Uuden kielen oppiminen aikuisena

”Vaikeeta”, tuskailen taas kerran venäjän tunnillani. Erilaisten s-kirjainten määrä, tolkuttoman pitkiltä tuntuvat sanat, liikettä osoittavien verbien eri muodot riippuen mm. siitä onko kyseessä kenties meno yhteen suuntaan vai tullaanko takaisinkin ajavat minut ajoittain epätoivoon. Noista hetkistä huolimatta edistystä onneksi tapahtuu ja voi sitä iloa, kun jonkun asian saan hoidettua uudella kielellä. Tuttua varmaan monille ulkomailla asuville, jotka opettelevat asuinmaansa kieltä.

Puhun äidinkieleni lisäksi sujuvasti neljää kieltä. Kaikkien näiden kielten oppimisesta on aikaa kuitenkin vähintään yli viisitoista vuotta. Olen asunut eri puolilla maailmaa aikuisena noin viisitoista vuotta, mutta joka kerta olemme asuneet joko maassa, jonka kieltä osaamme tai sitten uuden kielen opettelu erinäisistä syistä ei ole ollut mielestäni tarkoituksenmukaista. Niinpä Ukrainaan muutettaessa olin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa aikuisena päätin opiskella uuden asuinmaani kielen kunnolla.

Tilanteen mielenkiintoisuutta lisäsi se, että ensin oli päätettävä kumpaa kieltä opiskelisin: ukrainaa vai venäjää? Päädyin venäjään useammasta syystä. Vähäisimpänä niistä oli se, että joitakin vuosia sitten olin opiskellut venäjän alkeet. Käytännössä olin kuitenkin unohtanut lähes kaiken oppimani ja lisäksi ukrainan kielen kirjaimet  ovat  muutamaa poikkeusta lukuunottamatta samat kuin venäjän  kielessä.  Ratkaisevia syitä oli kaksi. Ensinnnäkin paikalliset kertoivat ulkomaalaisen venäjän puhumiseen suhtauduttavan neutraalisti. Toisekseen venäjän kielestä on ammatillisesti enemmän hyötyä myöhempää työelämää varten.

Tämän päätöksen tehtyä seuraavaksi tuli löytää sopiva yksityisopettaja, sillä työni luonteen vuoksi kielikurssilla istuminen säännöllisesti tiettynä aikana viikossa ei ollut mahdollista. Opettaja löytyi pienen etsimisen jälkeen. Opettajia täällä riittää, mutta yllättävän moni jututtamani venäjää opiskeleva ulkomaalainen ei halunnut suositella omaa opettajaansa, syynä tuntui useimmiten olevan opettajien antiikkiset opetusmetodit. Onnekseni onnistuin löytämään opettajan, jonka kanssa kemiat käyvät yhteen. Hän tuntee jonkun verran suomalaista kulttuuria ja mielenmaailmaa asuttuaan Suomessa hetken ja nykyisten ja entisten suomalaisten oppilaidensa kautta.

.

Vaikka minulla on motivaatio melko korkealla, kielen oppiminen tuntuu välillä melko haastavalta. Osittain varmasti iän vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että venäjän kieli on kaikista tätä ennen opiskelemistani kielistä kaikkein vaikein kieliopillisesti. Voisin harjoittaa töissä kieltä työkavereideni kanssa vaikka kuinka paljon, mutta se vaatii paljon itsekuria ja kuinka helppoa onkaan kirjoittaa lyhyt sähköposti englanniksi kuin yrittää vääntää sitä venäjäksi, kun siihen menee aikaa moninkertaisesti. Kielen oppimista hidastaa myös se mihin olin jo varautunut eli, että nykytilanteessa Kiovassa eri julkisissa paikoissa käytetään kirjoitettuna kielenä yhä enemmän ainoastaan ukrainaa, esimerkiksi venäjänkielisiä ruokalistoja ei ravintoloissa paljon näy. Sen sijaan venäjää kyllä puhutaan ravintoloissa, kaupoissa, jne.

Venäjänkielisiä ohjelmia televisiosta en katso, koska täällä lähes kaikki kanavat tuottavat enemmän tai vähemmän puolueellista ohjelmaa. Sen sijaan tykkään kovasti katsoa YLEn tuottamia muutaman minuutin mittaisia venäjänkielisiä uutisia. Niitä seuraamalla oppii suomalaiselle relevanttia sanastoa, josta on hyötyä, kun yrittää selittää joitain suomalaisia juttuja paikallisille.  Venäjän oppikirjoja täältä on käytännössä mahdotonta ostaa.

Selvää on, että mikäli ympäristö olisi täysin venäjänkielinen, oppisin kieltä nopeammin ja enemmän. Kun eniten kuulee ympärillään ukrainaa, joka melko paljon muistuttaa venäjää, se luonnollisesti välillä sekoittaa opiskelijan päätä. Mutta en stressaa asiaa. Opinhan ilman sen suurimpia ponnisteluja ymmärtämään koko ajan enemmän ukrainaa ja jopa puhumaan sitä muutaman sanan. Joten harmistukseni on tasan nolla, kun opettajani venäjää puhuessani joutuu silloin tällöin huomauttamaan, että käytin jotain ukrainankielistä sanaa.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply