Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Monthly Archives

syyskuu 2018

Moldova minkä teit. Sydämeni veit

…ainakin näin kesäisen aikaan. Realistina kuitenkin epäilen, että ihastukseni joutuisi koetukselle jo heti ensilumien sadettua.

Kuinka tämä ihastuminen sitten sai alkunsa? Kaikki sai alkunsa periaatteestamme, jota noudatamme vaihtelevalla menestyksellä ulkomailla asuessamme: yritämme tutustua naapurimaihin. Elokuu ei yleensä ole omaa suosikkimatkailuaikaani Euroopassa, koska silloin matkailee niin moni muukin, mutta ajattelimme, että Moldovassa tuskin turisteja ruuhkaksi asti riittää elokuussakaan. Niinpä varasimme liput pitkälle viikonloppumatkalle.

Matkalla iltamyöhään lentokentältä keskustaan kaupunki ei onnistunut tekemään vielä vaikutusta: valaistusta oli vähän ja useimmat neuvostoajan työläiskerrostalot, jotka onnistuimme näkemään tuntuivat kaipaavaan kovasti remonttia. Koska saavuimme myöhään, ehdimme ainoastaan käydä syömässä ja kiertää muutaman korttelin keskustassa.

Seuraava aamuna alkoi orastavaa ihastusta olla ilmassa kun ehdimme kiertelemään keskustaa muutaman tunnin ajan ennen kuin lähdimme kohti Moldovan maaseutua. Rauhalliset sivukadut, herttaiset matalat rakennukset, joista osa oli kunnostettu ja osa ei, kaunis kesäsää, suhteellisen runsas puiden ja kasvien määrä ja jonkinlainen yleinen pikkukaupunkimaisuus saivat sydämemme sykkimään tälle kaupungille.

 

Tunne vain vahvistui kun seuraavana päivänä palattuamme Chisinauhun lähdimme keskustasta hiukan kauemmaksi. Sama rauhallinen tunnelma kaduilla jatkui lauantai-iltanakin ja päädyimme puistoon (Parcul Valea Morilor), jossa paikalliset viettivät aikaansa. Minua itseäni ei hirveästi haittaa, että on sekaisin rumia neuvostotyylisiä virastoja, vanhoja romanialaistyylisiä rakennuksia ja kaikkea siltä väliltä. Tykkään kuljeskella tällaisia katuja pitkin, vilkuilla sisäpihoille, ihastella rakennusten yksityiskohtia ja pohtia ihmiskohtaloita rakennusten sisällä. Usein pidän hiukan rosoisista ja ei niin ”sliipatuista” kaupungeista, johon sarjaan Chisinaukin menee.

Yövyimme keskustassa ja kaikki tärkeimmät nähtävyydet sijaitsevat lähellä toisiin. Käveleminen lämpimässä kesäsäässä ristiin rastiin pitkin kaupungin katuja oli mitä mainion tapa aistia kaupungin tunnelmaa ja seurata paikallisten illanviettoa.

Pidimme kaduilla tallustelusta niin paljon, että päädyimme käymään vain yhdessä museossa, joka oli Moldovan historian kansallismuseo (Muzeul Național de Istorie a Moldovei). Pääsymaksu oli 10 leitä. Museossa oli paljon nähtävää, mutta vähän informaatiota englanniksi. Paras osuus mielestämme oli museon muutama kaunis huone. Museossa valokuvaamisesta pitää maksaa erikseen, tosin en tiedä kuinka kieltoa käytännössä museossa valvottiin, henkilökuntaa oli yllättäen melko vähän.

Kaupungin sydän tuntui olevan Chisinaun katedraalin puisto (Parcul Catedralei din Chișinău). Katedraali sijaitsi sen keskellä ja aukiolla järjestettiin erilaisia tapahtumia. Puiston reunalla oleville ilmoitustauluille oli levitetty päivän sanomalehden kaikki sivut ja lapset juoksivat ja leikkivät pitkin puistoa.

Paikka, jossa pyrin käymään aina uusissa paikoissa mikäli mahdollista on tori. Niin Chisinaussakin. Tori sijaitsi keskustassa ja se oli suuri ja sokkeloinen. Torilla oli tarjolla kaikkea mahdollista elintarvikkeista vaatteisiin. Helteellä kala/liha/maitotuoteosaston hajua ei voinut sanoa houkuttelevaksi, mutta hedelmät ja vihannekset näyttivät hyvin houkuttelevilta. Ihmispaljouden ja korkean lämpötilan vuoksi vierailumme torille jäi melko lyhyeksi, tosin melko samanlaiseen toritunnelmaan pääsee täällä Kiovassa halutessaan…

Muutamia käytännön juttuja:

-lentokentän ja keskustan väliä liikennöi bussi numero 30, lipunhinta oli kaksi leitä ja matkan kesto noin 35-40 minuuttia liikenteestä riippuen. Lippu maksettiin bussissa liikkuvalle rahastajalle. Jos matkassa on iso matkalaukku, siitä menee myös maksu. Busseja näytti kulkevan yleensä pari-kolme tunnissa ajankohdasta riippuen. Meidän käyttämät vuorot olivat jonkin verran myöhässä.

– englantia osattiin vaihtelevasti. Jos on espanjan, italian tai portugalin kieli halussa, sen avulla pystyy romanian kieltä jonkin verran ymmärtämään. Myös venäjän kielellä pärjää.

– liikenteessä meno on jokseenkin villiä. Älä oleta jalankulkijana lähtiessäsi ylittämään suojatietä vihreän palaessa, että autoilijat samanaikaisesti kunnioittaisivat omaa punaista valoaan.

– hintataso oli Suomeen verrattuna alhainen (tosin kalliimpaa kuin täällä Ukrainassa).

Savolainen projekti: aloittamista vaille valmis

Vaan ei enää. Tämä blogi nimittäin. Vuosien epävakaan harkinnan päätteeksi sain nyt aikaiseksi aloittaa blogin kirjoittamisen. Tarkoituksena on blogissa kirjoittaa matkoistani pitkin maailmaa ja elämästä nykyisessä asuinpaikassani Kiovassa.

Tervetuloa mukaan!