Saksa Saksassa asuminen

Koulunkäynti Saksassa: alakoulu

30.4.2016

Lasten kouluikää pidetään yleisesti ikänä, jolloin moni ulkomailla oleva palaa Suomeen tai moni ajattelee, että silloin on parempi pysyä Suomessa. Suomen koululaitosta pidetään järjestään hyvänä ja sitä arvostetaan. Uskallan olla sen verran eri mieltä, että sanon muualtakin löytyvän hyviä kouluja. Myös kouluikäisten lasten kanssa voi asua ulkomailla/uskaltaa muuttaa ulkomaille.  Tästä postauksesta voit lukea  kokemuksiani ulkomaille muuttamisesta lapsiperheenä.

Meidän perheessä on tällä hetkellä kaksi kouluikäistä lasta ja molemmat ovat käyneet koulua vain täällä Saksassa. Toistaiseksi minulla on lähes pelkästään positiivista sanottavaa Saksalaisesta koulusta ja olen oikein tyytyväinen siihen, että lapseni ovat täällä koulussa. Nuorimmaisemme on vielä päiväkodissa ja saksalaiseen päiväkotisysteemiinkin olen ollut oikein tyytyväinen. Päiväkotikokemuksistamme voit lukea lisää täältä.

WP_20150812_007

Ensimmäinen koulupäivä, Einschulung, on lapsen koulu-uran tärkein juhlapäivä. Sitä varten lapselle tehdään tai ostetaan erityinen lähjoilla täytetty Schultute, jonka kanssa lapsi menee ensimmäisenä päivänä kouluun.

Me asumme NRW:n osavaltiossa, 100 000 asukkaan kaupungissa ja meillä on hyvät peruskoulut (ala-asteet) täällä. Kokemusta itsellä on kahdesta koulusta, sekä kaupungin yleisestä koulusta että katolisesta koulusta. Molemmissa luokkakoko 24-25 oppilasta ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä hyvää ja toimivaa. Kouluissa panostetaan yhteisöllisyyteen, otetaan erilaiset oppijat hyvin huomioon ja kiusaamiseen puututaan heti (omakohtaista kokemusta on!). Myös englanninkielen aloittaminen heti ekaluokalla on plussaa.

Minun mielestäni myös koulun aloitusikä on oikein hyvä, vaikkei täällä Suomen tyylistä kouluun valmistavaa eskaria olekaan. Koulu siis aloitetaan keskimäärin puoli vuotta aiemmin kuin Suomessa ja ainakin omille lapsilleni se on ollut oikein passeli juttu. Esikoinen on siis täällä nyt neljännellä luokalla, mutta Suomessa hän olisi kolmannella. Loppuvuonna syntynyt keskimmäinen on taas samalla luokka-asteella mitä olisi Suomessakin.

Toki huonojakin puolia on, mutta hyvät peittoavat ne. Huonoja puolia ovat esimerkiksi koulun tilojen huono kunto,vanhanaikaisuus ja rahan puute. Jossain määrin myös opetus on vanhanaikaista. Saksassa esimerkiksi kirjoitetaan täytemustekynillä, kuten kirjoittelin täällä.

WP_20150813_012

Einschulung eli koulunaloitusjuhlaan osallistuvat usein vanhempien lisäksi myös isovanhemmat ja kummit. Koko koulu juhlii yhdessä ja uudet oppilaat otetaan juhlallisesti osaksi kouluyhteisöä.

Eroja Suomen peruskouluun (alakouluun) löytyy toki, mutta useimmat ovat sellaisia, että niiden kanssa pystyy elämään 🙂 Koulukuri ja oppimistahti taitavat olla hieman Suomea suurempia, mutta itse näen sen melkeinpä vain hyvänä asiana. Ainakin omista tytöistäni on täällä koulussa tullut oikein osaavia, pärjääviä, toiset huomioon ottavia reippaita oppilaita. En voi valittaa. Myös molempien erityisominaisuudet eli luonteenpiirteet ja etenkin esikoisen aloittaminen täysin kieltä ymmärtämättömänä ummikkona on otettu kouluissa hyvin vastaan. Lisäksi vanhemmilta odotetaan hieman enemmän osallistumista lasten kouluun. Näistä vanhempainvelvollisuuksista olen kirjoittanut enemmän täällä.

Tässä lyhyesti listattuna saksalainen Grundschule eli 4-vuotinen peruskoulun ala-aste:

  • koulu aloitetaan 6-vuotiaana. NRW:ssä sääntö, jos täyttää 6 vuotta syyskuun loppuun mennessä, aloitetaan koulu sinä syksynä. Eli koulun aloitusikä karkeasti 5v 11kk – 6v 11kk.
  • peruskoulun ”ala-aste” kestää 4 vuotta, sen jälkeen jakaannutaan eri ”tasoille” kiinnostuksen ja arvosanojen mukaan
  • tarvikkeet ostetaan itse. Siis ihan kaikki lähtien piirustuspaperista, saksista, liimapuikosta, vesiväreistä aina kyniin ja vihkoihin asti. Oppiaineita varten ostetaan muovikansioita, johon lapset keräävät monisteita.
  • tehtäväkirjat hankitaan koulun puolesta, kaupunki maksaa niistä 2/3. Vähävaraisimmille perheille kaupunki maksaa kirjat (eli koulu hankkii ne ja perheen ei tarvitse maksaa niistä koululle). Tehtäväkirjojen lisäksi koulussa on ekoina vuosina käytössä muutama varsinainen oppikirja ja ne saa lainaksi koulusta. Niitä ei siis tarvitse itse hankkia.
  • Läksyt ekaluokalla 30-45 min päivä/4 päivänä viikossa. Valmiita tehtävämonisteita tai sivuja harjoituskirjoista, annetaan viikoksi kerrallaan. Myöhemmin läksyihin saattaa mennä enemmän aikaa, mutta paljoa niitä ei missään nimessä ole.
  • viestintä kodin ja koulun välillä reissuvihkona ja monisteina muovitaskussa. Opettajalle voi myös soittaa tiettynä aikana ja varata keskusteluajan aina kun siltä tuntuu. Opettajaa voi mennä myös jututtamaan koulun jälkeen/tavata aamulla koulun pihalla
  • viikossa oppitunteja ekaluokalla 20-22, neljännellä noin 26h.
  • aina tuplatunnit, 4 oppitunnin koulupäivä välitunteineen ja evästaukoineen kestää siis vain 3h 30 min eli 8:00-11:30. Viiden oppitunnin koulupäivä päättyy klo 12:30 ja kuuden tunnin päivä klo 13:15.
  • evästauko 9:30, omat eväät kotoa, herkut (myös leivän väliin laitettava Nutella) ehdottomasti kielletty.
  • koulupäivään ei sisälly lounasta. Ne lapset, jotka jäävät varsinaisen koulupäivän jälkeen maksulliseen ”iltapäiväkerhoon”, saavat siellä (noin klo 13) lounaan, joka maksaa 50€/kk.
  • saksaa ja matematiikkaa joka päivä, liikuntaa 3 h viikossa
  • toisella tai kolmannella luokalla uimakoulu. Kolmannella ja nejännellä pyöräilykoulu, jossa samalla poliisin pitämä liikennekasvatus.
  • englanti alkaa ekaluokalla, sitä on 2 tuntia viikossa
  • uskonto tunnustuksellista (katolisessa koulussa katolista uskonnon opetusta, kaupungin koulussa uskonnonvapaus, jos ei kuulu kirkkoon ei tarvitse osallistua uskonnonopetukseen.)
  • vanhempainiltoja 1-3 kertaa vuodessa. Vanhempainvartit 2 kertaa vuodessa.
  • koulunkäyntipakko. Poissaoloista ilmoitetaan soittamalla koulun sihteerille aamulla miel. ennen koulun alkamista. Neljännestä poissaolopäivästä eteenpäin pitää olla esittää lääkärintodistus. Ennen lomia pitää olla heti lääkärintodistus.
  • kouluvuoteen mahtuu monenlaista juhlaa ja yhteishenkeä nostattavaa tapahtumaa. Vuoden aikana tehdään retkiä teatteriin, museoon, musikaaliin ja/tai elokuviin.
WP_20150813_023

Ensimmäinen koulupäivä päättyy herkutteluun. Nyyttärimeinigillä tokaluokkalaisten vanhemmat ovat leiponeet herkullisia kakkuja ja muffinsseja, joita tuoreen koululaisen vanhemmat ja uusi oppilas voivat juhlan jälkeen nauttia koulun pihamaalla.

Lopuksi vielä muistutan siitä, että Saksa on iso maa ja alueelliset, jopa kaupunkikohtaiset erot käytännöissä ovat suuria samankin osavaltion sisällä. Eri osavaltioista puhumattakaan. Nämä kokemukseni ja tietoni koskevat siis meidän kotikaupunkia ja osittain tietysti myös kotiosavaltiotamme. Mutta yhtä kaikki, halusin tuoda tällä kirjoituksellani esille myös sen, että paljon parjatussa saksalaisessa koulusysteemissä on myös paljon hyvää ja että muuallakin kuin Suomessa on hyviä kouluja. Myös kouluikäisten lasten kanssa voi asua muualla kuin Suomessa pelkäämättä, että lapset joutuvat ihan hunningolle ja jäävät ilman kunnollista oppia 😀 Lisää mietteitäni ulkomaille muuttamisesta lapsiperheenä voit lukea täältä.

 —

Lue aiheesta lisää blogistani:

Paljonko koulunkäynti Saksassa maksaa?

Kouluun ilmoittautumassa

Esikoulussa

Koulukypsyystesti

Koulunaloitus on juhlan paikka!

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen Saksassa

Kouluissa kirjoitetaan mustekynällä

Vanhempainvelvollisuudet Saksan kouluissa

Saksalaislapset eivät käytä kännykkää koulussa

Kouluissa syödään omia eväitä: mitä eväsrasioista meillä löytyy?

Saksan kouluissa panostetaan vieraisiin kieliin.

Mitä lahjaksi opettajalle?

Facebooktwitter

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Katriina 1.5.2016 at 10:34

    Mielestäni on hyvä, että muistutat useasti Saksassa olevan 16 osavaltiota ja että sillä on merkitystä myös kouluopetuksen organisaatiossa. Useilla suomalaisilla on jäsentymätön kuvitelma, että Saksa olisi yhtenäinen ja vahvan keskushallinnon alue kuten kotimaamme on. Johdonmukaisesti suomen sankirja ei tunne vastinetta käsitteelle Kulturhoheit mutta englannin sanakirja tuntee käsitteen cultural sovereignity. Se tarkoittaa sitä, että Saksassa on olemassa 16 koululakia, 16 kulttuuri/opetusministeriötä, 16 kulttuuri/opetusministeriä jne. eli 16 variaatiota opetustoimesta. Kaikilla on samat tavoitteet vaikka eri tiet päästä tavoitteeseen. PISA- vertailulla on ansionsa, mutta myös heikkoutensa, joihin en tässä yhteydessä puutu. Koulusaavutusten vertailua tehdään mm. myös ala-asteella testeillä Saksan 16 osavaltion kesken ja yliopistot huomioivat ne opetuksen kehittämisessä ja opettajien koulutuksessa. Toivotan tytöillenne kaikkea hyvää ja edelleen intoa ja motivaatiota koulunkäyntiin.

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 1.5.2016 at 19:08

      Kiitos 🙂 Itselleni on ollut yllättävääv ja opettavaista tuo, että Saksa ei ole yhtenäinen maa! Sitä on vaikea käsittää Suomesta käsin katsottuna.

  • Reply Tuazophia 1.5.2016 at 19:43

    Tuohon voisi ehkä lisätä, että listaus on juuri teidän saksalaisesta koulusta. Esimerkiksi meidän lapsen nykyisessä peruskoulussa Berliinissä monet jutut on ihan eri tavalla, jo alkaen siitä, että Berliinissä suurin osa lapsista aloittaa koulun sinä vuonna, jona täyttää 6 vuotta ja käy peruskoulua kuusi vuotta. 🙂

    • Reply Jonna / Lempipaikkojani 1.5.2016 at 19:49

      Näinhän minulla tuolla lukeekin jo, että nämä ovat kokemuksiani meidän kaupungin koulusta ja tästä osavaltiosta.

    Leave a Reply