Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Monthly Archives

joulukuu 2018

Matkailuvuoteni 2018

Yhdellä sanalla kuvailtuna matkailuvuoteni 2018 oli melko tavanomainen, ainakin jos puhutaan matkojen määrästä. Lisäksi kävin Suomessa kolme kertaa. Suomessa käydessä aika menee etupäässä käytännön asioiden hoitamiseen ja sukulaisten ja ystävien tapaamiseen enkä laske sitä matkailuksi.

Mutta niihin matkoihin. Tammikuussa matkasimme Sri Lankaan. Näimme hienoja maisemia, joimme hyvää teetä, ihastelimme norsuja luonnonpuistossa ja vaikutuimme auringonlaskuista rannalla. Ja ne yhden majoituspaikkamme mäyräkoiranpennut, silkkaa söpöyttä. Pääsimme tutustumaan myös paikalliseen terveydenhuoltoon, kun puolisoni sai jalkaansa merisiilin piikkejä. Tosin srilankalaisen lääkärin toimenpiteistä huolimatta viimeinen merisiilin piikki tuli ulos jalkapohjasta vasta vajaat pari kuukautta myöhemmin Kiovassa.

Pääsiäisviikonloppuna huhtikuussa (pääsiäinen Ukrainassa on yleensä eri aikaan kuin Suomessa) kävimme Vilnassa. Tykkäsin kovasti kaupungista, erityisesti sen sympaattisesta ja hyvinhoidetusta vanhasta kaupungista. Kävimme mielenkiintoisella kävelykierroksella ja nautimme hyvää ruokaa. Yhtenä iltapäivänä kävimme ihastelemassa kissoja kissakahvilassa (Kaciu kavine). Saimme nauttia myös erittäin aurinkoisesta  kevätsäästä.

Vaikuttavaa oli käynti Kansanmurhan uhrien museossa (Museum of Occupations and Freedom Fights). Tämä museo kertoi maan historiasta Neuvostoliiton vallan alla. Olennainen osa tuota historiaa on KGB ja museo sijaitsee tiloissa, joissa KGB aikoinaan sijaitsi.

Kävimme myös Holocaust Expositionissa, joka on Liettuan juutalaisvainoille omistettu museo.

Huhti-toukokuun vaihteessa vietimme kaksi viikkoa Espanjassa. Matkan aluksi vietimme muutaman päivän Barcelonassa, jonka jälkeen matkasimme viikoksi Menorcan saarelle, jossa vaelsimme viiden päivän aikana saaren pohjoispuolen läpi. Tämän jälkeen vietimme joitakin päiviä Kaakkois-Espanjassa, jossa olin lukioaikana vaihto-oppilaana. Edellämainitusta syystä Espanjalla on erityinen paikka sydämessäni. Oli ihanaa päästä puhumaan taas espanjan kieltä. Barcelonassa emme olleet käyneet vuosiin ja tällä kertaa majoituimme esikaupunkialueella, joka osoittautui oikein hyväksi ratkaisuksi. Barcelonan keskusta oli viikonloppuna niin täynnä ihmisiä kuin olin olettanut, mutta jo vähän syrjemmälle kävelemällä löytyi paljon rauhallisempia paikkoja. Menorcan maisemat puolestaan olivat paljon upeampia kuin olin odottanut (en tiedä miksi olin ajatellut, että saarella on kovin kuivaa) ja rannikon vihreät maisemat olivat aivan upeat, toivottavasti joku päivä tulee tilaisuus palata.

Elokuussa vietimme pitkän viikonlopun Moldovassa. Chisinau yllätti sympaattisuudellaan ja maaseutu oli kuin paluu menneisiin vuosikymmeniin.  Lisäksi elokuussa matkailimme Karpaateilla lounais-Ukrainassa piipahtaen myös Romaniassa. Muuten Ukrainan sisällä matkailu jäi hyvin vähiin, lukuunottamatta työmatkoja, joilla tosin yleensä ei jää aikaa tutustua itse paikkakuntaan.

Lokakuussa vietin pitkän viikonlopun Lontoossa. Kävin perehtymässä kaupungin historiaan Museum of Londonissa, tapasin Lontoossa asuvaa hollantilaista ystävääni ja vietin tunteja kirjakaupoissa, erityisesti Stanfordsin matkakirjakaupassa. Kovista yrityksistä huolimatta en onnistunut kovin hyvin hillitsemään itseäni kirjakaupan hyllyjen äärellä ja päädyin ostamaan aivan liian monta matkailuun ja ulkomailla asumiseen liittyvää kirjaa.

Marraskuussa kävin Strasbourgissa, vaikkakaan en lomalla. Mutta joulumarkkinoille sentään ehdin. Strasbourgissa ollessani kävin useamman kerran Saksan puolella, jonne pääsee vaikkapa ratikalla Strasbourgista.

Tämä vuosi päättyy ( ja uusi vuosi alkaa) matkoilla, sillä olemme parhaillaan lomalla eteläisessä Afrikassa. Tästä reissusta lisää myöhemmin.

Mahon, Menorcan sympaattinen pääkaupunki

Toukokuisen Menorcan vaellusmatkamme alussa ja lopussa vietimme muutaman päivän saaren pääkaupungissa Mahonissa tai Maossa, niin kuin sitä paikallisella kielellä kutsutaan. Kaupunki sijaitsee saaren itärannalla lahden poukamassa.

Vietimme kaupungissa yhteensä kolme päivää, sillä saaren pohjoispuolen vaelluksemme alkoi täältä. Mahon on melko pieni kaupunki. Toukokuussa turisteja ei ollut ruuhkaksi asti. Kaupunki on monen Välimeren risteilyjä tekevän laivayhtiön reitillä ja isompia ja pienempiä risteilylaivoja oli aivan kaupungin sydämessä sijaitsevassa satamassa joka päivä. Satama sijaitsi lahdenpoukamassa, jota osittain myötäili rantabulevardi. Rantabulevardi oli oiva paikka kävelyyn ja sen varrelta löytyi myös paljon ravintoloita, joiden terassit näyttivät  mitä mainioimmilta paikoilta ihmisten katseluun ja maisemien ihailuun.

Kaupungin keskusta on pieni ja satamasta katsottuna kukkulalla. Mahonissa onkin jonkin verran korkeuseroja ja portaita. Itse keskusta on kompakti ja sieltä löytyy niin kauppoja, kirkkoja kuin ravintoloita ja kahviloitakin.

Menorcan saari on tunnettu ginistään. Tunnetun ginivalmistajan Xoriguerin paikka oli mennyt jo kiinni, kun sen ohi kävelimme, mutta Kalatorilla ruokailessamme maistoimme jotain ginipohjaista juomaa. Juoma muistutti lähinnä suomalaista lonkeroa.

Aivan Mahonin keskustassa päädyimme eräänä iltana pieneen sympaattiseen viinibaariin, La Bodegaan. Paikka on hyvin pieni, vain muutama istumapaikka, mutta hyvä valikoima viinejä ja joitakin tapaksiakin oli saatavilla. Baari oli oiva paikka nauttia lasilliset ennen illalliselle menoa.

Rakastan kierrellä matkoillani toreja. Erityisesti pidän toreista, joissa on myynnissä tuoretuotteita. Niinpä kävimme Mahonin keskustassa sijaitsevassa Mercat des Claustressa. Halli ei ole suuren suuri ja keväisenä iltana yllättävän rauhallinen. Tarjolla oli tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Useampi kauppasi paikallisia juustoja, makkaroita ja viinejä. Mekin ostimme muutaman juuston ja niinpä kesällä kotona saatoimme noita juustoja syödessä palata matkamme muistoihin.

Suosikkiruokapaikaksemme nousi Kalatori eli Mercat des Peix, joka myös sijaitsee aivan kaupungin sydämessä ja lähellä yllämainittua toria. Täällä myydään mitä erilaisimpia, kohtuuhintaisia tapaksia, joita voi nauttia joko hallin sisällä tai kesällä kauniilla säällä ulkona. Lauantaina ja sunnuntaina tämä paikka on auki koko päivän,  mutta arkisin kiinni lounas- ja illallisajan välillä. Tuolloin paikka aukeaa illalla klo 19.30, mutta ainakin toukokuussa useimmilla tiskeillä tuolloin oli vasta alettu valmistelemaan myytäviä tapaksia ja enemmän valikoimaa oli vasta hiukan myöhemmin illalla. Torilla myytiin useammassa paikassa viiniä ja olutta. Itse pidän tällaisesta konseptista, jossa voi ostaa erilaista syötävää ja juotavaa useammasta eri pisteestä.

Tykästyimme Mahoniin. Se oli sympaattinen pieni kaupunki, jossa turistimista huolimatta oli paljon paikallistunnelmaa, ainakin toukokuussa. Kaikki olennainen oli kävelymatkan päässä ja keskustasta löytyi paljon kivoja ravintoloita ja baareja. Rantabulevardilla oli  kiva kävellä ja tarkkailla ohikulkijoita. Toiveissa on palata Mahoniin ja Menorcalle uudelleen.

Vaeltamassa Menorcalla: Cami de Cavalls

Toukokuun alussa tänä vuonna olimme vaeltamassa Menorcalla. Matkamme päätarkoituksena oli vaeltaa osa Menorcan saaren ympäri kiertävästä Cami de Cavallsista (GR223). Tämä alunperin sotilaallista tarkoitusta varten luotu reitti syntyi 1300-luvulla. Tuolloin sitä käytettiin saaren puolustukseen tarkkailemalla mahdollisia vihollisia. Monet reitin osista olivat vuosikymmeniä suljettuina, kunnes asukkaiden vaatimuksista tarvittavat reitin osat korjattiin ja koko reitti päädyttiin avaamaan kaikille vuonna 2010.

Reitti kulkee Menorcan saaren ympäri enemmän ja vähemmän rannikkoa seuraillen. 185 kilometrin pituinen reitti on jaettu kahteenkymmeneen osuuteen. Lyhin osuus on viisi kilometriä, pisin 13,5 kilometriä. Koska meillä oli käytössä viisi päivää, etukäteen pohdimme valitsemmeko eteläisen vai pohjoisen puoliskon reitistä. Molemmissa on kymmenen osuutta. Päädyimme lopulta valitsemaan pohjoisen puoliskon, koska olimme ymmärtäneet, että siellä on hienommat maisemat. Reitti alkoi länsirannikolta Mahonista ja päättyi itärannikolle Ciutadellaan. Maisemat olivat erittäin kauniita.

Reitti on hyvin merkitty ja sen voin suorittaa täysin itsenäisesti. Olimme liikkeellä ennen varsinaisen turistikauden alkua ja täten julkisia yhteyksiä reittiosuuksien alku/loppupäihin oli vähän tai ei lainkaan. Majoituspaikkojen välillä voi ajoittain olla matkaa joitakin kymmeniä kilometrejä. Näistä syistä päädyimme ottamaan majoitukset kuljetuspalveluineen Cami de Cavalls 360º-nimisestä yrityksestä. Pakettiimme kuului majoitus, kuljetukset joka päivä reittiosuuden alkuun/loppuun (mikäli majoituspaikka ei sijannut osuuden alussa/lopussa), kartta sekä tavaroiden kuljetus majoitusten välillä. Mahdollisten kuljetusten lähtöajan ja paluuajan sai valita melko vapaasti, ainoastaan viimeisenä aamuna oli tarjolla vain yksi lähtöaika. Majoitusta valitessa tuli päättää haluaako perustasoisen majoituksen tai hiukan paremman majoituksen. Yritys olisi hoitanut myös majoituksen vaelluksen aloittamista edeltävän yön osalta, samoin vaelluksen jälkeisen yön, mutta itse emme tätä halunneet.

Olimme kokonaisuudessaan tyytyväisiä yrityksen palveluiden. Vaelluksen aloittamista edeltävänä päivänä yritys piti meille infotilaisuuden toimistossaan Mahonissa. Tilaisuudessa jaettiin kartat ja muuta oheismateriaalia sekä samalla kerrottiin olennaista  ja hyödyllistä tietoa reitistä ml. ruokailuvaihtoehdoista, osuuksien vaikeudesta, niihin arviolta kuluvasta ajasta, jne. Vaellusta edeltävänä päivänä yritys loi whatsup-ryhmän, jossa viestittely sujui kätevästi vaelluksen loppuun saakka (tosin välillä osuuksilla oli katvealueita, missä verkkoa ei ollut).

 

Reitti kulki pitkälti aivan rannikon tuntumassa niin että meri oli lähes koko ajan näköetäisyydellä. Kuljimme yhteensä kymmenen osuutta reitistä eli kaksi osuutta joka päivä. Sanoisin reittiä vaativuudeltaan osittain helpoksi, osittain kohtalaiseksi. Maasto oli yleensä kumpuilevaa, mutta yhtä osuutta lukuunottamatta korkeuserot olivat melko olemattomia. Säät suosivat meitä melko hyvin. Ainoastaan viimeisenä päivänä, kun kuljimme reitin osuudet yhdeksän ja kymmenen, vettä satoi koko ajan runsaasti. Nuo osuudet kulkivat suurimmaksi osaksi aukealla tasaisella kivipellolla, joten suojaa sateelta ei käytännössä ollut. Voin vain kuvitella millaista olisi vaeltaa nuo osuudet kuumalla aurinkoisella säällä.

Vaellus ylitti odotuksemme ja oli ainutlaatuinen kokemus. Mieli lepäsi toinen toistaan hienompia maisemia katsoessa. Toivon kovasti, että jossain vaiheessa tulisi tilaisuus palata saarella ja kukaties vaeltaa reitin eteläinen puoli.

Strasbourgin joulumarkkinat

Olin käymässä Strasbourgissa marraskuun loppupuolella, jolloin avattiin myös kaupungin joulumarkkinat. Joulumarkkinat ovat suuret, mainostaahan Strasbourg itseään joulupääkaupunkina.

Markkinat ovat levittäytyneet melko laajalle alueelle eri puolille Strasbourgin keskustaa, joka sijaitsee saarella (Grand Ile). Kojuja sijaitsee useilla eri aukioilla mm. Strasbourgin kuuluisan katedraalin aukiolla. Vaikka sää marraskuun lopulla oli pikemminkin syksyinen kuin jouluinen, se ei tunnelmaa haitannut. Näkemistä markkinoilla riittää. Myynnissä oli erilaisia käsitöitä, monenlaista syötävää syötäväksi paikan päällä tai mukaan otettavaksi tai mikä ettei lahjaksi jollekin, vaikkapa kauniisti pakattuja suklaamakeisia. Ja tietysti hehkuviinikojuja oli useita. Mikäpä sen mukavampaa kuin kuljeskella lasi kädessä kuumaa juotavaa ja ihailla markkinoita ja kaupungin keskustan joulukoristeluja. Viikonloppuna väkeä oli erittäin runsaasti, mutta arki-iltana ainakin marraskuussa väljempää.

Oma suosikkini markkinoilla oli iso joulukuusi Place Kleberilla. Koristeltu kuusi vaihtoi vähän väliä väriä ja olisin voinut tuijottaa kuusta vaikka kuinka kauan.

Ulkosuomalaista ilahdutti, että tänä vuonna Suomi on joulumarkkinoiden kutsuvieras. Niinpä katedraalin lähellä sijaitsevalla Place Gutenbergillä on useita suomalaisia tuotteita myyviä kojuja. Jatkuva jono ainakin viikonloppuna tuntui olevan kojulle, jossa myytiin paikan päällä paistettavaa loimulohta. Toisessa kojussa myytiin glögiä, kolmannessa porontaljoja ja neljännessä mm. suomalaista suklaata, lakua ja muita elintarvikkeita sekä koristejatonttuja. Aukiolla oli myös laavu, johon ostamiaan tuotteita saattoi mennä nauttimaan. Näinpä aukiolla myös aidon suomalaisen joulupukin.

Mikä parasta, koristelut ja joulun henki ei rajoittunut markkinoihin. Useat keskustan ravintolat olivat koristelleet sisäänkäyntinsä ja ulkosivunsa kovin jouluiseksi. Osa koristeluista oli todella vaikuttavia. Itse tykkäsin kävellä keskustassa illalla, jolloin markkinoiden valaistus pääsi oikeuksiinsa ja rakennusten ulkosivujen joulukoristelut olivat valaistuina ja loivat erityistä tunnelmaa.

Markkinat kokonaisuudessaan ovat auki 24.12 saakka alkaen klo 11.  Joulun jälkeen vain muutama osa markkinoista on auki 30.12. saakka. Turvajärjestelyt ovat melkoiset, kaikilla Grande Ilelle vievillä silloilla tarkastetaan. Kannattaa myös huomioida, että markkinoiden aukioloaikoina Grande Ilen läpi kulkevat raitiovaunut eivät pysähdy saaren pysäkeillä.