Namibian pääkaupungissa Windhoekissa

Äskettäisellä eteläisen Afrikan matkalla vietimme pari yötä Windhoekissa. Windhoek tai ylipäätään Namibia ei alun perin ollut matkasuunnitelmissamme lainkaan, mutta viime hetken muutoksista johtuen päädyimme sinne. Emme olleet tehneet etukäteen minkäänlaisia suunnitelmia mitä kaupungissa tekisimme, sillä ajattelimme, että lentojen ja matkaa edeltäneiden viikkojen työkiireiden jäljiltä lähinnä haluaisimme levätä ennen siirtymistä muihin kohteisiin. Windhoekista meillä ei ollut etukäteen oikein mitään erityisiä  mielikuvia tai odotuksia. Ajattelimme se olevan rauhallinen, pieni kehitysmaan pääkaupunki.

Millaista Windhoekissa sitten oli?

No, ainakin kuumaa. Joulukuussa Windhoekin lämpötilat huitelivat päivisin +35 asteen tienoilla. En ole mikään kuumien säiden ystävä, mutta ilman kuivuus teki lämpötilasta mielestäni siedettävämmän kuin vastaavat asteet korkeammassa ilmankosteudessa. Iltapäivisin oli muutama lyhyehkö sadekuuro. Paikallisten mukaan nämä sadekuurot tulivat tarpeeseen, sillä alueella kärsitään kuivuudesta.

Kävimme kaupungin keskustassa sijaitsevassa Itsenäisyysmuseossa (Independence Museum). Vuonna 2014 avattu museo on omistettu maan itsenäisyystaistelulle. Museo on melko suuri, mutta kokemus jäi hiukan pintapuoliseksi. Esillä oli lähinnä paljon yksittäisiä kuvia tietoineen, mutta yleisempi kuvaus maan historiasta puuttui. Museosta olisi saanut varmasti enemmän irti mikäli maan historiaan olisi tutustunut etukäteen.Mielenkiintoista oli nähdä mm. itsenäisyystaistelijoilla suomalaisia etunimiä ja itsenäisen Namibian ensimmäisen hallituksen ministereiden CV:ssä opintoja suomalaisissa yliopistoissa. Museossa kannattaa kyllä käydä (pääsymaksua ei ole, tosin lahjoitukset olisivat olleet tervetulleita), vaikkapa pelkästään sen ylimmän kerroksen ravintolasta avautuen näköalojen vuoksi.

Independence Museum

Maan ehkäpä kuuluisin itsenäisyystaistelija ja itsenäisen Namibian ensimmäinen presidentti Sam Nujoma

Näkymä Itsenäisyysmuseosta Windhoekin keskustaan

Windhoekissa voi aikaansa viettää myös vaikkapa vierailemalla järjestetyllä retkellä Katuturaan, Namibian ”Sowetoon”. Lähellä kaupunkia on Daan Viljoen Game Park, jossa on mahdollisuus bongata villieläimiä kuin myös vaeltaa.

Ja koska ihmisen pitää syödä (ja juoda), ehdimme käydä myös muutamassa mainitsemisen arvoisessa ravintolassa, jotka kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan lähellä keskustaa.

Yksi näistä ravintoloista oli The Social. Ravintolassa tarjoiltiin lähinnä portugalilaista ruokaa. Itse söin mustekalaa alkuruoaksi ja pääruoaksi mereneläväpastaa ja hyvää oli.  Viinilista oli monipuolinen ja puolisoni juoma gintonic oli kauniisti koristeltu. Gintonicin nauttiminen sekä Namibiassa että Etelä-Afrikassa tuntui olevan oma taiteenlajinsa: ensin piti valita gini ja sitten vielä millaisen tonicin sen kanssa halusi. Tai ehkä olemme aiemmin nauttineet kyseistä juomaa moukkien paikoissa:) Itse pidin kovasti ravintolan valoisuudesta ja vaaleudesta. Itse istuimme ilmastoinnin vuoksi sisällä, mutta halukkaat voivat istua terassilla.

Kävimme myös Joe’s Beerhousessa, joka tuntui olevan expaattien ja ulkomaalaisten turistien suosiossa. Tämä laajalle levittäytyvä paikka on näkemisen arvoinen  jo pelkän sisustuksensa vuoksi. Hiukan sokkeloinen, moneen eri rakennukseen levittäytyvä ravintola on kuin oma maailmansa Windhoekin keskustan tuntumassa. Jos haluaa paikan terassilla, kannattaa varata, sillä itse menimme ilman varausta keskellä viikkoa klo 17 ja meidät ohjattiin sisätiloihin.  Paikan ruokalista keskittyy erittäin vahvasti paikalliseen riistaan.

El Barrio puolestaan oli tapas-ravintola/baari. Omasta mielestäni paikka oli ruokalistansa ja musiikkinsa puolesta enemmänkin lattari- kuin espanjalaishenkinen. Mutta yhtä kaikki, rauhallisella terassilla oli erittäin mukava istuskella lämpimässä, pimenevässä kesäillassa. Terassilla kesämekossa sangriaa nautiskellessa ja samalla auringonlaskun värejä ihaillen pääsi lomatunnelmaan alta aikayksikön. Pimeän tultua tunnelmallisuutta terassille toivat sen yli asetetut lamppurivit.

Mitkä fiilikset sitten Windhoekista jäivät? Paikka oli juuri sellainen rauhallinen, pieni kehitysmaan pääkaupunki kuin olimme etukäteen ajatelleet. Ei hirveästi mitään tekemistä matkailijan näkökulmasta, mutta kompakti ja melko vaivaton liikkua. Itse Windhoekia varten en maahan olisi mennyt, mutta koska lensimme sitä kautta, niin mielenkiinnolla kävimme tutustumassa.

Turvallisuudesta meillä ole mitään erityistä sanottavaa. Emme tunteneet oloamme turvattomaksi, vaikka kaduilla muutaman kerran erinäiset henkilöt yrittivät kovin sitkeästi pyytää rahaa. Monelta taholta kuulimme suosituksen välttää kaduilla kävelemistä pimeän laskeuduttua.

Previous Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply