Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Solo Sokos Hotel

TÄ-NÄÄN!

Anteeksi kun huutelen mutta tässä kuulkattes kiipeillään innostuksesta suorastaan seinille, sillä tänään minä astun Solo Sokos Hotel Aleksanterin ovesta sisään emännöimään elämäni ensimmäisiä Sviibbejä. Minen tiedä miten harmaita hiuksia olen aiheuttanut hotellin henkilökunnalle juhlieni järjestelyjen takia vai olenko ollenkaan, sillä voisi melkein sanoa että juhlat on järjestetty ”hotellihuoneen avaimet käteen -periaatteella”. Piakkoin näen lopputuloksen, joka on rakennettu niistä pienoisista toiveista joita minulla juhlien järjestämisen suhteen oli.

Meikä kiittää ja kuittaa tällä pienellä viestillä, sillä nyt on jatkettava vielä vähän aikaa töitä. Parhaiten illan sujumista voi vahtia Instagramissa ja Facebookissa, siitä vaan sitten seuraten.

P.S: Muistathan ottaa osaa arvontaan, joka on voimassa ensi viikon sunnuntaihin. Lisätietoja edellisessä postauksessa, johon suora linkki tässä. 

Hyvää viikonloppua, nauttikaahan!

Yhteistyössä Sokos Hotels, mukana projektissa Pieni Ideapuoti ja Kakkugalleria

Kilpailu: Millaiset sviittibileet eli Sviibit sinä järjestäisit?

Sviibit

Sain kunnian päästä maistelemaan viinejä Original Sokos Hotel Helsingin sviittijuhliin joulukuussa 2014 ja ihastuin jo tuolloin Sviibbi -konseptiin, mutta ihastuksen asteelle se jäi sillä eipä minulla ollut oikein syytä juhlia mitään. Arki oli kiireistä, työt veivät kaikki mehut ja kaikki oli vaan niin plääh. Olikin kerrassaan mahtavaa, kun minua lähestyttiin sähköpostitse maaliskuussa ja tarjottiin mahdollisuutta järjestää Sviibit yhteistyönä Sokos Hotelsien kanssa minulle etukäteen valittuun sviittiin.

Olen vaalean sisustuksen, isojen ikkunoiden ja messevien maisemien ystävä joten minulle tarjottu, tummanpuhuva ja katutasossa sijaitseva Remu Aaltosen suunnittelema Rock’n’Rose sviitti Solo Sokos Hotel Aleksanterissa sai minut nielaisemaan ja isosti. Tartuin kuitenkin haasteeseen ja pian tämäkin nainen alkoi hihkua innosta pinkeänä kun ajatukset tässä kiireisen elämän höllentämässä pääkopassa lähtivät juoksemaan. Minulla oli käytettävänä tila, joka oli yhtä isoa koristetta jo itsessään ja sinne pystyin helposti kuvittelemaan juuri sen tuntemani rempseän porukan, joka ei seisoskele coctail-asu päällä pikkurilli pystyssä ja keskustele säästä kun muita aiheita ei löydy. Sen verran paljastan että lempijuomaani samppanjaa on ainakin tiedossa, mutta muutoin juhlajärjestelyistä ja lopputuloksesta pääsette lukemaan vasta juhlien jälkeen.

Tässä perjantaisia juhlia odotellessa polkaisen kilpailun käyntiin joka vaatii teiltä lukijoilta hieman pohdintaa.

Millaiset Sviibit sinä järjestäisit ja millaiselle porukalle?

Sana on vapaa, en kiinnitä enempää huomiota pilkun paikkoihin enkä superhienoon pitkään selostukseen. Kirjoituskilpailusta ei ole kyse, joten kaikki vastaajat ovat samalla viivalla. Kerro siis omista Sviibbisuunnitelmistasi tämän postauksen kommenttiboksissa, lisätietoa erilaisista sviiteistä saat  tarpeentullen Sokos Hotelsien omilta sivuilta täällä.

Arvon vastanneiden kesken S-ryhmän 30 euron arvoisen ravintolalahjakortin joka käy kaikissa S-ryhmän ravintoloissa (ravintolatarjontaa ja menuja voi makustella osoitteessa www.raflaamo.fi). 30 euron lahjakortilla saa jo ihan mukavasti evästä taikka pullollisen talon viiniä ja sen lisäksi jotain muuta.

Kilpailuaikaa on sunnuntaihin 26.4.2015 kello 14.00 saakka, joten ei muuta kuin kehittelemään elämäsi Sviibbejä.

Onnea kisaan!

Yhteistyössä Sokos Hotels, mukana projektissa Pieni Ideapuoti ja Kakkugalleria.

 

 

Hip hei, meikä järjestää sviittijuhlat eli sviibit!

Tässäpä pienoinen ”maistiaiskuva” rakkaille työkavereilleni tänään jaetuista sviibbi -kutsuista. Sviibit eli sviittijuhlat ovat jo perjantaina, mutta lomien takia jaoin kutsut vasta tänään. Tottahan toki naiset ovat tienneet jo usemman viikon että he ovat tulossa järjestämääni ”tyttöjen iltaan”, mutta olen pitänyt paikan muutoin salassa. Heidän helpotukseksi kerroin kuitenkin jo ennakkoon järjestäväni tyttöjen illan kotini sijaan Helsingin keskustan liepeillä, jotta jokaisella olisi mahdollisimman helppo lähteä suunnistamaan kotia kohti kun sen aika koittaisi.

Niinpä niin, me ihanat naiset, työkaverit asustelemme ympäri pääkaupunkiseutua ja useampi jopa kauempanakin juna-yhteyksien varrella. Itsekin asustelen sellaisella suunnalla, että sieltä hankkiutuminen”ihmisten ilmoille” on pienoinen projekti ja riippuvainen siinä samassa VR:n suosiollisesti toimivasta junaliikenteestä. Mikä onkaan parempaa kuin järjestää juhlat meille kaikille sopivaan paikkaan, sellaiseen juhlatilaan jossa on tarpeeksi kodinomainen, intiimi tunnelma. Ei mahtavia juhlatiloja, jäykkää tunnelmaa ja tämä juhlajärjestäjä huomioon ottaen, otsa hiessä pohdittavia juhlajärjestelyjä. Jos kerran olen ulkoistanut lastemme syntymäpäiväjuhlat toisten tahojen hoidettavaksi jo pidemmän aikaa, miksen minäkin hölläisi hieman ja testaisi miten Sokos Hotellien Sviibit-konsepti taipuu tämän naisen vaatimuksiin ja suunnitelmiin?

Siinäpä se, lopullinen pöydille jätetty versio eli pullo kylmää ja virkistävää vettä, ruusu sekä itse kutsu. Olen piipahtanut aikoinaan katsomassa minulle varatun sviitin, keskustellut hotellin Service Managerin kanssa juhlatarjoiluista ja suunnitelmista niin paikan päällä kuin sähköpostitse. Menu vaikuttaa oikein hyvälle eikä minulla ole pahaa sanottavaa hotellin palvelusta tällä hetkellä. Odotan hyvin suurella innolla tulevia perjantaisia juhlia ja tulen varmasti kertomaan juhlajärjestelyistä ja juhlapaikasta teille lukijoille myöhemmin. Polkaisen myös käyntiin sviibbeihin liittyvän kilpailun tällä viikolla joten pysykääs kuulolla.

Yhteistyössä Sokos Hotels, mukana projektissa ihanainen Pieni Ideapuoti ja Kakkugalleria.

Perhematkatestissä Solo Sokos Hotel Torni Tampere

”Solo-hotellit ovat persoonallisia hotelleja, joilla on ainutlaatuisia tarinoita kerrottavanaan. Solo by Sokos Hotels tarjoaa Le Patron-henkistä palvelua, aistikkaita yksityiskohtia ja laadukkaan unikokemuksen.” Näin kerrotaan Sokos Hotellien sivuilla ja eihän sitä ihan täysin ole sisäistänyt ennen kuin noissa eri Solo Sokos Hotelleissa on vieraillut hieman enemmän. Takanani on nyt tällä hetkellä yöpymiset Helsingin Solo Sokos Hotel Tornissa, Tallinnan Solo Sokos Hotel Estoriassa, Tampereen Solo Sokos Hotel Tammerissa ja nyt uusimpana, samaisen kaupungin Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Neljä täysin erilaista, sielukasta hotellia joissa nukkuu hyvät yöunet ja nauttii takuuvarmasti maittavan aamupalan laadukkaista ja herkullisista raaka-aineista. Tumma- tai vaaleapaahtoinen kahvi taikka tee tuodaan pöytään ja kyllä vain silmänruoka on puoli ruokaa. Kaunis esillepano aamiaistuotteissa on ilo silmälle ja luo sen pienen luksuksen aamiaistapahtumaan.

Lokakuussa 2014 avattu Solo Sokos Hotelli Torni Tampere on Solo Sokos-hotellien uusin tulokas ja oikea nähtävyys. 88-metrinen, 305 huoneen hotelli on kunnianosoitus Tampereen historialle ja kaupungin legendoille. Täytyy myöntää, että moderni hotelli yhdistettynä 140 vuotta vanhoihin veturitalleihin ja Solo-konseptiin sai minut kiinnostumaan hotellista siihen malliin, että kyselin mahdollisuutta vierailla hotellissa joulun alla. Olinkin otettu, että lupa heltisi ja niinpä suunnistimme hotellille 20.12. innosta puhkuen, tavalliseen tapaan jälleen kiireen saattelemana kun me emme miehen kanssa sitten koskaan opi.

Olimme hieman epäileväisellä kannalla hotellin parkkimahdollisuuksista mutta iloksemme P-Tullintori (hinta 21 euroa) sijaitsikin suoraan hotellin alla. Sisäänkirjautuminen ei nyt ihan mahtavimmasta päästä ollut, sillä hymy alkoi hyytyä jonotettuamme omaa vuoroamme kolmen maissa sellaiset 20 minuuttia. Muutama asiakas polttikin jo hermonsa jonottamiseen, joten kannattaa pohtia mihin aikaan kirjottautuu sisään hotelliin jos on lauantaisin liikkeellä. Ystävällinen vastaanottovirkailija otti vastaan, selosti nopeasti hieman hotellista ja pian olimmekin jo suuntamassa huoneeseemme. Jo käytävästä huomasi miten uniikista hotellista olikaan kysymys. Harvoinpa sitä seinäkin on yhtä mattoa ja pakkohan sitä oli hieman silitellä ja tutkia lähempää.

Huoneemme (Solo King lisävuodemahdollisuudella) sijaitsi 16. kerroksessa käytävän päädyssä ja oli ihan sopivan kokoinen perheellemme. Lapset kirmasivat innoissaan lattiasta lähes kattoon saakka ulottuvan ikkunan äärelle ja kylläpä tämä korkeita paikkoja pelkäävä nainenkin innostui seisomaan ikkunan juurella. Eihän ne maisemat ihan parhaimpia olleet edessä siintävän juna-aseman takia, mutta kun taustalla pilkotti Näsijärvi sekä kaupunkin talot ja valot, päädyin hyvin useasti istumaan miellyttävään Woodnotesin K tuoliin ja ihailemaan ikkunasta avautuvia maisemia.

Huone oli pieniä yksityiskohtia täynnä ja katseeni kiinnittyi erityisesti maalaamattomaan betonikattoon. ”Onko tämä huone jäänyt kesken?” kysyivät lapset kummissaan kun katselivat harmaata kattoa. Tottahan toki tuo pienen hetken ihmetytti, mutta oikeastaan ilman tuota kattoa jotain olisi jäänyt puuttumaan, sillä koko huone oli aivan omanlaatuisensa. Olisipa taidettakin ollut myytävänäkin, sillä jokaiseen huoneeseen ja hotellin tiloihin oli sijoitettu 22 pirkanmaalaisen taiteilijan tuotantoa yli 320 teoksen verran. Lisätietoja löytyy Tampereen taiteilijaseuransivuilta, joille linkki tässä. Samaisilla sivuilla on myös esiteltynä kaikki hotellissa esillä olevat teokset.

Erityisen innolla huomasin kuitenkin katselevani nurkassa ollutta kattolamppua, mutta harmikseni emme saaneet siihen valoa syttymään. Lienee siihen ollut syykin, sillä melkoinen suunnittelun kukkanen tuon kattolampun sijoittaminen on ollut. Lamppu kun sattui olemaan sijoitettu suoraan sohvan päälle niin alas, että jokainen sohvalta nousija voisi siihen päänsä epähuomiossa iskeä. Niin siihen iski päänsä myös lapsemme, joka nousi sängyssään seisomaan. Pikkuinen miinus siis siitä, harmi sinänsä sillä kattolamppu oli hyvin kaunis.

Alla vielä pikkuisen maisemia ikkunastamme.

Emme kerenneet paljoakaan tutkailla huonetta, sillä meidän oli metsästettävä ruokaa muualta koska olimme olimme unohtaneet varata pöydän hotellin täynnä olevaan Grill It!-ravintolaan. Teimme pienen kierroksen joulutorilla ennen ateriaa Fransmannissa, jonka jälkeen loppuilta menikin hotellihuoneesta nauttiessa. Tarkoituksenamme oli lainata lautapeli illanviettoon hotellihuoneessa, mutta harmikseni niitä ei kuulemma ollut vielä tullut hotelliin. Hieman minä ihmettelin sitä koska hotelli oli ollut toiminnassa hieman yli kaksi kuukautta, joten päädyimme katselemaan televisiota koko perheen voimin.

Siinä me möllötimme hotellihuoneessa kahden nälkäisen lapsen kanssa koska heille ei ollut maistunut ruoka Fransmannissa. Alakerran Paja Barista olisi saanut lasten menusta ruokaa, mutta nähtyäni täyden ravintolan ja juhlakansan tulin siihen tulokseen ettei lasten vieminen kaiken sen kansan keskelle ollut ihan mieluisaa. Huonepalvelun 10 euron lisähinta ei myöskään oikein houkuttanut, joten päätin talsia hakemaan itse kaksi annosta Paja Barista. Ystävällinen henkilökunnan jäsen otti tilauksen vastaan ja ilmoitti pian minulle että ruoan valmistumisessa menisi puolisen tuntia. Tarjouduin kyllä noutamaan annokset mikäli minulle soitettaisiin niiden valmistuttua, mutta ilokseni henkilökuntaan kuulunut ilmoitti tuovansa ne meille huoneeseen ilman eri maksua. Hieno ele siinä kaiken tohinan keskellä, sillä äitinä pidin ravintolan atmosfääriä iltasella enemmän aikuisille tarkoitettuna.

Ilta meni kaikkinensa ihan hyvin, joskin meillä oli suuria ongelmia kylpyammeen tulpan kanssa ja luovuimme kylpyajatuksesta. Olisimme toki voineet soittaa housekeepingin puolelle ja kysellä neuvoja, mutta päädyimme olemaan selvittämättä asiaa sen enempää sillä uni alkoi painaa silmiä. Nukuimme tyytyväisinä mukavat yöunet rauhallisessa, hyvin ilmastoidussa huoneessa, joskin tietynlainen katkonainen hurinan tyylinen ujellus kuului huoneeseen valvottaessa mikä ei kuitenkaan häirinnyt meidän nukkumista.

Tämä valaisin löytyi kylpyhuoneesta. Jälleen yksi valo, jota huomasin ihastelevani useaan otteeseen. 

NASAN kehittämään materiaaliin perustuvalla huippupatjalla nukuin todella sikeästi ja heräsin uuteen aamuun ilman minkäänlaista jäsenen kolotusta, kiitos siitä kuului myös kolmen tyynyn valikoimalle josta löytyi juuri se sopiva minun niskoilleni. Innoissamme talsimme aamupalalle juuri siten, että ehdimme ravintolaan ennen suurinta ruuhkaa ja voi että sitä aamupalaa! Innosta pinkeänä vaeltelin hakemassa tuotteita, nautin tuotteiden esillepanosta ja siitä, ettei kahviakaan tarvinnnut jonotella automaatista vaan se tuotiin pöytään. Sen verran onnistunut aamupala oli minun sekä mieheni mielestä, että suosittelemme käymään syömässä sen vaikkei olisikaan hotellin asiakas. Aamiaisen hinta on 19 euroa ja kannattaa viikonloppuina varautua ruuhkiin yhdeksän, viimeistään puoli kymmenen jälkeen.

Koska söimme aamupalaa pitkän kaavan mukaan ei hotelliin tutustumiseen jäänyt aikaa. Piipahdin lasten kanssa nopeasti katsomassa maisemat Moro Barista jossa olikin jo mukavasti ihmisiä, joten minulla ei valitettavasti ollut mahdollisuutta ottaa hyviä kuvia baarista.

Moron terassi oli edelleen suljettu joulukuussa, harmi sinänsä sillä lukemani mukaan tälle terassille oli suuria suunnitelmia.

Alla vielä plussat ja miinukset koottuna kun ajattelemme omaa vierailuamme.

Hotellin plussat:
– persoonallinen, tunnelmallinenkin hotelli
– hyvä palvelu, joskin kiire näkyi henkilökunnassa erityisesti ravintolan puolella
– hotelli, jossa on miellyttävä viettää aikaa
– erinomainen aamupala
– asiakasvirtaa ohjaavat hissit
– yksityinen parkkihalli suoraan hotellin alla, S-Market siinä vieressä
– hyvä sijainti

Solo King huoneen plussat:
– mahdollisuus saada huone korkealtakin (meillä kerros 16, huone 1614), näkymät kattojen yli
– miellyttävä sänky ja petivaatteet
– riittävän kokoinen kylpyhuone, kylpyamme
– hyvä ilmastointi
– muutama yksittäispakattu hygieniatuote parempi vaihtoehto kuin ei mitään yksittäistä.
– nopea Wifi, Youtube-ohjelmat eivät pätkineet ollenkaan.

Hotellin miinukset:
– vaatii vielä hieman viilaamista, henkilökunta opiskelee hotellin tavoille ja kiireen keskellä jotain saattaa unohtua. Esim. vastaanoton henkilökunta ei ollut tietoinen että hotellilla oli kuin olikin lautapelejä lainattavaksi, jotka löytyy Paja Barin puolelta.
– ruuhka sisäänkirjautumisen aikana. Kannattaa siis varautua jonottamiseen erityisesti lauantaisin kello kolmen maissa joka on sisäänkirjautumisaika hotelliin. Jonoja syntyy vaikka olisikin täysi miehitys.
– persoonallisuus. Joillekin se sopii, joillekin ei.
– iso hotelli, jossa voi suosittuina ajakohtina olla paljon muitakin asiakkaita mikä näkyy täysinä/ruuhkaisina ravintoloina.
– lasten menusta tilatut annokset epäonnistuivat ilmiselvän keittiön ruuhkan takia. Jauhelihapihvit olivat täysin epäonnistuneet (lautaselle jäivät, emmekä kertakaikkiaan jaksaneet ruveta palauttelemaan annosta keittiölle =virhe olisi varmasti korjattu hotellin puolelta)

Solo King huoneen miinukset:
– persoonallisuus, joillekin se sopii, joillekin ei
– kattolampun sijoittelu omasta mielestäni väärä
– vaikkakin ikkuna oli lattiasta lähes kattoon, olisi ollut kiva jos se olisi ollut leveämpi (vinkiksi huonetta varaaville, leveämmänkin ikkunan huoneita löytyy sekä nurkkahuoneita, joista löytyy kaksi ikkunaa molempiin ilmansuuntiin)
– puuttuva kenkälusikka (jos sellainen kuitenkin kuuluu hotellihuoneisiin, ei sitä meidän huoneessamme ollut)
– ongelmallinen kylpyammeen tulppa. Emme saaneet sitä kiinni ja sitten kun tulppa keksi mennä kiinni omia aikojaan, ei se enää pysynyt auki. Rikki vai ei, siinäpä pulma.
– televisiosta puuttuva hotelli-info (tarkistettu jälkikäteen että kyseessä oli kuulemma tilapäinen vika, pitäisi olla televisiossa)
– Huoneemme oli heti hissikuilujen takana. Ujeltava pieni jaksottainen hurina kuului hisseistä huoneeseen joten pyytäkää huonetta kauempaa hisseiltä/hissikuilusta jos olette hyvin herkkäunisia.
– sänky sellainen, ettei sen alapuolta pääse kovin helpolla siivoamaan. Minä löysin jo muutaman sinne kuulumattoman asian, joten huonesiivoojia suosittelen katsastamaan sängynaluset varmuudelta aina läpi.

Menisinkö kyseiseen hotelliin uudestaan? Ehdottomasti, tosin ensisijaisesti kahdestaan miehen kanssa jolloin voisin nauttia hotellista täysin siemauksin. Varaisin pöydän ennakkoon Grill It!-ravintolasta ja nauttisin Paja Barin sekä Moro Barin tunnelmasta ja juomista. Ainakin joulun alla viikonloppuna oli niin suuri määrä porukkaa liikkeellä, että lasten kanssa hotellista ei saanut kovinkaan paljoa irti sillä ravintoloihin oli aivan turha mennä alkuillastakaan. Hotelli on suosittu erityisesti viikonloppuisin, joten rauhaa kaipaavan kannattaa suunnistaa hotelliin muuna ajankohtana taikka varautua jonottamiseen ja ryysikseenkin. Pölyallergikkona kärsin hieman rakennuspölystä (?) vielä, joten allergikkojen kannattaa varata lääkkeet mukaan. Hienona huomiona se, että hotellille onkin myönnetty Allergia- ja Astmaliitto ry:n Allergiatunnus josta lisää täällä.

Kokonaisuutena arvostellen siis en tyrmää hotellia vaikka pienoisia negatiivisuuksia/alkuongelmia olikin. Lasten kanssa liikkuessa menisin kuitenkin hotelliin rauhallisempana aikana, sillä onhan korkea hotelli lapsillekin elämys. Lapsiperheen silmissä pisimmän korren tähän mennessä käymistäni Solo-hotelleista vetää kuitenkin Solo Sokos Hotel Estoria Tallinnassa. Solo Sokos Hotel Torni Tampere on mielestäni enemmän aikuisten hotelli, miellyttävä paikka viettää aikaa ja keskittyä aikuisten juttuihin.

Yhteistyössä Solo Sokos Hotel Torni Tampere, apuna mukavasti Pieni Ideapuoti.

Hotelli tarjosi perheellemme yhden yön majoituksen lisävuoteellisessa Solo King-huoneessa, jonka hintaan kuului tavalliseen tapaan maittava aamupala. Kaikki mielipiteet tuttuun tapaan omia.

 

Tästä se rauhoittuminen pikkuhiljaa alkaa

Ai tätä leppoista tunnelmaa. Takana on jälleen mukava pikavisiitti Tampereelle, leppoisaa yhteiseloa perheen kesken ja rauhallinen yöpyminen sekä maittava aamupala Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Teen tuttuun tapaan oman postauksen Tampereen uudesta maamerkistä, mutta hieman kaksijakoisethan tuntemukseni olivat. Hotelli oli aivan ihana ja palvelu oli hyvää, mutta pieniä ”alkukankeuksia” oli huomattavissa jotka valitettavasti rokottivat kokonaisarviota.

Kaikesta huolimatta nautin Tampereen tunnelmasta jälleen ja pienoisestihan se harmitti että visiitti oli niin lyhyt. Harmitus on kuitenkin nyt poissa, sillä ajelimme tänään tänne Itä-Suomeen äitini herkkupatojen ääreen. Täällä on se joulu ja lämmin tunnelma, piparin tuoksu ja poriseva joulupuuro.

Niin juu, ja lumi.

Hyvää illanjatkoa!