksien lisäksi Hanoissa kiinnostaa katuruokakulttuuri ja kaakkoisaasialaisen suurkaupungin syke.

3. Halong Bay

 

Kuva täältä – Flickr Chris W

Hanoista pääsisi näppärästi bussilla Halong Baylle. Haluan ehdottomasti nähdä tämän kuvankauniin luonnonihmeen. Tiukan aikataulun vuoksi yksi yö risteilijällä toivottavasti riittää! Tammikuun alku ei varmasti ole otollisinta aikaa risteillä Halong Bayllä kylmähkön sään vuoksi, mutta pitää vaan ottaa paljon vaatetta mukaan.

4. Hoi An

Kuva täältä – Flickr Adam Wilson

Vietnamissa haluaisin nähdä myös Hoi Anin. Vietnamin kauneimmaksi kaupungiksi siteerattu paikka olisi mainio kohde vähän pidemmälle pitstopille. Ehkä siellä pääsisi (lukuisista turisteista huolimatta) kokemaan vielä sitä aitoa, entisajan Vietnamia. Tulisi myös nähtyä samalla taas yksi Unescon maailmanperintökohde!

5. Saigon

Kuva täältä. Flickr – Ramon Boersbroek

Saigoniin en ole vielä ehtinyt kauheasti perehtymään, mutta se osuu näppärästi reitille mennessä Kambodzaan ja vaikuttaa kiintoisalta suurkaupungilta, jossa sääkin on varmaan meille mieleisempi kuin Vietnamin pohjoispuolella.

6. Koh Rong Sanloem

Kuva täältä. Flickr – branstonoriginal

Mondon syyskuun numerossa hehkutettiin Aasian rantoja. Tuntuisi väärältä skipata tällä reissulla Siaminlahden upeat saaret, valkohiekkaiset rannat ja lämmin turkoosi vesi! Taisin bongata juuri Mondosta tämän Koh Rong Sanloemin paratiisisaaren. Logistiikka saattaa tulla vähän vastaan, mutta haluaisin näihin paratiisimaisemiin niin kamalan paljon!

7. Phnom Penh

Kuva täältä – Flickr Richard Hopkins

Vietnamista tarkoitus olisi jatkaa Kambodzaan. Parempi puoliskoni haluaa Phnom Penhiin, mutta itse en ole kovin vakuuttunut. Nopealla perehtymisellä olen saanut sellaisen käsityksen, ettei Phnom Penh ole kovin kiinnostava saati matkailijaystävällinen kaupunkikohde. Kompromissiratkaisuna ajattelimme tehdä vuorokauden pitstopin siellä ja jatkaan bussilla kohti Siem Reapia.

8. Siem Reap ja Angkor Watin temppelialue

Kuva täältä. Flickr – Cristian Junker

Tässäpä erinomaisesti taas kiteytettynä odotukseni Siem Reapista:

Auringonnousu Angkor Watilla, kambodzhalaisen keittiön parhaita herkkuja ja vilkasta kaupankäyntiä yömyöhään. Siem Reap on nykypäivän Kambodzhaa ja muinaista loistoa parhaimmillaan. (Rantapallo)

Yes please!

9. Bangkok

Ronny ei ole ollut Bangkokissa ja minäkin vain kerran, joten olisi kiva viettää sielläkin edes vuorokausi ennen lentomme lähtemistä kohti Suomea. Ihan vain aikataulujen muuttumisen ja mahdollisten yllättävien käänteidenkin vuoksi olisi hyvä saapua Bangkokiin ainakin edellisenä iltana ja käydä vaikka drinksuilla Lebua-hotellin Sky Barissa onnistuneen Aasian reissun lopuksi.

Kuva täältä. Flickr – Ninara

Tiedän, että neljä valtiota ja yhdeksän kohdetta on todellista ahmimista ja saattaa jossain vaiheessa viedä fiiliksen, mutta täällä kirjoittaa kuitenkin nainen joka yhdisti kolmen viikon reiliin 9 valtiota ja 13 kaupunkia, joten eihän tämän pitäisi tuntua missään… 😀

Miltäs vaikuttaa? Olenko unohtanut jonkun must-see kohteen? Kannattaisiko joku suosiolla skipata? Löytyykö teiltä kokemuksia vastaavilta tiukan aikataulun reppureissuilta?

************************************************************************************************

Psssst! Matkan varrella -blogin löytää nykyään myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!