Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Kahden yön työmatka Helsinkiin

Suomi ja Helsinki kutsuvat luokseen joskus pitkäksikin aikaa, joskus visiitit ovat puolestaan todella lyhyitä. Etenkin Helsingin reissut jäävät usein valitettavasti liian lyhyiksi, ja silloin tulee juostua tukka putkella paikasta toiseen että kaikki oleellinen mahtuu kalenteriin.

Olen yleensä Helsingissä ilman lasta, ja tämä kuvio toistui tälläkin kertaa. Kävin Helsingissä työasioissa kahden yön verran, ja ehdin kiirehtiä paikasta toiseen pyörremyrskyn lailla. En ehtinyt näkemään kaikkia, joita olisin halunnut nähdä, sillä reissu oli eritoten työmatka, mutta silti iltoihin sain mahtumaan muutamia tapaamisia ystävien kanssa.

Tasapainottelu työjuttujen ja vapaa-ajan kanssa on hankalaa, olenhan ensisijaisesti työn vuoksi Suomessa. Todella moni ystäväni asuu nykyään Helsingissä, ja monta päivää menisi helposti pelkästään heitä tavatessa. En halua olla tuosta 1,5-vuotiaasta erossa paria yötä enempää, joten tämäkin sanelee aikatauluja. Kun kuitenkin melko harvoin Helsingissä käy, on pakko priorisoida työjutut ensin ja sitten katsoa mihin aika riittää. Vähän sydäntä särki myös se, kun en ollut paikalla pikkuisen päiväkodin karnevaaleissa, mutta ensi vuonna sitten.

Reissuun sisältyi muitakin jännitysmomentteja, sillä olimme olleet sairaana pari viikkoa. Halusin matkaan oikeastaan hinnalla millä hyvänsä – en tosin kipeänä kuitenkaan – ja onneksi olo oli hyvä jo keskiviikkona. Olen tämän pitkän sairasputken aikana saanut tehtyä tammikuussa kaiken välttämättömän, en yhtään enempää. Arki iskee päälle toden teolla, kun lapsi on kipeä, ja sitten itse samaan syssyyn.

Aurinko nousee Saksan yllä

Torstai

Saavuin Helsinkiin torstaina iltapäivällä, ja lähdin takaisin kohti Düsseldorfia lauantaina illalla. Koska suorien lentojen aikataulut ovat usein melko huonot omia menojani ajatellen (ensimmäinen suora lento saapuu Helsinkiin vasta 15:10, joka tarkoittaa sitä että sinä päivänä ei tapaamiset enää oikein onnistu), lähdin matkaan Frankfurtin kautta.

Ehdin tämän aikaisen aamulähdön ansiosta Helsinkiin jo hieman puolen päivän jälkeen. Parilla tunnilla on tässä tapauksessa suuri merkitys. Tein lennoilla töitä hetken, ensin tietokoneella ja sitten pelkän muistikirjan avulla. Olen aika perinteinen siinä mielessä, että ei ole muistikirjan voittanutta – siihen on helppo hahmoitella monen asian runko ja suunnitella tulevia artikkeleita.

Palaveerasin torstaina ensin lentoasemalla iltapäivän, ja jatkoin siitä matkaani Töölöön ystäväni luo. Illalla katsoimme Maria Veitolan yökyläilyä Päivi Räsäsen luona läppäriltä – villi ilta meillä.

Perjantai

Perjantai oli päivistä kiireisin, ja vähän voinkin tässä jo paljastaa tapaamisteni sisältöä. Kävin nimittäin Ukko.fi:n luona podcast-haastattelussa kertomassa omasta yrittäjätaipaleestani, paikkariippumattomasta työstä sekä arjesta lapsen kanssa ulkomailla. Vastailin kysymyksiin myös bloggaajan arjesta sekä matkabloggaamisesta.

Podcast tullee ulos kuukauden sisään, joten linkkaan sen sitten kaikkine informaatioineen teille kuunneltavaksi. Olen innostunut podcasteista kovasti, ja Suomessa niiden määrä onkin ollut viime vuoden aikana kovassa nousussa. Olen itsekin aloittelemassa omaa podcastia, ja tarkoitus olisi lähikuukausina höpötellä ainakin arjestamme Saksassa. Vähän jännittää, mutta elämässä on hyvä olla vähän jännitystä.

Sometauko Kampin kauppakeskuksessa

Perjantain ohjelmaan kuului siirtyminen Ruoholahdesta Alma-talolle, ja kävin matkalla nopeasti Kampin kauppakeskuksessa hakemassa evästä. Ilahduin kovasti, sillä Kampissa oli tuolloin Pienten Yrittäjien kauppapäivät – ala-sekä ylä-asteikäiset lapset ja nuoret (en nyt mene iästä ihan takuuseen, mutta olisivatko olleet siinä 11-13v kieppeillä) myivät omatekemiään tuotteita. Olin matkalla alakerran ruokakauppaan, mutta pyörsin päätökseni ja ostin heiltä eväiksi pizzaleivät. Ihanan toimeliaita tulevia yrittäjiä kerrassaan, ja vaihdoimme muutaman sanankin ostosten lomassa.

Nopean ruokailuni lomassa tsekkasin sähköpostit ja sometilit. Kampista löytyi mukavia nurkkauksia hetken istuskeluun.

Ohjelmassa oli myös after work -drinksut – en edes ihan oikeasti muista milloin olisin ollut viimeksi ”aftereilla”.

Nyt tilaisuus tuli kuin varkain, kun perjantaina palaveriputken jälkeen tapasin kaukana Aasiassa asuvaa ystävääni, hänen ystäväänsä ja päätimme että no nyt. Ei meillä ollut aikaa hukattavaksi, koska meille ulkosuomalaisille nämä Suomen reissut ovat usein erittäin kiireisiä, mutta hyvin siinä puolessatoista tunnissa ehdi jutustella.

Lauantai

Lauantai oli pyhitetty työjutuille, ennen lennon lähtöä kohti kotia ja Saksaa. Työjuttuihin liittyi läheisesti ystävä eli Veera Bianca, jonka kanssa olimme saaneet kerrankin aikataulut osumaan yksiin – ja vieläpä koko päiväksi. Tapasimme Hakaniemen La Torrezafionessa (käytin Helsingin metroa menestyksekkäästi toista kertaa koskaan!), ja matkasimme muutaman koukun kautta Veeran luo. Meillä on teille pian kerrottavaa työrintamalla, ja pian lähdemmekin punomaan lisää juonia Välimeren risteilylle. Lauantai meni hujauksessa, ja kaksi matkabloggaajaa a la Leena ja Veera eivät edes muistaneet ottaa yhteiskuvaa. Ylläoleva kuva on paras otokseni Veerasta. Aika meni taas kuin hujauksessa, ja meidän 5 tunnin tapaamisemme tuntui tunnilta.

Kotimatkalla tein lennolla töitä Frankfurtiin asti. Lennon myöhästymisen johdosta en ehtinyt kun kipittää nopeasti Frankfurtin kentän läpi – Frankfurt ei ole mukava vaihtokenttä silloin, jos on kiire. Minulla oli alunperin vaihtoaikaa ruhtinaalliset kaksi tuntia, mutta myöhästymisen vuoksi ehdin norkoilla portilla vartin ennen kuin Düsseldorfin lento oli lähtövalmis. Kukaan ei selkeästi halunnut matkustaa Düsseldorfiin myöhään lauantaina illalla, joten noin 30 matkustajan lastaaminen Airbus A320-koneeseen ei vienyt kauaa ja pääsimme matkaan.

Nappasin taksin lentoasemalta, ja olin kotona 25 minuttiia koneen laskeutumisesta. Yksi Düsseldorfin lentoaseman parhaista puolista on sen sijainti. Sieltä on todella hyvät yhteydet keskustaan, eikä se ole kaukana. Lentoasemalta kotiin olisi julkisilla kestänyt myös 25 minuuttia, mutta olisin joutunut odottelemaan junaa hetken eikä karnevaaleja juhliva, ilolientä nauttinut saksalainen herrasväki oikein kiehtonut. Tiesin, että etenkin metro on karnevaalikansaa täynnä, joten päätin säästellä hermojani ja nappasin taksin. Karnevaalit ovat täälläpäin Saksaa aivan mahtava juttu (suosittelen matkakohteena helmikuulle), ei sillä, mutta väsyneenä ei tämä kärttyinen muija oikein aina jaksa.

Mukavaa viikkoa! Millaisia työmatkoja teillä on? Tunnistaako joku ulkosuomalainen tästä jutusta itsensä?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Veera Bianca tiistai, helmikuu 13, 2018 at 09:18

    Oli niin kivaa nähdä! Ja mietin kanssa että olis pitänyt ottaa yhteiskuva haha, mutta onneksi meillä on kohta risteily edessä! 😀 Lupaan tuoda sulle Seiskan! 😉

    • Reply lena tiistai, helmikuu 13, 2018 at 17:21

      No niin oli! Oli kyllä hieno suoritus kuvien osalta. 😀 Ja kiitos jo etukäteen Seiskasta, toivottavasti ois juoruja siellä koko risteilyn ajaksi 😀

    Leave a Reply