Matkailu Saksassa Saksa

Berliini 72 tunnissa

4.6.2019
72 tuntia, 52 000 askelta, lukuisia nauruja ja unohtuneita sanoja ja näiden seurauksena ikävä takaisin Saksaan

Siitä, kun kone laskeutui Berliinin Tegelin lentoasemalle perjantai-iltapäivänä siihen, kun meidän oli maanantaina oltava takaisin lentokentällä odottelemassa paluulentoa, oli aikaa aika lailla tasan 72 tuntia. 72 tuntia Berliinissä äidin ja teini-ikäisen tyttären yhteistä aikaa. Tai yhteistä aikaa saksalaisten ystävien, lapseni ystävän ja hänen äitinsä kanssa. Aikaa puhua saksaa pitkästä aikaa, vaihtaa kuulumisia, tutkia Berliiniä, syödä döneriä ja jäätelöä sekä kierrellä lempikauppoja.

Ostosvinkkini Berliiniin ja lempikauppojeni esittelyt löydät omasta postauksesta täältä.

Saksan puhuminen oli kyllä hankalaa pitkän tauon jälkeen. Kuten alkuvuodesta blogiinkin kirjoittelin, suoritin kevään aikana yliopistolla sekä toisen kotimaisen eli ruotsin kurssit että akateemisen englannin kurssit ja voin sanoa, että saksan kieli oli päässyt pahasti ruostumaan! Ruotsinkurssin aluksi tammikuussa suustani tuli ulos vain saksaa. Mutta nyt, useamman kuukauden ruotsin pänttäämisen jälkeen, saksan sijasta meinasi tulla ruotsia. Etenkin, kun ruotsin suullinen tentti oli vain viikkoa ennen Berliinin matkaa ja kirjallinen esseetentti edellisenä päivänä! Ei ole helppoa, ei. Jostain syystä tuntuu, että päähäni mahtuu vain yksi kieli kerrallaan.

Esikoinenkin valitteli, että aluksi joutui vähän hakemaan saksankielisiä sanoja. Muuten hänellä on kyllä saksan kieli säilynyt kiitettävästi paluumuutosta huolimatta. Ja siitä huolimatta, ettei saksan ylläpito-opetukseen ole asuinpaikkakunnallamme mahdollisuutta. Kielitaidon ylläpito on siis ihan vain omalla vastuullamme. Saksa on muutenkin säilynyt muistoissa ja sydämessä hyvin. Voinenpa paljastaa, että esikoinen mietti ihan ääneen, että millaistakohan olisi asua Berliinissä…

Berliinissä mieleen muistui, miksi viihdyin Saksassa niin hyvin. Se vehreys ja tarjonta, kaikki mahdollisuudet. jopa saksan kieli kuulosti korvissa kauniilta. Toukokuun toisella viikolla joka paikassa kukkivat valtavan kokoiset hevoskastanjat. Linnut sirkuttivat kovaäänisesti. Vaikka berliiniläiset eivät olekaan niin välittömiä kuin reininmaalaiset, niin siitä huolimatta kaupungissa on hyvä tunnelma. Lauantai-iltapäivänä Berliinin tuomikirkkoa vastapäätä, Spree-joen varressa terassilla istuessani olin onnellinen. Pieni sadekaan ei haitannut.

Saksassa saa ruokansa pöytiintarjoiltuna hyvin kohtuulliseen hintaan ja valkoviininsä sekaan saa kuplavettä (Weissweinschorle), jos niin haluaa. Kätevä kevyempi juoma tällaiselle, joka ei siideristä tai oluesta pidä.

Tyttäreni saksalainen ystävä oli ensimmäistä kertaa Berliinissä, joten muutama perusnähtävyys oli ohjelmassa mukana. Tokihan ensikertalaisen on käytävä katsastamassa pääkaupungin pakolliset nähtävyydet, kuten parlamenttitalo ja Branderburg. Näiden lisäksi olin miettinyt muutaman kaikkia kiinnostavan museokohteen, joissa me emme olleet vielä käyneet. Listalle valikoitui etukäteen Vakoilumuseo, DDR-museo sekä Berliinin tuomiokirkko näköalatasanteineen. Hotellin esitehyllystä silmiini osui Illuusiomuseon mainos ja se osoittautuikin reissumme onnistuneimmaksi museovalinnaksi.

Kannattaako ostaa Berlin Welcome Card?

Koska olisimme Berliinissä noin 72 tuntia ja sen pituista kaupunkikorttia myydään, päätin sijoittaa ensimmäistä kertaa eurojani kaupunkikortin ostamiseen. Berlin Welcome Cardiin sisältyy ilmainen julkinen liikenne 72 tunnin ajaksi ja oma 13 -vuotiaani kulkee kortilla ilmaiseksi mukana. Tarvitsimme julkista liikennettä joka päivä pe-ma, joten 4 päivälippua olisi maksanut yhteensä 28€. 72 tunnin kaupunkikortti maksoi euron enemmän eli 29€. Lisäksi kortilla saa alennuksia monista museoista, ja alennuksen museoiden sisäänpääsyistä sai aina myös tyttäreni. Laskin, että säästin ehkä noin 10€ kortin ansiosta, joten sen osto kannatti. Suurin hyöty oli silti mielestäni liikkumisen helppous. Ostin Berliinin kaupunkikortin lentoaseman turisti-infosta ja lippu tarvitsi leimata ekalla kerralla julkiseen kulkuvälineeseen noustessa. Sen jälkeen sai huoletta kulkea julkisilla ilman uuden kerta- tai päivälipun ostamista ja leimaamisia.

Nyky- ja katutaidetta museossa

Yksi taidemuseokin valikoitui Berliinin visiittiin. Berliini ilman katutaidetta, ei ole Berliini. East Side Gallery oli jo aiemmilla reissuilla nähty, niin nyt toivoin jotain muuta. Hotellin lähialueita tutkiessani huomasin mielenkiintoiselta vaikuttavan nykytaiteen museon parin kilometrin päässä ostoskatujen varrella. Ehdotin graffiteja ja nuoria nykytaiteilijoita esittelevää museota matkaseuralaisilleni ja sain vihreää valoa. Urban Nation Street Art Museum osoittautui todella hyväksi valinnaksi. Ihan spontaanisti teinikin totesi, että tällaisestä taidemuseosta hän tykkää. Äitipisteet tuli kotiin 🙂 Museoon ei ole sisäänpääsyä, mutta lahjoituksen (Spende) voi halutessaan jättää kassan vieressä olevaan keräyslaatikkoon.

Hackescher Höfe – tunnelmaa kauppakortteleissa keskustassa

Saksalainen ystäväni oli saanut suosituksen vierailla Hackesche Höfen kortteleissa Berliinin keskustassa. Paikka onkin yksi Berliinin suosituimmista nähtävyyksistä ja erityisen vilkas kuulemma yöaikaan. Kortteleiden suojissa on lukuisia myymälöitä, ravintoloita ja oma elokuvateatterikin. Siellä pääsee tutustumaan saksalaisiin käsityöläisiin ja Hackescher Höfe onkin oiva paikka ostaa yksilöllisiä matkamuistoja tai vaikkapa reilun kaupan vaatteita (Blutsgeschwester). Perinteisten tuotteiden lisäksi sieltä löytyy myös Berliinin rakastetulle liikennevalomiehelle  (Ampelmann) omistettu oma matkamuistomyymälä!

Perinteistä liikennevalomiestä on hauska bongailla kaupungilla.

Näkemisiin Berliini, olit jälleen kerran meille hyvä!

Berliini ei ihastuta kauneudellaan, vaikka kaunistakin sieltä löytyy. Berliini on sekoitus uutta ja vanhaa, perinteitä ja modernia. Se muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Tällä kertaa Berliini tarjosi sopivan setin ostoksia, syömistä ja museoita. Ja seuraavallekin kerralle jäi vielä vaikka mitä uutta tutkittavaa.

Hotellimme ala-aulan katto oli vaikuttava! Historiaa löytyy yllättävistäkin paikoista.

Facebooktwitter

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply