Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Lisää Kiovan kahviloita

Kuten olen aiemminkin jo todennut, Kiovassa riittää kahviloita. Haluankin taas esitellä muutaman kahvilan missä tykkään itse käydä. Nämä kaikki kahvilat sijaitsevat Podilin kaupunginosassa, noin 20 minuutin kävelymatkan päässä Maidanilta. Jos matkaat sinisellä metrolinjalla Podiliin, aseman nimi on Kontraktova ploshcha (Контрактова площа).

Call me cacao (: Nimensä mukaisesti tämä on kaakaopaikka. Tarjolla on monipuolinen lista erilaisia niin kaakaojauheeseen kuin itse suklaaseen tehtyjä kaakaojuomia. Näistä löytyy niin perinteisiä versioita kuten kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla tai sitten hiukan erilaisempaa, kuten vaikkapa timjamilla maustettu versio. Paikka on melko pieni, mutta avarasti ja viihtyisästi sisustettu, kevein meksikolaisvivahtein. Ikkunansyvennys on niin leveä, että sinne mahtuu hyvin istumaan .Täällä saa myös erilaista pientä syötävää. Kahvila on auki joka päivä klo 10-22.Stories Cafe (Vagabond on pieni ja sympaattinen kahvila Podilin sydämessä First Point Espresso Barissa (

Kiovan pääkatu Khreshchatyk

Kiovan pääkadun Khreshchatykin (Хрещатик) varrella riittää nähtävää, vaikkei katu itsessään kovin pitkä olekaan, reilu kilometri. Kadun varrella sijainneet rakennukset tuhottiin toisessa maailmasodassa ja jälleenrakennustyyli oli stalinistinen. Katu halkaisee Maidanin aukion ja sen varrelta löytyy niin kauppoja, ravintoloita kuin hallintorakennuksiakin. Kesäviikonloppuisin katu on osittain suljettu autoliikenteeltä, jolloin sitä hyödynnetään erilaisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin. Kadulla järjestetään myös esimerkiksi itsenäisyyspäivän paraati ja Euroviisujen aikaan katu oli kiinni muutaman viikon varattuna viisujen oheistapahtumiin. Khreschchatykille kiovalaiset tulevat viikonloppuisin usein kuljeskelemaan ja viettämään aikaa.

Mitä kadun varrella siis on? Aloitetaanpa kadun Dnepr-joen puoleisesta päästä ja edetään sieltä kohti Bessarabialaista toria, joka sijaitsee kadun eteläpäässä. Eurooppa-aukion ympärillä sijaitsee Ukrainan filharmonisen orkesterin talo, jossa pidetään konsertteja. Sitä vastapäätä sijaitsee Ukrainalainen talo (Ukrainian House, Український дім), joka on eräänlainen messukeskus. Siellä järjestetään tanssinäytöksiä, jäätelöfestivaaleja, kissanäyttelyitä ja vaikkapa konservatiivisia arvoja ajavia konferensseja. Rakennus oli merkityksellinen Euromaidanin aikaan talvella 2013-2014, jolloin se oli vuoronperään eri osapuolten hallussa. Rakennuksen käyttötarkoitus on pian muuttumassa, sillä presidentti Zelenskyi on päättänyt, että hänen toimistonsa muuttaa rakennukseen. Tilojen remontointi uuteen käyttötarkoitukseen sopivaksi on tarkoitus aloittaa pian.

Ukrainian House

Matkalla Eurooppa-aukiolta kohti Maidania on lähinnä erilaisia ravintoloita, kahviloita ja baareja. Juuri ennen Maidanille saapumista voivat kiinnostuneet vierailla Meduusamuseossa (Музей медуз). Sitten tullaankin Maidanille. Maidan on Kiovan sydän ja yksi kaupungin päänähtävyyksistä. Enemmän Maidanista voit lukea aiemmasta blogikirjoituksestani.Maidaniin jälkeen Khreshchatykia eteenpäin kävellessä katua hallitsevat ravintolat ja kaupat. Täältä löytyy tunnettuja kansainvälisiä merkkejä, matkamuistomyymälöitä ja eri maiden keittiöitä edustavia ravintoloita. Ukrainalaisia tuotteita myy erityisesti Bci.Cboi-tavaratalo. Nykyään tavaratalolla on Khreshchatykilla kaksi kauppaa: lähempänä Maidania myydään kodin sisustustavaraa ja kauempana puolestaan vaatteita, kenkiä ja laukkuja.

Kiovan kaupungintalo

Heti Kiovan kaupungintalon jälkeen on paikallinen Stockmann eli Tsum (ЦУМ). Tässä seitsenkerroksisessa tavaratalossa on myynnissä esimerkiksi vaatteita, kosmetiikkaa, leluja, ruokaa. Ravintolat sijaitsevat rakennuksen ylimmissä kerroksessa.Tsumia vastapäätä -kadun () puolella sijaitsee eräänlainen kiovalainen instituutio, nimittäin kioski, jossa myydään perepichkoja eli  rasvassa paistettuja piiraita, joissa on sisällä makkara. Yksi piiras maksaa tällä hetkellä 17 uah eli reilut 50 senttiä. Itse en ole kyseistä tuotetta kokeillut, mutta se näyttää ja on sitä syöneiden mukaan tosiaankin rasvainen. Kioskille on lähes jatkuvasti jono, mutta yleensä se etenee melko ripeään. Samalla puolella Tsumin kanssa, mutta seuraavassa korttelissa voi sisäpihalla käydä nauttimassa olutta Beer Theater Pravdassa (Театр пива Правда), joka on lviviläinen panimo. Sisäpihan toisella puolella on toisessa kerroksessa pieni, Podval-niminen myymälä, josta voi ostaa moderneja ukrainalaisia tuliaisia ja herkkuja.Khreshchatyk päättyy Bessarabialaiseen toriin, joka on samaan aikaan sekä perinteinen tori liha, vihannes-, leipä-, jne. kauppiaineen että moderni ruokapaikkojen ja baarien pieni keskittymä. Paikasta löytyy mm. viinibaari, burgeripaikka, Tsipa–olutbaari ja vegaaniruokaa myyvä Green 13 Cafe. Jos mielesi tekee turkkilaistyyppistä ruokaa, torin vieressä sijaitsee turkkilainen ravintola Cafe Dash. Ravintola on hiukan pikaruokalan oloinen, mutta ruoka on hyvää ja hinnat alhaiset.Bessarabialaista toria vastapäätä sijaitsee Pinchuk Art Center, joka on modernin taiteen museo. Museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja museota on kehuttu hyväksi ja se onkin omalla to do-listallani. Usein museoon näyttävän olevan jonoa, joten siihen kannattaa varautua.

Khreshchatykille pääsee sekä punaisella metrolinjalla (samanniminen asema) että sinisellä metrolinjalla (Maidanin asema).

Kesäinen Kiova

Kesä tekee Kiovasta entistäkin kivemman kaupungin. Katujen varsille ilmestyy terasseja, viikonloppuisin on lukuisia ulkoilmatapahtumia ja keskellä kaupunkia sijaitseva Trukhaniv-saari syntyy uudelleen elämään.

Tässä muutamia juttuja mitä Kiovassa voi nähdä ja kokea kesällä:

Dnepr-joen ranta Podilissa. Tämä hiljattain uudistettu alue on niin paikallisten kuin turistienkien suosiossa. Täältä lähtevät jokiristeilyt, jotka kestävät vajaasta tunnista useampaan. Rantabulevardilla on useita ruokaa myyviä kojuja, joiden tarjoomuksia voi nauttia jokimaisemia ihaillen. Hiljattain avattiin osittaisen entisöinnin jälkeen satamarakennus, jossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Lisäksi siinä järjestetään mm. konsertteja ja erilaisia näytöksiä. Toivon kovasti, että säiden kylmetessä osa nyt ulkoilmassa sijaitsevista ruokakojuista siirtyy sisätiloihin ja paikka pysyisi elävänä läpivuoden. Ravintolat ja jokiristeilyt ovat keskittyneet Poshtovan aukion eli Poshtova Ploshchan (Поштова площа) ympäristöön. Aukio on kävelymatkan päässä Maidanilta ja sen kohdalla on myös sinisen metrolinjan asema. Poshtova Ploshchan aukion lähellä, Maidanin suuntaan sijaitsee toukokuun lopulla avattu kävelysilta, joka vie Kansojen ystävyyden kaaren juurelta Volodymyr Hillille. Kävelysilta sijaitsee korkealla ja kulkee Podilista Maidanille vievän tien yli. Sillan korkeuksista onkin hienot näköalat Podiliin ja Dnepr-joelle. Silta mahdollistaa kävelemisen Mariinskin puistosta aina lähes Podiliin saakka lähes yhtenäistä puistoaluetta pitkin ja vieläpä ilman minkäänlaista autoliikennettä seassa. Trukhanivin saari (Труханов остров): tämä vehreä saari sijaitsee Dnepr-joen keskellä Kiovan keskustan läheisyyydessä. 1930-luvulla saarella asui useita tuhansia ihmisiä. Vuonna 1943 saksalaiset Kiovasta vetäytyessään polttivat saaren asumukset maan tasalle ja toisen maailmasodan jälkeen saari on omistettu kaikenlaiseen vapaa-ajan toimintaan. Saarella sijaitsee useita rantoja ja ihmiset menevät sinne lenkkeilemään, pyöräilemään ja harrastamaan vesiurheilulajeja. Monet menevät saarelle piknille ja saarella järjestetään aika ajoin myös konsertteja. Rannan läheisyydessä löytyy myös useita ravintoloita ja baareja. Keskustaa lähimpänä olevalle saaren osalle mennään kävelysiltaa pitkin. Kävelysilta on mainio paikka valokuvien ottoon, sen varrella onkijoita kokeilevat kalaonneaan ja onpa sillalta mahdollisuus tehdä myös benji-hyppyjä.Trukhanivin saaren läheisyydessä toisella saarella Dnepr-joessa on Hidropark (Гідропарк). Täällä löytyy rantoja auringonottoon ja uimiseen, tosin vesi ei valitettavasti näytä kovin puhtaalta. Täällä voi vuokrata sup-laudan, polkuveneen tai vaikkapa kanootin. Hidroparkiin pääsee kätevästi punaisella metrolinjalla jäämällä pois samannimisellä asemalla, josta on selkeät opasteet muutaman sadan metrin päässä sijaitseville rannoille. Reitti metroasemalta rannoille vie läpi kadun, jonka varrelta löytyy ruokakojuja, ravintoloita ja baareja.ArtZavod Platform on entisen tekstiilitehtaan alueelle rakennettu taiteen, kulttuurin ja musiikin keskus. Täällä järjestetään (ennen kaikkea kesäkaudella) niin katuruokafestivaaleja (Ulichanya eda), kirpputoreja kuin konsertteja. Kerran keväällä ja kerran syksyllä järjestetään myös olutfestarit. Platform sijaitsee lähellä punaisen  metrolinjan toista päätepysäkkiä Lisovaa. Metroaseman ja Platformin välissä on sekä tori, jossa myydään elintarvikkeita ja leipomuksia (georgialaiset piiraat on hyviä) sekä suuri matala ostoskeskus, jonka hiukan sokkeloisille käytäville on hyvä eksyä. Ostoskeskussa myydään vaatteita, kenkiä, huonekaluja, kodinkoneita, sisustustavaroita, jne. Täältä on turha etsiä mitään tunnettuja merkkejä vaan kaupat ovat yleensä hyvin pieniä tai ukrainalaisia ketjuja. Made in Ukraine-Katumarkkinat: Kiovassa järjestetään kesäviikonloppuisin paljon tapahtumia. On konsertteja, festivaaleja ja katumyyjäisiä. Kerran kuussa Kontraktovan aukiolla (Kontraktova Ploshcha, Контрактова площа) järjestetään Made in Ukraine-markkinat, joissa on myynnissä paikallisten yksityisyrittäjien ja pienten yritysten vaatteita, koruja, laukkuja, kenkiä ja leluja. Myynnissä on myös paikallisia elintarvikkeita kuten juustoja, makkaroita, hunajaa, keksejä, jne. Markkinoilta löytyy myös ruokakojuja. Puistot. Kiovan keskustassa ja muuallakin kaupungissa on paljon puistoja, joiden vehreyteen ja ainakin osittain rauhaan on mukava paeta kuumuutta ja kaupungin hälinää. Keskustan lähellä Dnepr-joen rannalla sijaitsevista puistoista on  myös hienot näköalat eri puolille kaupunkia.

Pari päivää Münchenissä

Äskettäisellä Saksan reissulla vietimme myös pari päivää Münchenissä. En ollut käynyt siellä aiemmin ja tämä ensimmäinen vierailu sai minut vakuuttuneeksi, että tänne tarvitsee tulla vielä uudelleen. Koska matkan päätarkoitus oli viettää aikaa Suomessa asuvan puolisoni kanssa, ainoa suunnitelmamme Müncheniin oli kävellä kaupunkia ristiin rastiin ja aistia sen kesäistä tunnelmaa.

Leppoisan tunnelman aistimiseen kaltaisillemme ruoan ystäville oiva paikka oli keskustassa sijaitseva tori Viktualienmarkt. Rakastan vierailla uusissa paikoissa ruokatoreilla ja tämäkin tori osoittautua hurmaavaksi. Tori on ollut toiminnassa  jo 1800-luvun alusta saakka ja useat sen kojut ovat kulkeneet samassa perheessä sukupolvien ajan. Myynnissä oli esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, mausteita, oliiviöljyjä, makkaroita ja kinkkuja. Yhdestä kojusta leijui huumaava laventelin tuoksu, kun taas hieman kauempana juustokojun haju oli, noh, juustokojun haju. Torilla oli myös useita ruokaa myyviä paikkoja sekä isohko alue pöytiä, joissa ostoksiaan saattoi nauttia.Päädyimme vierailulle Viktualienmarktin vieressä sijaitsevaan kaupungin museoon. Museossa esiteltiin kaupungin historiaa perustaen tarinat tiettyihin esineisiin. Museossa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä. Koska lippukassalla emme saaneet mitään ohjeistusta mistä museovierailu kuuluisi aloittaa, päädyimme aloittamaan oman museovierailumme ylimmästä näyttelykerroksesta, jossa on pysyvä soitinnäyttely. Tämä näyttely erilaisine interaktiivisine juttuineen olisi ollut hyvin mielenkiintoinen, mutta koska meillä ei ollut paljon aikaa, jouduimme menemään tämän osion vauhdilla läpi.Itse kaupungin historiaa esiteltiin useammassa kerroksessa ja nähtävää olisi riittänyt tunneiksi. Esillä oli historiaa eri aikakausilta. Itseeni teki suurimman vaikutuksen museon sivurakennuksessa sijaitseva kansallissosialimista kertova näyttely. Synkkyydestään huolimatta tämä näyttely oli ehdottomasti museon paras ja mielenkiintoisin osa. Informaatiota oli paljon, muttei liikaa omaan makuuni. Yhdeksi suosikkipaikaksine tällä pikavisiitillä osoittautui keskustan lähellä sijaitseva Englischer Garten. Tässä viiden kilometrin pituisessa suuressa puistossa riittää tilaa. Puiston läpi virtaa  joki, jonka vauhdikkaimmassa osassa surffaajat surffaavat. Myöhemmin joki tyyntyy ja näkyipä joen joissain osissa muutamia ihmisiä uimassa. Yhdessä osassa puistoa on japanilainen tunnelma. Puiston keskellä sijaitsee järvi. Ja kun Saksassa ja Münchenissä ollaan niin puistosta löytyy myös, kuinkas muutenkaan, olutpuutarha.Kävimme myös ulkoilijan unelmakaupassa Globetrotterissa. Tämä Isartorin vierestä löytyvä ensiluokkainen urheilu- ja ulkoilukauppa oli saada meikäläisen pään sekaisin. Täällä oli tarjolla kaikkia mahdollisia ulkoiluun, vaellukseen ja muuhun urheiluun tarvittavia juttuja. Alimmassa kerroksessa saattoi testata kajakkeja vedessä. Laukku- ja rinkkaosastolta olisin voinut ottaa mukaani yhden jos toisenkin ihanuuden. Kirja- ja karttaosastolla oli saksankielisiä opaskirjoja vaellusreiteille ympäri maailmaa, vaelluskuume vain nousi niitä selaillessa. Onneksi onneton saksan kielen taitoni tehokkaasti esti opaskirjojen ostamisen. Toinen kauppa, jossa itsehillintäni joutui koetukselle oli Viktualienmarktin vieressä sijaitseva Eataly. Näitä italialaisen ruoan tavarataloja on useissa suurkaupungeissa ympäri maailmaa ja jos matkakohteessani on Eataly, sinne on pakko päästä. Vaikka tämä Eataly olikin pieni verrattu moniin muihin toimipisteisiin eri puolilla maailmaa, tarjolla oli suuri määrä kaikkia ihania italialaisia elintarvikkeita pastoista, juustoista ja makkaroista aina erilaisiin tahnoihin ja oliiviöljyihin. Alakerrassa oli viinikellari, jonka baarissa nautimme lasilliset viiniä. Eatalyissä on myös ravintoloita ja nautimme kevyen lounaan päivällä bruschettojen ja alkupalalautasen merkeissä. Hyvää oli, vaikkakin hiukan hintavaa.Ja koska oltiin Münchenissä, pitihän sitä käydä ainakin yhdessä olutpuutarhassa. Itse en ole oluen ystävä, mutta puolisoni on, joten menimme Augustiner Kelleriin. Kävimme täällä lounasaikaan arkipäivänä, jolloin ihmisiä ei ollut paljon. Ruokailla saattoi niin itsepalvelupuolella kuin pöytiintarjoilupuolella. Itse päädyimme ensimmäiseen ja tiskiltä kävimme ostamassa pretzelin, makkaroita ja oluen, tietysti.

Münchenin reissu oli mitä onnistuin ja kuten alussa mainitsin, sinne on pakko päästä takaisin paremmalla ajalla. Nyt saimme vain pintaraapaisun kaupunkiin ja mielessämme on jo monia paikkoja missä pitäisi ensi kerralla käydä.