Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Omalla autolla Viroon

Autoilu on aina yhtä jännittävää. Vaikka olen ajanut tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä monilla eri autoilla, aina tulee eteen uusia jännitettäviä asioita. Pitääkö minun kääntyä tuosta vai tuosta? Mikä ihme tuo liikennemerkki taas olikaan? Mistä tuo kolina tulee?

Kun autolla lähtee ulkomaille, jännitettävää tulee vielä moninkertaisesti enemmän. Kuinka ajan auto junan kyytiin? Miksi nuo välkyttävät minulle valojaan tunnelissa? Mikä on etuvalo norjaksi? Voinko oikeasti ajaa noin lähelle seuraavaa kuin tuo satamatyöntekijä tuossa viittilöi?

Me lähdimme kesäkuun alussa automatkalle Viroon. Kerta ei ollut aivan ensimmäinen, mutta tämän laajuista automatkaa emme olleet aiemmin tehneet. Nyt matkasuunnitelmana oli olla pari yötä Tallinnassa, jatkaa siitä muutamaksi yöksi Pärnuun ja sitten vielä Haapsalun kautta takaisin Tallinnaan. Matkaan mahtui monta ensimmäistä kertaa.

Nopein ei aina ole mukavin

Ylitimme Suomenlahden edullisimmalla vaihtoehdolla: Vikingin FSTR-katamaraanilla. Ajaminen laivaan sujui vanhan mallin mukaan, mutta jo satamassa hämmästyimme laivan pientä kokoa. Kyseessä ei tosiaan ollut mikään Superstarin kaltainen pika-alus palveluineen, vaan pienen pieni katamaraani.

Tallinna

Aluksella oli yksi kahvila ja yksi baari, sekä noin kymmenen neliön kokoinen myymälä. Palvelut olivat kahdessa kerroksessa, eikä niiden välillä päässyt eksymään. Vaikka käytimme alkumatkan jäätelön syöntiin, kävimme pyörähtämässä kaupassa, ja jokaisen lapsen kanssa erikseen vessassa, jäi ylimääräistä oleskeluaikaa turhan paljon. Ainoa paikka oleilla oli käytävänpätkä baarin ja kaupan ulkopuolella.

Jännittävän matkasta teki se, että tuuli otti katamaraaniin kiinni aivan eri tavalla kuin olemme enää aikoihin tottuneet. Merimatka ei siis ollut leppoisaa istuskelua, vaan aikamoista akrobaattitemppua, kun seilasi lasten perässä käytävän laidasta laitaan. Myös pahoinvointiaspekti tuli alusta asti mukaan, mikä ei aluksella taida olla tavatonta – niin hyvät oksennuspussivalikoimat nimittäin löytyi kahvilan astiatiskiltä.

Tallinna

Matka oli toki nopea – alle kaksi tuntia, mutta olin erittäin tyytyväinen, kun huomasin, että paluu oli astetta isommalla Superstarilla. Jos yhtään on suunnitelmissa nauttia myös merimatkasta, kannattaa valita jokin muu alus kuin FSTR.

Laivan jo tultua satamaan yllätyksen aiheutti poistuminen laivasta: kun yleensä poistuminen tapahtuu siistissä jonossa eteenpäin ajamalla, meidän paikkamme olivat ylemmän liuskan alla sillä tavalla, että jouduimme ensin peruuttamaan jonkin matkaa, ennen kuin pääsimme edes ulos päin johtavaan jonoon. Opastajia onneksi löytyi joka käänteeseen, mutta osa oli selvästi hämmentyneitä tästä ajotavasta sekä omasta peruutusvuorostaan.

Tallinna

Auto parkkiin Tallinnassa

Meidän matkamme ensimmäinen pysähdyspiste oli siis Tallinna, josta olimme vuokranneet asunnon kahdeksi yöksi. Tähän asti olemme aina poistuneet suoraan satamasta jollekin suurista maanteistä, mutta nyt meidän piti löytää yksityinen talo hyvin läheltä keskustaa. Onneksi puhelimen navigaattori osasi neuvoa melkein oikeaan paikkaan, eikä lauantai-iltana ollut paljonkaan muuta liikennettä.

Tallinna

Olimme myös etukäteen varmistaneet, että talossa on jonkinlainen pysäköintimahdollisuus. Asuntoon kuuluikin oikeus pysäköidä talon aidatulla sisäpihalla, mihin jätimme auton hyvillä mielin. Parkkipaikka tosin on ehkä väärä ilmaus, kun kyse oli pikemminkin pienestä takapihasta, johon oli sulloutunut autoja sinne tänne. Sain kuitenkin auton mahtumaan aivan kiviseinän viereen erään puun alle, ja siinä se sai nököttää pari päivää. Muistona tietenkin paksu tahmainen kerros puun kukintoja.

En usko, että olisimme kuitenkaan olleet ongelmissa, vaikkei asuntoon olisikaan kuulunut omaa pysäköintimahdollisuutta. Ainakin meidän kotikadullamme Kentmannilla näytti olevan autoja pysäköitynä vähän joka puolelle kaikin päin. Yhtään ydinkeskustan ulkopuolelta näytti ainakin löytyvän kadunvarsipaikkoja.

Tallinna

Autolla Tallinnassa

Muutenhan Tallinnassa ei ole oikein järkeä ajella autolla. Vaikka paikalliset sitä paljon harrastavatkin, pääsee joka paikkaan kätevästi kävellen, ja yhtään kauemmas kulkevat esimerkiksi raitiovaunut.

Tämä tuli todistettua viimeistään lähtiessämme Tallinnasta, kun päätimme käväistä vielä lounaalla läheisen Solaris-kauppakeskuksen Lido-ravintolassa. Matkaa ei ollut kuin pari korttelia, mutta päädyimme ajamaan kunniakierroksia ympäri kaupunkia. Parkkipaikan sentään saimme helposti, mutta sekin oli lopulta hyvin lähellä majapaikkaamme, josta olimme liikkeelle lähteneet. Meidän olisi siis kannattanut mieluummin kävellä syömään, ja hakea auto vasta sen jälkeen.

Pärnu

Autoilu voi olla mukavaakin

Automatka Tallinnasta Pärnuun on syy, minkä takia Viroon ylipäätään kannattaa lähteä autolla. Reitti on helppo, tie on hyvä ja maisemat vaihtuvat matkan aikana. Noin kahden tunnin ajamisen aikana pääsee Tallinnan keskustasta lähiöiden läpi maan eteläosan hiekkarannoille.

Tosin välttämättä autoa ei tälle matkalle tarvitse. Ystäväperhe teki samaan aikaan saman siirtymän bussilla, eikä heidän matkantekonsa ollut yhtään sen vaikeampaa. Bussilippujen hinnat ovat edulliset, ja varsinkin kalliimmissa luksus-busseissa (jotka nekään eivät ole kalliita) on paljon tilaa ja jopa omat viihdejärjestelmät lentokoneiden tapaan. Varsinkin kesäaikaan kannattaa kuitenkin ostaa bussiliput etukäteen, sillä ne saatetaan varata täyteen.

Pärnu

Pärnussa autolla on helppo liikkua. Parkkipaikkoja on paljon ja reitit ovat selkeitä. Lyhyitä matkoja varten tosin ei kannata autoa käynnistää, sillä kaupunki on pieni ja sen jaksaa hyvin kävellä päästä päähän. Kuitenkin, jos haluaa vaikka käväistä ruokaostoksilla suuremmissa marketeissa, on autosta hyötyä.

Autolla pääsee myös tutustumaan Pärnun lähiseutuihin. Lasten suosikki alueella on Lottemaa, joka on virolaisen lastenkirjahahmon Loten ympärille rakennettu teemapuisto. Luontomatkailijoiden taas kannattaa suunnata Soomaan kansallispuistoon.

Pärnu

Kaikki tiet eivät ole helppoja

Muutaman Pärnussa vietetyn päivän jälkeen suuntasimme matkaohjelman mukaisesti kohti Haapsalua. Monet olivat kehuneet meille kaupungin tunnelmaa, joka eroaa täysin esimerkiksi etelän rantakohteesta. Ajomatkaa Haapsaluun näytti olevan alle kaksi tuntia, joten se sopi meidän ohjelmaamme hyvin yhden yön kohteeksi ennen Tallinnaan paluuta.

Yllätys oli kuitenkin suuri, kun Pärnun ja Haapsalun välinen maantie olikin aivan muuta kuin olimme ajatelleet: jos Tallinnasta voi ajaa Pärnuun leveää asfalttitietä pitkin, on Pärnusta köröteltävä Haapsaluun kapeaa polkua, joka pahimmillaan kapeni yhden auton levyiseksi. Onneksi sentään vauhtia oli mahdollista pitää vain noin 40 km/h, sillä silloin tien laidalla seisoskelevat hirvetkään eivät päässeet pelästyttämään niin pahasti.

Virossa suuria maanteitä kulkee vain kohti Tallinnaa, muut tiet ovat huomattavasti pienempiä. Pärnun ja Lihulan välinen tieosuus siis meni hyvin pitkälti körötellessä, kunnes pääsimme Tallinnasta Saarenmaalle johtavalle tielle numero 10, joka taas oli jo kunnon maantie.

Matka-aika kuitenkin oli alle kaksi tuntia, ja näimme matkalla runsaasti Viron maaseutua eli en voi valittaa lopputulosta. Aika monta kertaa tosin ehdin kyseenalaistaa kartanlukijani ohjeita, kun risteys risteykseltä tie vain kapeni ja muuttui soratieksi. Onneksi yhteistä taivalta on takana niin paljon, että omista epäilyksistäni huolimatta uskoin häntä.

Haapsalu

Vessahätä yllättää heti Haapsalun jälkeen

Haapsalussa ajoimme auton heti parkkiin majapaikkamme eteen Väike-Viigin varrelle. Majoituksemme ei ollut aivan ydinkeskustassa, vaan Väike viik –järven luoteisrannalla, josta kuitenkin oli kätevä kävelymatka keskustaan. Autoa ei siis siirtymiin tarvinnut sielläkään, vaan seuraavan kerran starttasimme auton, kun oli aika siirtyä takaisin Tallinnaan.

Haapsalu

Tällä ajomatkalla oli helppo huomata, kuinka Tallinna-keskeinen maa Viro on. Kun edellisenä päivänä olimme körötelleet Haapsaluun hiekkateitä pitkin, oli tie Haapsalusta Tallinnaan taas leveää maantietä. Ajomatkaa kertyi vain tunnin verran.

Tällä matkaosuudella tulimme myös todenneeksi sen, että suomalaisen ABC-ketjun kaltaisia suuria pysähdyspaikkoja ei Viron teiden varrelta oikein löydy. Kun lapselle iskee takapenkillä vessahätä, on puskassa käynti oikeastaan ainoa vaihtoehto. Me löysimme yhden huoltoaseman, jonka pihalle pysähdyimme, mutta olin oikein tyytyväinen, kun huoltamorakennuksen taakse kyhätty vanerikoppi oli lukittu isolla lukolla ja varustettu SULETUD-kyltillä. En usko, että lapsi olisi sinne suostunut sisään astumaankaan.

Jos vessahätä vaivaa vielä Tallinnaa lähestyttäessä, kannattaa pysähtyä isojen markettien alueella jollain suurella huoltoasemalla. Me ajoimme niistä vauhdilla ohi, jonka jälkeen vessoja oli taas lähes mahdoton löytää. Keskusta-alueella olisi pitänyt tietää, mihin ajaa, koska pienemmillä huoltoasemilla ei ole vessoja. Lopulta päädyimme Sadama Turgin parkkipaikalle ennen vessojen löytymistä.

Haapsalu

Entä jos auto hajoaa?

Ulkomailla jännitän usein sitä, että autolle tapahtuu jotain. Jos on liikkeellä vuokra-autolla, on vuokraamolla yleensä palvelunumero, johon voi soittaa. Jos kuitenkin on liikkeellä omalla autolla, täytyy ongelma ratkaista itse. Muutama vuosi sitten jouduin rantautumaan Lofooteilla autoliikkeeseen vaihdattamaan etuvaloa. Kaikki sujui hyvin, vaikkei yhteistä kieltä juuri löytynyt.

Virossa en tällaista huolta kuitenkaan tuntenut – varsinkaan lähellä Tallinnaa. Tallinnan keskusta-alueen ympärillä on valtavat määrät autoliikkeitä ja -korjaamoja, joihin monet suomalaiset tuovat varta vasten autojaan korjattavaksi. Tallinnan lähellä siis ollaan tottuneita suomalaisiin autoilijoihin, samoin kuin varmasti Pärnun seudulla.

Haapsalu

Mihin seuraavaksi?

Tätä Viron matkaa suunnitellessamme yksi pitkään mukana kulkenut kohdevaihtoehto oli yliopistokaupunki Tartto. Ensimmäisenä suunnitelmana olikin ajaa Pärnusta Tarton kautta Tallinnaan, mutta lopulliseen ratkaisuun se ei päässyt pitkän ajomatkan takia.

Nyt Pärnusta Haapsaluun ajettuani tiedän, miksi Pärnun ja Tarton välinen ajoaika on 2,5 tuntia, vaikka matka näyttää kartassa suhteellisen lyhyeltä. Myöskään tuolla välillä ei ole isoa maantietä, vaan tiet ovat luultavasti samanlaisia kuin Pärnun ja Haapsalunkin välillä. Tartossa siis kannattaisi lähteä käymään suoraan Tallinnasta.

Haapsalu

Jos haluaa ajaa mahdollisimman hyvää tietä pitkään, kannattaa Tallinnasta suunnata suoraan etelään eli Pärnun kautta vaikka aina Latvian puolelle. Tie E67 eli tuttavallisemmin Via Baltica on Baltian maiden ylpeys, ja siitä pidetään huolta. Tie on leveä ja asfaltti on hyvää.

Jos taas etelän suunta on jo nähty, voi lähteä kokeilemaan kahta Viron muuta suurta maantietä: tietä E263 kohti Tarttoa tai tietä E20 kohti Narvaa. Nämä kolme tietä ovat tuttuja ainakin nimeltä kaikille, jotka ovat lähteneet autolla liikkeelle Tallinnan satamasta: jo heti sataman jälkeen täytyy valita, haluaako lähteä Pärnu maanteen, Tartu maanteen vai Narva maanteen suuntaan.

Pärnu

Virossa autoileminen on helppoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Virossa kuljettajan promilleraja on 0,2, mutta käytännössä maassa on nollatoleranssi. Suomen säännöistä poiketen autosta pitää lain mukaan löytyä myös jauhesammutin, joka kannattaa hankkia mukaan jo Suomesta.

Hauskoja autoiluja Virossa! Muistakaa käydä vessassa ennen lähtöä!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana 19.8.2017 at 08:36

    Hah, ollaan tehty Tallinnassa kunniakierros jos toinenkin, kun ollaan yritetty mennä ihan ”tuohon ihan lähelle”. Kerran pysähdyttiin hetkeksi ennen laivaan ajamista siihen sataman vieressä olevaan graffattuun bunkkeriin. Oltiin lähdössä pika-pikaa satamaan, mutta eihän siitä päässytkään ajamaan sinne! Tehtiin ihan hillitön kierros, että päästiin takaisin satamaan johtavalle tielle. Läheltä piti, ettei myöhästytty. Toisen kerran seurattiin Pärnuun meneviä viittoja ja päädyttiin ajamaan noin puoli tuntia turhaan. Kohta eteen tuli opaste, jossa Tallinnaan oli vain muutamia kilometrejä. Oltiin valittu joku ihmeellinen kiertotie vaikka Tallinnasta pääsisi suorempaankin Pärnuun johtavalle tielle.
    .
    Viro on kyllä kaikessa monipuolisuudessaan ja osittain epäloogisuudessaankin hirmu kiehtova ja kiva matkailumaa. Varsinkin, kun mun ei tarvitse ajaa vaan mies hoitaa sen homman. Mun hermot ja epävarmuus ei varmaan riittäisi. Etenkin minä olen herkkä ottamaan kierroksia ”onko tämä normaalia” tai ”ollaanko oikealla tiellä” pohdinnasta. Onneksi Virossa etäisyydet on suhteellisen lyhyitä.

    Pitääkin kysellä teiltä enemmän vinkkejä Haapsalusta, ollaan suunniteltu siihen suuntaan autoreissua. Pidetään huoli, ettei jouduta FSTR:in kyytiin…

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 23.8.2017 at 09:43

      Mullekin tuli yksi Tallinnan kirkko tosi tutuksi, kun sen ympäri meni liikenneympyrä, jossa pääsi kätevästi takaisin päin. Tuli sitten käytyä siellä kääntymässä aika monta kertaa. Minä kyllä ajan ihan mielelläni, mutta välillä tulee erimielisyyksiä, kun minä en suostu ryhmittymään keskelle pitkää jonoa. Yleensä ajan mieluummin vähän pidemmälle kuin lähden keskellä risteystä sujauttamaan toiselle kaistalle. Usein joudutaan sitten etsimään uutta reittiä, mutta onneksi nykyään on välineet.

      Haapsalua suosittelen lämpimästi! Se oli tosi kiva kohde lasten kanssa – yritän kirjoitella siitä tässä lähiaikoina. Ja FSTR tosiaan oli flashback vanhoihin aikoihin, kun ryskytettiin Linda Linen pienimmällä purkilla yli.

  • Reply Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia 21.8.2017 at 00:55

    Juuri maanantaina ajettiin Haapsaluun ja tiistaina takaisin Tallinnaan. Katamaraanikyytejä ei ole tullut katseltua, nyt tietää ettei kannatakaan. Useimmiten on kuljettu Viikkarilla, mutta nyt mentiin Superstarilla ja palattiin Starilla. Jauhesammuttimen tarpeeseen en ole kiinnittänyt huomiota, ei meillä sellaista ole. Taidetaan ylipäätään olla todella huolettomia menijöitä, Saksassakin eka kertaa talviaikaan nastoilla ajeltiin ?

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 23.8.2017 at 09:53

      FSTR oli tosiaan pieni järkytys noiden suhteellisen mukavien Starien jälkeen – toki jos tarkoituksena on vain päästä äkkiä yli, oli matka-aika muita lyhyempi. Lasten kanssa se kuitenkin oli aika puuduttava aika ilman mitään tekemistä. Jauhesammutin on pakollinen varuste Virossa, ja halusimme pelata siinä asiassa varman päälle. Motonetistä pienen sellaisen sai kahdella kympillä, eikä se muutenkaan ole hölmöin varuste autossa.

  • Reply Sateenmuru 21.8.2017 at 09:45

    Uuuh, hyvä tietää, että katamaraanari heijaa! Tulen helposti merisairaaksi. ^_^ Kiitos muutenkin hyvistä vinkeistä, pitää palata tähän kirjoitukseen, kun auton nokkaa ottaa Viron suunnakseen!

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 23.8.2017 at 09:56

      Hyvä, että vinkeistä oli iloa! FSTR tosiaan piti aikamoista keikutusta, joten tasaiseen laivakyytiin tottuneelle se oli vähän ikävää. Alus ei myöskään ole paras vaihtoehto, jos on ajatuksena syödä matkan aikana. Aluksella oli yksi kahvila, jonka tarjonta oli sämpylöiden lisäksi lihapulla-annosta ja muuta.

  • Reply Hanneli/ duunireissaaja 21.8.2017 at 21:43

    Muutaman kerran on ajeltu Virossa niin Pärnuun kuin Haapsaluunkin. Sitä ehtis jopa viikonlopun aikana yllättävän pitkän lenkin heittää, kun nuo laivamatkat ovat niin lyhyitä. Joskus oltiin reissussa sellaisella tuulella, että mietitytti päästäänkö edes perille. Eikä se edes ollut katamaraani.

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 23.8.2017 at 09:58

      Virossa ehtii ajella pitkälle viikonlopussakin. Silloin kannattaa vain valita noita isompia Tallinnasta lähteviä teitä ja jättää pienet polut suosiolla väliin. Paitsi, jos erityisesti haluaa lähteä katsomaan maaseutua.

  • Reply Pirkko / Meriharakka 25.8.2017 at 12:04

    Vanhemman sukupolven edustajana meillä on varmaan rasitteena edelleen tietynlainen epäluulo oman auton viemisestä Viroon (tai Venäjälle) – siispä emme ole sitä tehneetkään! Tallinnassa sentään kävimme juuri kolmen päivän reissulla, mutta siis tietysti autotta. Laiskoina ja mukavuudenhaluisina emme ottaneet busseista tai ratikoista selvää vaan turvauduimme uberiin yleensä ainakin pari kertaa päivässä ja kun kyydit maksoivat tyypillisesti 3-4 euroa, maksimissaan 5 (korkeampi hinta satamasta lähdettäessä juuri laivan saapumisruuhkan aikaan) niin aika hyvin niilläkin liikkuu.
    Bussilla olemme joskus käyneet Tallinnasta Kuressaaressa ja toimihan sekin, kuten totesit, että tuttavienne bussimatka oli ihan ok.
    Lasten kanssa on tietysti helposti mukana enemmän tavaraa ja yllättäviä tarpeita ruoka- tai muille tauoille, joten ehkä itsekin moisessa tilanteessa autoa harkitsisin!

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 2.9.2017 at 23:24

      Minä olen ehtinyt autoilla Venäjällä 1990-luvulla, ja kieltämättä silloin omaa autoa kävi kyllä aina sääliksi. Nyt olen muutaman vuoden aikana käynyt Virossa omalla autolla muutamankin kerran, ja täytyy sanoa aikojen muuttuneen. Toki kaikenlaista voi sattua edelleen, mutta niinhän voi missä tahansa. Moneen noista suuremmista kaupungeista minäkin voisin hyvin ottaa bussin, mutta hieman monimutkaisemmalla reitillä omasta autosta on kyllä iloa – varsinkin ison tavaramäärän kanssa. Lasten kanssa erityisesti eväskassit näyttelevät aina tärkeää roolia. Raitiovaunua suosittelen Tallinnassa ehdottomasti! Se on kätevä tapa liikkua keskustan alueella.

  • Reply sarrrri | La Vida Loca 2.0 Matkablogi 26.8.2017 at 10:58

    Ei ole tullut koskaan edes mieleen lähteä omalla autolla Viroon, mutta toisaalta, miksipäs ei! Ehkä jos siihen yhdistäisi sitten jonkun Baltian road tripin vaikka. Pakko tunnustaa etten oikeastaan edes juuri tiedä Virosta muuta kuin Tallinnan….

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 2.9.2017 at 23:27

      Auto on kyllä kätevä kulkupeli Virossa – erityisesti etelään johtava Via Baltica on hyvä tie, joka vie aina Keski-Eurooppaan asti. Suomenlahden yli toki pääsee huomattavasti halvemmalla, kun lähtee liikkeelle ilman autoa. Virosta kuitenkin löytyy paljon muutakin kuin Tallinna, vaikka kyllähän sekin uusii kasvojaan koko ajan. Juuri kun on löytänyt uusimmat suositut korttelit, on painopiste siirtynyt jo johonkin ihan muualle.

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi 27.8.2017 at 09:12

    Talinnassa ja Tallinnan läpi muualle Viroon on tullut jokunen kerta autoiltua. On kyllä taivahan tosi, että omalla autolla ei sinällään Tallinnassa mitään tee. Mutta sitten kun lähtee Tallinnasta ulos, niin kivahan se on omalla kulkupelillä mennä, kun kamat kulkee helposti takakontissa. Toki bussillakin pääsisi.

    Ajokulttuurin eron huomaa heti kun ajaa laivasta ulos. Hippasen on agressiivisempaa, kuin Suomessa.

    Pirkko mainitsi tuossa ylempänä, tuosta epäluulosta omalla autolla Baltiassa ajamiseen. moni lullee, että autosta katoavat vanteet heti, kun sen jättää ilman vartiointia sekunniksi. Meillä ei ole Kop-kop, käynyt yhtän mitään, vaikka auto tosiaankin on seissyt katuparkissa paljonkin. Rupeaa Baltian autokanta olemaan sen verran hyvä, ettei kuppaisen Suomiautot enää kelpaa kelleenkään : )

    Tuossa vielä kooste meidän kokemuksista
    http://www.tamamatka.fi/via-baltica-autolla-baltiaan-ja-puolaan/

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 2.9.2017 at 23:36

      Tallinnaan tosiaan kannattaa suunnata ilman omaa autoa, mutta muualla Virossa se helpottaa kulkemista paljon. Etenkin jos haluaa kulkea yhtään sivuttaissuunnassa, eikä vain Tallinnasta johonkin. Meilläkin on ollut hyvää onnea tähän asti, vaikka jotain tarinoita murroista ja varkauksista olen kuullutkin. Ehkä se vain on tosi, etteivät suomalaiset autot enää ole kovin ihmeellisiä virolaisiin verrattuna. Virossahan paikalliset saavat hankittua auton naurettavan halvalla, kun autoveroa ei käytännössä ole – silloin ei kannata lähteä varastamaan suomalaisten autoja.

  • Reply Johanna @ Out of Office 28.8.2017 at 11:48

    Hyvä kirjoitus autoilusta Virossa!

    Palasimme itse juuri viikon autolomalta, kävimme Saarenmaalla, Tartossa, Pärnussa ja Viljandissa. Tuosta jauhesammuttimesta emme tienneet mitään, eli ajelimme ilman sitä. Hyvä tietää ensi kertaa varten 🙂

    • Reply Katja / Lähtöselvitetty 4.9.2017 at 22:13

      Kiitos Johanna! Tartoon minä olisin halunnut tällä reissulla, mutta se olisi ollut vähän liian pitkä sivureitti matkalla Pärnusta Tallinnaan. Minäkin törmäsin tähän jauhesammutin-asiaan vasta hiljattain, mutta hankimme heti sellaisen autoon. Ei viitsi ottaa riskiä kahdenkympin takia.

    Vastaa käyttäjälle Pirkko / Meriharakka Cancel Reply