Monthly Archives

helmikuu 2019

Kuinka ulkomailla asuminen on vaikuttanut matkailuuni?

Olen asunut ulkomailla aikuisiällä yhteensä noin viisitoista vuotta, kahdeksassa eri maassa. Ulkomailla asumisen vuoksi oma matkailuhistoriani on melko erilainen kuin se olisi, jos olisimme asuneet koko ajan Suomessa. Eurooppa on suosikkimatkailumantereeni, mutta muilla mantereilla asuessani lomamatkat Eurooppaan ovat olleet vähäisiä.

Ulkomailla asuminen on vaikuttanut matkailuuni monin eri tavoin. Lomilla jää vähemmän aikaa matkailuun, koska olen yleensä ainakin kerran vuodessa halunnut tulla käymään Suomessa. Olen ollut siinä mielessä hyvin onnekas, että ulkomailla asuessani työnantajasta riippumatta minulla on ollut jokseenkin yhtä paljon lomaa kuin Suomessa työpaikoilla. Siinä missä Euroopassa asuessa Suomeen on voinut tehdä lyhyempiä reissuja esimerkiksi hyödyntäen pitkiä viikonloppuja, merten tuolla puolen asuessa Suomen lomani olivat melko pitkiä, koska pitkien matka-aikojen ja ison aikaeron vuoksi halusin olla Suomessa vähintään kaksi viikkoa kerralla. Lomia kuluu Suomessa erityisesti silloin, kun itse olen asunut ulkomailla ja puolisoni Suomessa.

Niissä asumissani maissa, jotka ovat olleet pinta-alallisesti pieniä ja joissa on nähtävää riittänyt ja turvallisuus ja infrastruktuuri ovat matkailun sallineet, viikonloppureissut maan sisällä ovat auttaneet helpottamaan matkakuumetta. Belgiassa maan kaukaisimpiinkin kolkkiin oli vain muutaman tunnin matka, naapurimaihin hiukan pidempi. Costa Ricassa itsessään riitti yllin kyllin erilaisia matkustuskohteita ympäri maata.

Periaatteemme matkailussa on ollut, että ulkomailla asuessa pyrimme tutustumaan asuinmaahamme ja sen lähivaltioihin ja -alueeseen. Tämän vuoksi olemme reissaneet paljon eri puolilla Latinalaista Amerikkaa ja esimerkiksi Belgiassa asuessa matkailimme useaan otteeseen sen naapurivaltioissa.

Ulkomailla asumisessa ja kansainvälisissä työpaikoissa työskentelyssä on ollut myös se positiivinen puoli, että on saanut ystäviä eri puolilta maailmaa. Näitä ystäviä olen käynyt tapaamassa aina tilaisuuden tullen. Näin olen päätynyt käymään mm. Manilassa ja Teheranissa. Koska useat näistä ystävistäni muuttavat maasta toiseen työnsä vuoksi, näitä vierailupaikkoja riittää ja lista tuntuu vaan kasvavan, mikä ei kaltaistani matkailuintoilijaa haittaa lainkaan.

Kun asuu maassa, jossa on haastavat olosuhteet, välillä on päästävä ihan vain oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi läheiseen ulkomaiseen kohteeseen, jossa ei tarvitse pelätä turvallisuutensa tai terveytensä puolesta. Näin olen päätynyt paikkoihin, joihin en olisi muuten ehkä mennyt lainkaan tai joissa en ainakaan olisi käynyt niin useasti. Afganistanista käytiin Dubaissa ja El Salvadorissa asuessa useat reissut suuntautuivat Miamiin. Itä-Timorissa asuessani en sentään ollut niin epätoivoinen kuin puolisoni, joka lähti viikonloppumatkalle ja samalla ensimmäiselle Australian lomamatkalleen Darwiniin:)

Itsestäni on hyvin mielenkiintoista se, kuinka ulkomailla asuminen vaikuttaa siihen kuinka eri matkakohteet kokee. Costa Ricassa asuessamme kävimme lomalla Kuubassa. Siellä oli tietysti lämmintä, hienoa rantoja ja karibialaista menoa, mutta lämmintä ja hienoja rantoja oli myös paljon Costa Ricassa ja Atlantin puoleisella Costa Rican rannikolla oli myös karibialaista tunnelmaa. Uskon, että jos olisimme menneet Kuubaan Suomen talven keskeltä, aurinko, lämpö ja pitkät hiekkarannat olisivat tehneet minuun ison vaikutuksen, nyt ne eivät tuntuneet kovin erikoiselta. Toisenlainen kokemus oli sen sijaan Buenos Aires, jonne sinnekin matkasimme ensimmäisen kerran, kun asuimme Costa Ricassa. Rakastuin kaupunkiin heti, vaikka olin unohtanut etukäteen katsoa sääennnustetta, joka lupasi toukokuun alkuun alle +10 asteen lämpötiloja ja tropiikin asukkina pukeutumiseni oli kovin kesäistä. Buenos Airesissa ihastuin esimerkiksi siihen, että siellä oli jalkakäytävät ja kaupoissa oli vaatteita ja kenkiä, jotka eivät olleet liian pieniä keskikokoiselle suomalaiselle. Ja ne ihanat kirjakaupat. Tuskinpa olisin jalkakäytävien olemassaoloon edes kiinnittänyt huomiota, jos olisin käynyt Buenos Airesissa Suomesta käsin.

Kuvituksena random-kuvia reissuistani eri puolilta maailmaa.

Kahvilavinkkejä Kiovan Podiliin

Kiova on kaltaiselleni kahvilafanille taivas. Kivoja kahviloita löytyy ympäri kaupunkia, mutta tässä postauksessa keskityn Podilin alueen kahviloihin. Koska en juo kahvia, olen ollut kovin ilahtunut, että täällä juodaan myös paljon teetä. Teenjuojana olen ollut positiivisesti yllättynyt, että teevalikoimat kahviloissa ovat usein hyvin monipuoliset. Usein teetä tarjotaan kannuttain ja itse monta kerta päädyn jakamaan kannullisen teetä pöytäseurani kanssa. Täällä on monissa kahviloissa tarjolla myös monipuoliset ja herkulliset valikoimat pullia, leivoksia ja kakkuja. Useimmista kahviloista saa myös viiniä ja/tai olutta.

Tässä listaus omista suosikkikahviloistani Podilin kaupunginosassa, joka on sijaitsee keskustan lähellä Dnepr-joen rannalla ja on oma suosikkikaupunginosani Kiovassa nuorekkaan ja leppoisan ilmapiirinsä vuoksi:

London (Verkhnii Val 18, )

Punainen puhelinkoppi tervehtii kahvilaan tulijoita. Kuningatar Elisabeth tuijottaa seinältä ja mopsin kuvat koristavat seiniä. Tässä paikassa on erinomainen kakkuvalikoima, tosin aina ei kaikkia listalla olevia vaihtoehtoja ole tarjolla, mutta siltikin iskee runsaudenpula. Omia suosikkeja ovat  vadelmabrowniekakku ja kärsimyshedelmäsuklaakakku. Kakkupalat ovat sen kokoisia, että vaativat useimmiten kaksi syöjää. Kahvilassa on saatavilla myös muutamia suolaisia piirasvaihtoehtoja. Englanninkielinen menu löytyy ja tarjoilivat osaavat jonkin verran englantia. Mikä sen mukavampaa kuin istua ihanan upottavan pehmeälle sohvaryhmälle, nautiskella suussasulavaa suklaakakkua ja tarkkailla viereisen kadun vilinää.

Titka Klara (Titka Kлара, Nizhny Val 33, Нижній Вал 33)

Tällä täti-Klaran ketjulla on useampi kahvila ympäri kaupunkia, Podilissakin kaksi. Tähän paikkaan astuessa kulkeutuu nenään huumava tuoreen pullan tuoksu. Paikan myyntivalttina ovat erilaiset uunituoreet, täytetyt makeat pullat ja suolaiset leipomukset. Hinnat ovat halvat. Oma suosikkini on paikan persikkapulla, jonka täytteessä ei ole ihanan makeaa persikkahilloa säästelty. Usein ostan täällä myös rahkapiirakoia. Lisäksi saatavana jotain muuta esivalmistettua syötävää kuten salaatteja, keittoja, jne. Tässä paikassa tilaukset tehdään tiskiltä ja tuotteet pakataan aina niin kuin olisit ottamassa ne mukaasi, mikä on ekologisesta näkökulmasta erittäin huono juttu. Haasteelliseksi tilaamisen tässä paikassa tekee se, että leivonnaisten kyltit jne. ovat vain paikallisella kielellä, tosin ainakin osa henkilökunnasta osaa hiukan englantia.

Любовь-Морковь (Lyubov-Morkov, Petra Sahaidachnoho 23/8, )

Tässä kahvila-ravintolassa voisin viettää vaikka koko päivän. Ravintolan seinillä on kivoja juoma- ja ruokaa-aiheisia mietelauseita. Pöytään asetuttuasi ja tilauksen tehtyäsi tarjoilija tuo puuvärikynät ja paperisen kuviodun alustan, jossa olevia porkkanoita, omenoita, viinilaseja yms. alkaa heti tehdä mieli värittää.Tässä paikassa mielestäni parasta ruokaa on vohvelit erilaisilla makeilla tai suolaisilla täytteillä. Täällä  tarjoillaan myös aamiaisia sekä erilaisia salaatteja, keittoja ja pääruokia. Arkena tarjolla myös erillinen lounasmenu, joka tosin vain paikallisella kielellä, normimenu löytyy myös englanniksi. Kahvilan etuosassa myydään ukrainalaisia kortteja, astioita, vihkoja, jne.

Lviv Handmade Chocolate (Львівська Майстерня Шоколаду, Andriivs’kyi descent 2Б, )

Tämä paikka on niille, jotka rakastavat suklaata. Toki täältä saa kahvia ja teetä, mutta tänne kannattaa tulla ennen kaikkea suklaajuomien ja leivosten vuoksi. Yksi ihana vaihtoehto listalta (löytyy myös englanniksi) on suklaafondue, jossa saa suklaakastikkeessa dipattavaksi hedelmiä, pähkinöitä ja vaahtokarkkeja. Paikan sisustus tummine puupöytineen ja valkoisine pitsipöytäliinoineen viestii vanhaa aikaa. Tämä kahvila sijaitsee aivan Andriivs’kyi descentin alkupäässä. Kesällä kahvilan edessä on terassi. Kahvilan takaosassa on myymälä, josta voi ostaa kahvilan valmistamia erilaisia suklaita joko valmiiksi pakatuissa rasiossa, suklaalevyinä tai yksittäisinä kappaleina. Suklaiden valikoima on laaja ja vaihtuu melko usein. Tämänkin kahvilan ja suklaapuodin hinnat ovat suomalaisittain erittäin kohtuulliset. Tällä Lvivissa perustetulla yhtiöllä on muutama muukin toimipiste Kiovassa.

Honey (Nizhny Val 19/21, )

Tämä pieni ja kodikas kahvila tarjoilee mitä suussasulavampia leivoksia. Täältä löytyy myös laaja teevalikoima. Samoin listalta (myös englanniksi) löytyy myös monipuolisesti aamiaisia. Kahvila aukeaa arkena jo klo 8 ja viikonloppuisin klo 9, mikä on aiemmin kuin useimmat kahvilat Podilissa.

 

Jälkitunnelmat Kapkaupungin matkasta

Etelä-Afrikan matkalta paluusta on nyt kulunut reilu kuukausi ja sen aikana olen muutaman kerran pohtinut matkani herättämiä tuntemuksia. Matka oli hyvin onnistunut ja tykästyin kovasti Kapkaupunkiin ja sen lähialueisiin. Niin paljon, että toivon pääseväni joskus sinne ja muualle Etelä-Afrikkaan uudelleen.

Jos Etelä-Afrikka on yhdenlaista Afrikkaa, niin Kapkaupunki on omanlaistaan Etelä-Afrikkaa. Kaupunki toi minulle mieleen niin Sydneyn, Buenos Airesin, Bogotan kuin San Franciscon. Sitä monelta suunnalta ympäröivä meri, Pöytävuori ja rannat tekivät kaupungista vaikuttavan. Monipuolisuuteensa vuoksi kaupungissa riittäisi näkemistä ja tekemistä vaikka kuinka, lähiseutuja unohtamatta. Ravintolatarjonta oli monipuolista ja hinnat suomalaiseen hintasoon ja ostovoimaan verrattuna vähintäänkin kohtuulliset. Liikkuminen ympäriinsä oli vaivatonta ja asiat toimivat. Turvallisuudenkin kannalta matka meni ihan niinkuin pitikin.

Minusta on tärkeää pohtia matkakohteitani muutenkin kuin onnistuneen loman näkökulmasta. Etelä-Afrikka herätti tämän suhteen paljon ajatuksia niin ennen matkaa, sen aikana kuin jälkeenkin. Yksi näistä ajatuksia herättäneistä asioista on maassa aikoinaan valinnut apartheid ja sen vaikutukset tähän päivään.  Oli erittäin hyödyllistä lukea Nelson Mandelan elämänkerta Long Walk to Freedom ennen matkaa. Sen avulla matkasta sai paljon enemmän irti, kun kirjan tapahtumiin ja henkilöihin törmäsi niin katujen ja paikkojen nimissä, oppaiden jutuissa, Robben Islandista puhumattakaan.

Epätasa-arvo on näkyvää monin paikoin jo ”pelkän” turistin silmiin (esimerkiksi slummit, kerjäläiset kaduilla), joten voin vain kuvitella millaisia tasa-arvohaasteita yhteiskunnassa on syvemmällä.

Yksi asia mikä iski silmille vahvasti oli se kuinka kuivuudesta valistettiin joka puolella ja vettä kehotettiin säästämään. Vedensäästövinkkejä oli tarjolla joka ikisessä majoituspaikassamme, oli se sitten kyseessä airbnb tai hotelli. Vesipula tuli todellakin todelliseksi tuolla reissulla ja taas tajusi kuinka onnekkaita Suomessa ainakin toistaiseksi ollaan tämän(kin) asian kanssa.

Lomaillessani ulkomailla joulun aikaan, on myös mielenkiintoista havannoida kuinka mahdollisesti joulua kyseisessä maassa vietetään. Vaikka itselleni joulu on kaikkien muiden juhlapyhien tavoin jokseenkin yhdentekevä enkä sitä erityisemmin juhli, on minusta erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka joulua mahdollisesti juhlitaan eri maissa. Kapkaupungissa joulu tuntui sulkevan esimerkiksi monet kaupat ja museot, samoin joitakin ravintoloita ja kahviloita jopa kolmeksi päiväksi. Joululauluja kuuli kaupoissa ja jouluhenkisiä värivaloja oli ympäri kaupunkia eli hyvin globaalia menoa. Joulun ja uudenvuoden aika on tärkeä lomakausi paikallisille ja tämä näkyi erittäin suurina määrinä ihmisiä esimerkiksi Waterfrontissa, jossa välillä hädintuskin pääsi eteenpäin kävelemään.

Franshhoekin ravintoloita

Siinä missä Stellenboschissa olimme keskittyneet viininmaisteluun, Franshhoekissa halusimme panostaa ruokailuun ja nauttia paikkakunnan ravintolatarjonnasta, joka on yksi Etelä-Afrikan parhaimpia.

Yhdeksi lounaspaikaksi olimme varanneet etukäteen pöydän Dieu Donnen viinitilan Roca-ravintolasta. Tila sijaitsee hiukan kylän laitamilla ylämäessä. Mitkä maisemat täältä onkaan Franshhoekin laaksoon! Lounastimme terassilla ja maisemia olisi voinut tuijottaa tuntikaupalla.

Mutta ei ruoassakaan mitään vikaa ollut, päinvastoin. Syömämme katkaravut, paikallinen riista ja lammas olivat oikein herkullista. Paikan viinit olivat myös hyviä.

 

Illallista nautimme kerran aivan Franshhoekin keskustassa Cafe des Artsissa. Nimensä mukaisesti paikassa on esillä taidetta. Vaaleasti sisustetun ravintolan tunnelma oli sopivan rauhallinen ja kodikas. Pöytiä ei oltu ahdettu liian tiheään ja melutaso oli hillitty. Tänne menimme sunnuntai-iltana ilman varausta puoli kahdeksalta. Ravintola oli tuolloin täynnä, mutta meitä neuvottiin ystävällisesti tulemaan uudelleen reilun puolen tunnin kuluttua

Niinhän me teimme. Se kannatti, sillä ruoka oli hyvää ja palvelu ystävällistä. Söimme mm. jonkin sortin antilooppi-carpacciota (mitä ikinä springbok onkaan suomeksi),  strutsia ja lammaspastaa.

Ravintolalla oli myös iso terassi, jossa puun varjossa olisi miellyttävää nauttia lounasta päivällä. Toki illallakin terassilla olisi voinut istua, mutta kun itse olimme ravintolassa sää ei ollut erityisemmin lämmin, ainakaan kaltaiseni vilukissan näkökulmasta.

Uudenvuodenaaton illallista nautimme French Connection Bistrossa. Olimme varanneet pöydän tähän tunnelmalliseen ravintolaan jo viikkoja etukäteen juuri ajankohdan vuoksi. Niin täällä kuin monissa muissa ravintoloissa Franshhoekissa oli uudenvuodenaattona tarjolla yksi kiinteä menu. Tässä tapauksessa menu ei ollut selvillä varausta tehdestämme ja hieman jännitimme mitä menusta löytyy (toivottavasti ei ainakaan hanhenmaksaa). Menu olikin hyvä, siinä oli mm. katkarapuja, lohta ja nautaa. Illallisen kruunasi mansikka-pannacotta erilaisilla marjoilla ja sabayon-kastikkeella. Taivas kuinka hyvää se oli: sopivan raikas, eikä liian makea. Varmasti eräs parhammista jälkiruoista mitä olen koskaan missään syönyt. Ravintolan normaalimenusta näyttäisi löytyvän niin kalaa, mereneläviä kuin riistaa.

 

Mikäli olet kiinnostunut hyvästä ruoasta ja ravintoloista, reilun tunnin ajomatkan päässä Kapkaupungista sijaitseva Franshhoek on oivallinen kohde.