Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Ruoka

Syysloma m/s Gabriellalla: Testissä B4F Inside Comfort Family

Jahas. Nyt seuraa varoitus. Jos olet kiinnostunut kauniista ammattibloggaajatasoisista kuvista, jotka on otettu ruuasta, merimaisemista tai ihanista vaatteista, niin kannattaa hypätä tämän postauksen yli reippaasti. Se on nääs niin, että erinäisten juttujen takia asianmukainen kuvaaminen jäi puolitiehen ja meriloma oli, noh superryytynyt meriloma, jolloin keskityttiin olemiseen kuvaamisen sijasta. Jos taas kokemukset Comfort-luokan B4F-perhehytistä, Gabriellan uudesta À la carte & Seafood Barista, syyslomaristeilystä tai vaikkapa Viikkarin samppanjauutuudesta kiinnostaa, kannattaa lukaista tämä postaus.

Että nuin, mitä tapahtuu, kun parvekkeita ja ikkunasta näkyviä merimaisemia rakastava prinsessa pistetään ikkunattomaan ”koppiin” ja pöytäkin on varattu ravintolasta, jossa on nykyään merenantimiin keskittynyt avokeittiö sekä niitä meren örkkejä pursuva seisova pöytä? Eipä siinä ravintolassa muuta vikaa ole kuin ne meren örkit, sillä tällä prinsessalla on melkoisen paha mentaalinen allergia koskien merenantimia!

Juu, siitä syyslomasta. Monena kertana syysloman aikaan olemme suunnanneet Karibian lämpimille vesille risteilemään, mutta tällä kertaa jäimme koto-Suomeen syysloman ajaksi. Ihan matkatta emme sentään pystyneet syyslomalla olemaan, joten suunnistimme ruotsinristeilylle koko perheen kera viikon loppupuolella. Laivaksi valikoitui Viking Linen Gabriella ja hytiksi astetta isompi B4F, jossa oli pehmoinen comfort-luokan parisänky meille aikuisille.

Jos ollaan rehellisiä, niin risteilylle lähtöpäivä oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Tunsin sen sisuksissani oikeastaan jo aamulla, joten hämmentävän työpäivän ja sateessa sateenvarjotta tarpomisen jälkeen fiilarit terminaalissa eivät olleet kovin kummoiset. Siinä vaiheessa, kun mies ja minä huomasimme hytissä matkalaukkuja purkaessamme muutaman hyvin tärkeän asian unohtuneen kotiin, en voinut kuin istahtaa lattialle hämmästyneenä ja katsahtaa kohti yläkertaa. ”Ihanko oikeesti tämän vielä keksit?” pääsi meikäläisen suusta ja me molemmat miehen kanssa tiesimme, että tämä reissu olisi täyttä ryytymystä erään tärkeän pienen asian puuttumisen takia. Eipä siitä sen enempää, mutta matkan luonne muuttui sen jälkeen kokonaan. Kuinka sattuikin meidän perheelle. Taas.

Siinä teille Facessakin pyörähtänyt väkinäinen hymy. Tuon hymyn takana oli aikas kohtaloonsa närkästynyt nainen.

Syyslomaristeilyt on lapsiperheiden ja nuorison juhlaa

Me emme lähteneet laivalle nuorisolle suunnatun ohjelman perässä vaan ihan muuten vaan, mutta sen voin sanoa, että pienen pientä puuhaa pienemmille lapsille oli näköjään järjestetty myös kokouskannelle. Oma jälkikasvu on tullut äitiinsä ja enemmänkin ulkomaiset esiintyjät kiinnostavat, joten lapseni eivät myöskään korvaansa letkauttaneet Hesaäijän tai Lucaksen suuntaan ja nautimme laivasta muutoin. Muut alaikäiset matkustajat olivat sentään toista maata ja meno oli melkoisen eläväistä. Pienet lapset ja nuoret sinkoilivat innosta piukeina ja itse aloin jo hieman kaipaamaan rauhallisempaa menoa ympärilleni. Olimmekin miehen kanssa iloisia siitä, ettemme suunnanneet buffettiin ollenkaan matkan aikana ja vaikka lapsia löytyi à la cartenkin puolella, oli meno sentään varmasti rauhaisampaa kun keulaosastossa samalla kannella.

B4F Inside Comfort Family-hytti

Meille oli miehen kanssa tärkeää päästä nukkumaan hyvät yöunet comfort-luokan sänkyyn ja tilaakin halusimme, joten ryhdyimme katsomaan parempitasoisia hyttejä varaustilanteessa. Omat lapset ovat jo kuitenkin sen verran vanhoja, ettei heillä molemmilla ole enää asiaa nukkumaan luksusluokan hyttien sohvasängyillä, joten ainoiksi vaihtoehdoiksi tilanteessamme jäi sviitti, kaksi luksusluokan hyttiä melkoiseen hintaan tai Comfort-luokan sisähytti B4F. Me päädyimme jälkimmäiseen.

Hiukkasenhan minä kohotin kulmiani ymmärtäessäni saaneemme hytin samasta kerroksesta kuin missä info sijaitsi. Ajatuksissa siinsi infon vieressä olevan hissiaulan mölinät ja mikä pahinta, kantta ylempänä sijaitsevan buffetin kolinat. Hyttikin sijaitsi niin keskellä laivaa monen kulman takana, että ahtaan paikan kammo meinasi ottaa valtaa. Tähänkö sitä oli tultu? Ikkunattomaan koppiin keskellä ei mitään, paikkaan, josta ei pääsisi hädässä ulos? Ja tähän perään syvä huokaus tältä prinsessalta. Taas.

Anyway, 13 m²:n kokoiset neljän hengen B4F Inside Comfort Family-hytit löytyvät kansilta 7 ja 9. Sisustus on miellyttävän vaalea, valaistus tunnelmallinen ja hytistä löytyy 160 cm leveä comfort-luokan sänky pehmein patjoin ja paksummin tyynyin. Kaksi muuta hytissä matkustavaa saavat tyytyä pullman-vuoteisiin (ylä- ja alasänky), joten vuodesohvaa ei hytissä ole. Oikeastaan ihan hyvä, sillä pullman-vuoteiden myötä tilaa hyttiin tulee ihan mukavasti. Puhelin löytyy parisängyn vierestä, televisio hytin ulko-oven vierestä seinältä, hiustenkuivaaja kuuluu hytin varustukseen ja pari USB-latauspistokettakin kampauspöydän luota. Kampauspöydän tuolin lisäksi hytistä löytyy myös nojatuoli ja WC/suihkutilat ovat samanlaiset, kuin muissakin perustason hyteissä.

Mitäpä mieltä olin hytistä kaiken kaikkiaan? Jos ollaan rehellisiä, niin ikkunattomuus haittasi ajoittain, mutta se johtui varmasti myös siitä, että hytin valaistus oli todellakin tunnelmallinen. Tunnelmavalaistus sopi hytin värimaailmaan, mutta haittasi ajoittain työkentelyä hytissä. Meikkaaminen kampauspöydän ääressä ei onnistunut ja muutamassa muussa ”työtilanteessa” kaipasin paljon enemmän valoa. Miellelläni olisinkin nähnyt hytissä säädettävän valaistuksen ja ainakin tässä vaiheessa en itse suosittele ko. hyttiä valoa kaipaaville. Itse hytissä ja sen varustuksessa ei ollut haukuttavaa, joskin jääkaappia, edes tyhjää sellaista, kaipailin hieman tämän tasoisessa hytissä. Laivan Wi-Fi pelasi silleen ja tolleen hytissä ja oma netti ei ollenkaan edes laivan ollessa satamassa, joten hyvin keskellä ”ei mitään” oltiin.

Tuossapa kuvassa meidän hytin #7026 sijainti merkittynä vaaleansinisellä ympyrällä. Tuo sinisempi pallura taas on puolestaan ”olet tässä”-pallura.

Hytin sijainti oli loppujen lopuksi oikein oiva. Kyllähän se söi loppuun saakka tämän naisen mieltä, että hytti löytyi monen mutkan takaa, mutta meidän hytti oli kaikin puolin rauhallisessa paikassa. Mitään mölyjä sinne ei kuulunut ja yllämme olleesta The Buffetistakaan ei kuulunut kolinoita hyttiin. Minä nautin valtavasti siitä, että palvelut (lue: myymälät ja kahvila) oli ns. nurkan takana ja mikä parasta, ison matkalaukun rahtaaminen laivaan ja laivasta ulos oli äärettömän helppoa infon vieressä sijainneen uloskäynnin takia. Mies piti hytistä paljon, lapset taas ilmoittivat toisin.

Meidän perheen tuomio olikin seuraava: Mies arvosti sänkyä ja lisäneliöitä A4-hyttiä enemmän, joten B4F oli miehen valinta. Lapset rankkasivat kaikesta huolimatta perus A-luokan hytin paremmaksi ikkunan ja paremmin toimivan netin takia. Minä olin ja olen edelleen kahden vaiheilla. Ikkuna on melkeinpa must, mutta ihana parisänky ja lisäneliöt ovat kiva lisä. Hätään voisinkin matkustaa B4F-hytissä, jos valaistusta olisi hieman enemmän, mutta telkullinen ja ikkunallinen A4T Seaside Standard saattaisi tässä vaiheessa olla mieluisampi. Omat suosikkini Gabilla on kuitenkin keulanäkymien LXA Seaside Premium Large (kylmään vuodenaikaan) ja LUX Seaside Premium Balcony (lämpimään vuodenaikaan).

Pikku vinkki: Saman kokoinen ja muotoinen hytti perheille löytyy kannelta 6. Kyseinen B4L-hytti on ns. alkuperäisessä kunnossaan, eikä ole saanut uutta modernia ilmettä. Hinta on kuitenkin edullisempi ja itse asiassa samoissa hinnoissa nopeasti katsottuna kuin A-luokankin hytti. Muistathan kuitenkin, että hyttien hinnat ovat kelluvia lähtöajankohdan ja suosionsa mukaan, joten tarkkoja hintoja on tänne turha laitella.

Viking Linen oma samppanja maistelussa ja À la carte & Seafood Bar

Samppanjatalo Piper-Heidsieck on syventänyt yhteistyötään Viking Linen kanssa ja ihana Master of Wine Essi Avellan on suunnitellut Viikkarille ihan oman samppanjan, joka on luonnollisesti myynnissä vain punaisilla laivoilla. Niinpä minä astelin tyytyväisyyttä hymisten Gabin Wine Bariin ja tilasin menomatkalla lasillisen tuota herkkua maistiaisiksi, Sen vaan sanon, että olpahan melkoinen makupommi.

Essentiel by Essi -samppanja on upean paahteinen, täynnä tuoreiden ja kuivattujen hedelmien aromeja. Maku on kermaisen pehmeä, runsas ja eloisa.

-Master of Wine Essi Avellan

Mitäpäs itse olin mieltä uutuusjuomasta, jota on myynnissä vain tietty erä? Essi on valinnut samppanjaan liköörin, johon eleganssia ja herkullisuutta tuo ikääntynyt chardonnay. Itse haistoin ja maistoin liköörin samppanjassa, makujen tulva oli valtava ja koin oikeastaan samppanjan olevan enemmänkin ruokasamppanja kuin yksistään nautittava. Enemmän pidinkin paluumatkan ruokailussa alkumaljana nauttimastani Taittinger Prélude Grands Crus -samppanjasta, jota ostin pullon kotiin vietäväksi.

Niin, mites se meikäläisen mentaalinen allergia merenantimia kohtaan?  Olisihan sitä voinut varata pöydän rakastamastani No Namesta, mutta me halusimme syödä hieman nopeamman kaavan mukaan ja pitäydyimme alkuperäisesssä suunnitelmasta syödä à la carten puolella. Kävin varmuudelta ilmoittamassa ongelmastani ensimmäisenä iltana ravintolan ovella ja meidät sijoitettiin toisena iltana kauas kalapöydästä. Kaiken kukkuraksi olimme väliverhon takana, joten hirveästi ei tarvinnut seisovaa pöytää tuijotella. Tuoksuja ei paljoa tullut sieraimiini, mutta tässä ravintolassa ei merenantamilta voinut välttyä. Viereisiin pöytiin kannettiin minunkin silmiini upean näköisiä raputarjottimia ja kyllä näytti porukalle maistuvan. Sitä en ihmettele yhtään.

Meikkiksen alkuruoka: Herkkusienipuuroa, pikkelöityjä sieniä, chiliöljyä ja purjotuhkaa. Ai että, mikä ihanuus!

No hups, kuvaaminen oli toissijaista. Ravintola täynnä ihmisiä, ikkunapöytäkin oli tavoittamattomissa (puhinaa) ja valaistus sellainen, että olisi tarvittu apuvaloa annokselle. Minä en halunnut kiinnittää täydessä ravintolassa yhtään sen enempää huomiota. Siksi kerrassaan surkeita kuvia.

Pääruokana minulla oli järkyttävän kokoinen annos paistettua myskikurpitsaa, belugalinssejä, vegaanista juustoa, pikkelöityä inkivääriä ja kurpitsansiemenpestoa. Kaikkea en vaan kertakaikkisesti jaksanut. Annos oli melkoisen mausteinen ja maistui omaan suuhuni mausteiden (?) takia melko suolaiselta, joten pojot meni alkuruualle. Mies ei alkuruokaa nauttinut, mutta antoi täydet pisteet savustettulle häränfileeannokselle, jossa oli myös paistettuja suppilovahveroita, pikkelöityjä pikkusipuleita ja sienivaahtoa. Jälkkärit kävimme katsastamassa ja tilaamassa erillisestä jälkiruokakärrystä, jonka olisin suonut olevan hieman ”kauniimpi”. Nyt kyseinen vaunu näytti enemmänkin sairaalakaapilta, mutta lienee siihen oma syynsä.

Anyway, me aterioimme pitkän kaavan mukaan, joskin lapset lähtivät annokset hotkittuaan pois. Palvelu oli hyvää, tunnelma rauhaisa ja mitään muuta pahaa sanottavaa ei ollut kuin se, että pelkkään pöytävaraukseen ei saanut varaustilanteessa liitettyä ns. ikkunapöytävarausta. Mielelläni olisin ne muutamat eurot maksanut ikkunapöydästä, mutta omassa tilanteessamme tuntui suoranaisen turhalta ottaa koko perheelle aikuisten hintaiset À la carte arvonkupongit hintaan 152 euroa ilman ikkunapöytävaraustakin. Omat lapsemme ei todellakaan iästään huolimatta syö kuin aikuiset, joten tietynlainen lokerointi ja pakottaminen aikuisten ateriapakettiin ikkunapöydän saamiseksi tuntui hieman epämiellyttävälle. Onneksemme ravintolassa sentään ”yli-ikäiset” lapsemme sai valita ruokailunsa niin lasten seisovasta pöydästä, lastenmenusta kuin aikuisten menusta pienemmillä annoksilla. Siitä pojot Viikkarille.

Aluksen viihde syyslomalla

Lapsimatkustajat säntäilivät välillä melkoisesti ja tulipa scoottikin käytävällä vastaan. Lucas ja Hesaäijä jäi näkemättä, Euroboat -show ei säväyttänyt kun ei olla miehen kanssa Euroviisufaneja, mutta menomatkalla soittanut Elixir-band ja paluumatkalla soittanut De Sotos loksautti tämän naisen leuan. Mahtavia bändejä molemmat ja jösses, millaiset laulaäänet molempien bändien solisteilla oli. Aivan yön pikkutunneille ei miehen kanssa iltaa istuttu omasta huonosta onnesta johtuneen ryytymyksen ja lasten takia, mutta jotain pystyn sentään bilefiiliksestä sanomaan.

Torstaina meno oli hyvin rauhaisaa ja huomasi kyllä laivan olevan lapsiperheitä täynnä. Perjantaina laivaan tuli ruotsalaisia ja bilemeno oli hieman menevämpää tanssilattialla. Kyllä sitä olisi ollut kiva heittää muutama tanssimuuvi De Sotosin tahtiin, mutta saattuneesta syystä johtunut ryytymys voitti vallan ja suunnistimme miehen kanssa korvat luimussa hyttiin. Tarttee varmaan tehdä uus risteily piakkoin, sillä nyt ei kyllä mennyt parhaimman kaavan mukaan tämä reissu.

Siinäpä jo rennompi hymy Tukholman päässä. Rauhallinen laiva, eikä muita matkustajia oikeastaan mailla eikä halmeilla. Aurinko paistaa ja merimaisemiakin näkee, vaikka satamassa ollaan.

Kokemuksia Viking Line Clubista

Olin matkalle lähtiessä Member-tason jäsen Viking Line Clubissa. 24 venettä minulta taisi puuttua, joten innolla kirmasin laivalle tuhlaamaan muutamaa kymppiä. Jännästi Viking Linen kännysovelluksen kautta näin veneiden päivittymisen melko nopeasti ja mikä parasta, matkan päällä muutuin jo Plus-tason jäseneksi. Sain Plus-tason alennukset ja pisteet sen siliän tien risteilyllä, eikä tarvinnut odotella uutta korttia tai seuraavaa risteilyä saapuvaksi. Premium-aamupalat olin tilannut ennen matkaa ja maksanut osan veneillä, mutta veneitä tienasin aamupalasta niiden oikean määrän ennen ”venelyhennystä”. Nyt jään odottamaan sitä, millaisia Plus-tason tarjouksia ja hyttialennuksia uuden kortin myötä tuleepi, vai tuleeko mitään.

Niin juu, mites se silmänruokapalkinto?

Nyt ei ole antaa kulkaas yhtään nimeä, mutta muutaman kerran vilkaisin kävellessäni nurkkasilmällä Bistrotekin suuntaan. Pojot siis muutamalle Bistrotekissä häärännelle kokkiherralle, joskin ihan yhdellä nurkkasilmällä Bistorekin suuntaan vilkaisin. Sen siitä saa, kun kokonaisvaltainen ryytymys sai aivot pyörimään hitaalla. Kyllä vaan hyvillä yöunilla on iso merkitys näillä vuosikymmenillä.

Psst. Alkoiko merimatkat kiinnostamaan? Viikkarin sivuille pääset suoraan tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Välimeren risteily: Esittelyssä Norwegian Epic

*Yhteistyössä Risteilykeskus*

Bruttovetoisuus komiat 155 873 (esim. Silja Serenade 58 376), pituutta 329,5 metriä, leveyttä lähes 41 metriä ja kansia 19. Matkustajia esimerkiksi 4 100 ja miehistöä siihen päälle 1 724 henkilöä. Siinäpä hieman lukuja vuonna 2010 valmistuneelle Norwegian Epicille, joka ulkonäkönsä puolesta jakaa mielipiteitä. Täytyy myöntää, etten minäkään ihan ole laivan ulkonäön ylimpiä ystäviä, mutta hei, sisäinen kauneushan se tärkeintä on, eiks vaan?

Perheemme on tehnyt läntisen Välimeren risteilyn kaksi kertaa Norwegian Epicillä, joista ensimmäisen parvekehytissä vuonna 2013 ja toisen The Haven 2-Bedroom Family Villassa vuonna 2017. Noiden kahden risteilyn välissä laivaa on uudistettu sisätiloiltaan pääasiassa tekstiileiltään vuonna 2015, joten miltäs siellä sisällä nykyään näyttää ja mitä kaikkea laivalla onkaan tarjolla?

Hytit

Norwegian Epic on siitä harvinainen laiva, ettei sillä ole ollenkaan ikkunallisia ulkohyttejä, vaan sisähyteistä hypätään suoraan parvekehytteihin. Silti majoitusvaihtoehtoja löytyy laivalta ihan komea määrä, sillä Inside, Balcony, Mini-Suite, Spa ja The Haven -hyttiluokkien sisältä löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Edellä mainittujen lisäksi laivalta löytyy yhden henkilön Studio -sisähyttejä, joihin sisältyy sisäänpääsy erityiseen loungetilaan, Living Roomiin.

Pstt. Missasitko sviittimme (The Haven 2-Bedroom Family Villa) esittelyn? Linkki tässä.

Maksuttomat ravintolat

Norwegian Cruise Linen laivojen etu on aina ollut iso määrä maksuttomia ravintoloita. Buffet Garden Café tarjoaa ruokaa aamusta myöhäiseen iltaan, ja jokaisena iltana buffetin teema vaihtuu hieman. Aamiaisen, lounaan ja päivällisen välissä on pienoinen tauko, joilloin buffet saattaa olla hieman vajaammalla tarjonnalla tai kiinni, mutta silloin ruokaa on tarjolla buffetin läheisyydessä olevassa Great Outdoorsissa. Valikoima on tietysti suppeampi, mutta esim. hampurilaisten ja nachohen ystävät löytävät tiettyinä aikoina itselleen evästä. Myös aamupalaa on saatavissa Great Outdoorsista, joten mikä onkaan sen parempi kuin nauttia aamiainen lämpimässä ulkoilmassa ja jatkaa oleskelua vieressä olevalla uima-allasalueella.

Uima-altaasta ja auringonottoalueesta puheen ollen, aluksen perällä sijaitseva yli 18-vuotiaille tarkoitettu auringonottoalue Spice H2O tarjoaa pikkupurtavaa, jottei pikkunälän yllättäessä tarvitse lähteä vaeltamaan aluksen toiseen päähän hakemaan ruokaa.

O’Sheehan’s tarjoaa vuorokauden ympäri mutkatonta ruokaa kuten ribsejä, fajitaksia ja burgereita ja onkin itse asiassa oiva paikka esim. yöruoan nauttimiseen. Nuudelien ja wokkien ystävät suunnatkoon Shanghai’s Chinese Restaurantiin, jossa pääsee maistelemaan aasialaista fuusioruokaa ja sen yhteydessä olevassa Shanghai’s Noodle Barissa voi syödä nuudelinsa hiukkasen nopeammin, omaan makuun valmisteltuna.

O’Sheehan’sin kasvisfajitas.

Shanghai’s Restaurant.

Shanghai’s Noodle Bar.

Entäs ne pääruokaravintolat? Pääruokaravintoloita on kaksi, pienempi ja hieman tunnelmallinen Taste sekä aluksen perässä sijaitseva suuri Manhattan Room, jossa on myös elävää musiikkia tarjolla. The Haven sviittimatkustajat voivat aterioida ilmaiseksi omassa privaattiravintolassaan The Epic Clubissa ja room service on heille ilmainen, mutta tavalliset matkustajat joutuvat maksamaan room servicesta 7,95 USD:n maksun/tuontikerta muutoin, paitsi kello 10.00 mennessä tuodusta mannermaisesta aamiaisesta.

Taste.

Maksulliset ravintolat

Guest Relations tiskin (suomalaisittain infon) lähellä olevasta Atrium Café & Barista on tilattavissa erikoiskahvia maksullisesti. Jotain pientä purtavaa kuten macaronsejakin tiskiltä löytyy, mutta hinta on valitettavasti minulle mysteeri.

Norwegian Epiciltä löytyy samat tutut ravintolat kuin  muiltakin Norwegian Cruise Linen laivoilta.  Pihviravintola Cagney’s Steakhouse,  italialaistyylinen La Cucina, ranskalainen Le Bistro, brasilialainen Moderno Churrascaria, japanilainen hibachi-ravintola Teppanyaki sekä uusimmilla laivoilla oleva sushiravintola Wasabi.

Teppanyaki ja sen eväksiä.

Ranskalainen Le Bistro.

Baarit & Lounget

Atriumissa järjesteteään erilaista ohjelmaa, joten tarjoilijat sukkuloivat pöytien välissä ja tuovat juomia Atrium Cafésta. Disco-meininkiä löytyy Bliss Ultra Loungesta ja casinossa pelaavat saavat drinkkinsä kätevästi lähellä sijaitsevasta Cascades Barista. Epicin suuressa teatterissa (Epic Theatre) ei tarvitse olla kuivin suin, sillä ennen näytöstä tarjoilijat tuovat paikoillesi juomia tilauksesta ja näytöksenkin aikana voi varmasti juomansa baarista hakea. Headliners Comedy Clubissa juomatarjoilu pelaa myös ennen näytöstä ja mm. sikarin ystävät voivat istua lempisikari suussaan sekä nauttia lempijuomaansa Humidor Cigar Loungessa.

Malting’s Whiskey Bar.

Malting’s Whiskey Bar tarjoaa kivan valikoiman whiskejä ja muita juomia ajoittain musiikin kera, Shaker’s Martini Bar puolestaan mm. Martineja ajoittaisen pianomusiikin kera. Shaker’s Martini Barin läheisyydessä sijaitsee myös vilvoittava jääbaari Ice Bar sekä Saken ystävien Sake Bar, kaikki tässä kappaleessa mainitut kätevästi kannella 7.

24/7 auki olevan O’Sheehan’s in baari tarjoaa juomaa janoisille ja Liverpool-meininkiä löytyy The Cavern Clubissa, jossa voi kuunnella vaikkapa The Beatlesin cover-bändiä. Me tykästyimme valtavasti miehen kanssa The Cavern Clubiin ja kävimmekin siellä kuuntelemassa musiikkia useampana iltana.

Mites ne baarit aurinkokansilla? Tottahan toki uima-altaiden ääreltä löytyypi Waves Pool Bar, täysi-ikäisten Spice H2O:sta baari ja rauhalliselta Posh Beach Clubilta myös. Posh Beach Club kuuluu The Haven -sviittiluokassa matkustavien etuihin, ja tuossa luokassa matkustavat voi tilailla juomia myös The Epic Club Loungesta tai Courtyard Grillin baarista.

Aktiviteetit

Eipä ole Karibian-risteilijää, jolla ei olisi uima-allaskantta. Norwegian Epicin Aqua Park on varmasti eri ikäisille sopiva, sillä sieltä löytyy kaksi uima-allasta, viisi poreallasta, lastenallas ja useampi vesiliukumäki. Monen suosikki kaikista lienee kuitenkin Epic Plunge, eräänlainen ”kulhollinen” vesiliukumäki, jossa lasketaan kumilautoilla. Pienempien lasten vanhemmat kiittävät varmasti Aqua Park Kid’s Poolin sijaintia, sillä osa vesileikkipaikoista on sijoitettu varjoon.

Savupiippujen juurella voi testailla sitä, kuinka korkealle uskaltaa kiivetä seinäkiipeilypisteellä. Kymmenisen metrin päästä löytyy videopelien Video Arcade ja siinä läheisyydessä, kantta ylempänä teini-ikäisille tarkoitettu Entourage Teen Centre. Nimensä mukaisesti sinne ei ole muun ikäisillä mitään asiaa ja illalla hengailutila muuttuukin teinien omaksi yökerhoksi.

Mitäs muuta? Sports Complex sijaitsee aluksen perällä, kannella 17, ja sieltä löytyy mm. koripallokenttä, 7,3 metriä korkea kiipeilyteline sekä golf-lyöntihäkki. Eikä siinä vielä kaikki, niin kuin ostostv:ssä tupataan lausumaan. Hölkkää ja kävelyä voi harrastaa pitkillä kansilla (reitti merkitty) ja hien saa varmasti irti Pulse Fitness Centressä tai The Havenin matkustajat omalla pikkuisella kuntosalillaan. Kahden kannen korkuinen Wii Wall ei sekään päästä hikikarpaloitta, jos intoutuu pelailemaan kunnolla kilpaa. Lepoa ja nautintoa tarjoaa Thermal Spa Suite ja Mandara Salon & Spa, jossa voi ottaa kauneushoidon ja tuunata vaikka tukkansa kuosiin iltaa varten. Lapset ja nuoret puolestaa pidetään kiireisenä Splash Academyssä, jonne aikuisilla ei ole mitään asiaa.

Tulko hiki aktiviteetteja lukiessa? Mites keilailu? Keilaratoja löytyypi sekä O’Sheehan’sista kannelta 6 että Bliss Ultra Loungesta kannelta 7. Omaa nassuaan voi ihastella kannella 5 sijaitsevassa Click Photo Galleryssa, josta löytyy sinusta risteilyn aikana otettuja kuvia. Sieltä onkin sitten hyvä suunnistaa taidegallerian kautta vaikkapa Epic Theatreen, jossa on tarjolla erilaisia ohjelmanumeroita ja mm. huippuluokan musikaali. Viihdettä tarjoaa myös Headliner’s Comedy Club musiikin, komedian ja muiden esitysten kera. Juu ja Epic Casinoa tuskin tarvitse enempää esitellä. Tupakoimattomia kyllä varoittelen siitä, että casinossa pelaavat saavat tuprutella tupakkaa.

Kaikkea laivan ohjelmaa on tähän postaukseen mahdoton kirjoittaa. Ohjelmaa rauhallisesta menevään löytyy kaiken ikäisille ja kaikkea ei ihan oikeasti edes käymään läpi. Kannattaakin suosiolla katsella risteilyohjelma pieteetillä je merkitä ne omat mieleiset vaikka kynällä.

Viihde

Norwegian Cruise Line on saanut kehuja ja on palkittukin viihteestään, joten Norwegian Epicilläkään ei aika käy pitkäksi. Epic Theatressa pyörii Priscilla Queen of the Desert -Broadwaymusikaali, jonka musiikki vie mennessään ja yli 500 puvun väriloisto ihastuttaa. Burn The Floor tanssinäytös on nähtävissä pääruokaravintola Manhattan Roomissa ja Cirque Dreams Epicurean show’ssa voi hämmästellä akrobaattitemppuja aterioinnin yhteydessä. Headliner’s Comedy Clubissa on tosiaan erilaista ohjelmaa ja koko perhe pidetään kiireisenä tunnin ajan vaikkapa Escape The Big Top pakohuonepelissä, jonka olemassaolon me valitettavasti unohdimme. Sen siitä saa, kun ei tutki tarpeeksi tarkkaan laivan risteilyohjelmaa, joka on pitkä jokaisena päivänä.

Mites shoppailut?

Ostakaa, ostakaa ja ostakaa. Kaikenlaisia myyntitapahtumia ja arvontoja on ympäri laivaa ja tuotteita myynnissä alkoholista elektroniikkaan ja timanttikoruihin. Tarjoushaukat seuraavat ahkerasti päivittäin vaihtuvia tarjouksia, mutta esimerkiksi halpojen korujen kanssa kannattaa olla varovainen. Ruotsinlaivojen pursuavia karkki- ja alkoholihyllyjä ei NCL:n laivoilla näe, joskin pieni valikoima tuotteita kyllä löytyy. Alkoholin hinta ei kovin edullinen ole, mutta joissain tuotteissa hinta on ihan ”ostettava”.

No, mitäs mieltä olin laivasta?

Norwegian Epic kätkee ulkokuorensa sisälle upean viihdekeskuksen ja tuntuu tiloiltaan ihka oikealta laivalta. Koostaan huolimatta siinä on palvelujen sijoittelun myötä sellaista ”sopivaa kokoa”, ettei laiva tunnu omasta mielestäni niin isolta kuin onkaan. Breakaway ja Breakaway Plus -luokan laivoilta tuttu Waterfront -ulkokansi loistaa poissaolollaan eikä mereen Epicillä saa samanlaista yhteyttä, mutta hyvin me tunnuimme pärjäävän ilmankin sitä. Lapsiperheille laiva on erinomainen ja Norwegian Cruise Linen vapaampi Freestyle -konsepti on kuin kirsikkana kakun päällä. Palvelu oli risteilyllämme hyvää joka puolella laivaa.

Vinkit

Broadwaymusikaali Priscilla Queen of the Desert kannattaa käydä katsomassa, jos yhtään tykkää 70- ja 80-luvun discohiteistä. Ihan lapsille en kuitenkaan suosittele esitystä muutaman siinä olevan tapahtuman takia.

Teppanyaki on koko perheen ravintola, jossa lapset otetaan kivasti huomioon. Lasten ei ole pakko tilata Teppanyakin omalta listalta, vaan normaali lastenmenu on myös tarjolla ja ateriointi on tuolloin maksuton. Kasvissyöjät, merenelävien ystävät ja lihansyöjät löytävät varmasti mukavaa ruokaa, mutta valkosipulia ravintolassa käytetään kiitettävä määrä. Jos tuo valkosipuli on jo tuoksultaan nou nou, kannattaa käydä juttelemassa asiasta ennakkoon tai unohtaa koko ravintola. Lisähuomautuksena vielä se, että ko. ravintola on pieni ja suosittu, joten varauksen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Myös alkuiltoina ja risteilyn loppupäästä löytyy helpommin paikkoja ravintolaan.

Välimeren risteilyllä laiva saattaa jäädä kauas varsinaisesta nähtävyyskohteesta ja esimerkkinä vaikkapa Rooma, jonne on Civitavecchian satamasta matkaa noin 80 kilometriä. Retki Roomaan vie koko päivän joten harkitse, kannattaako sinne lähteä. Jää joissain satamissa laivalle. Saat rauhallisen laivan ja rauhallisen aurinkokannen.

Premium All Inclusiveen sisältyvien juomien lisäksi laivalta löytyy kalliimpiakin juomia/drinkkejä. Premium All Inclusiveen kuuluvien drinkkien maksimihinta on 15 USD, mutta kalliimpia drinkkejä tilatessa maksat vain kalliimman drinkin ja 15 USD:n erotuksen. Tuon lisäksi tulee myös 18 %:n gratuity, mutta ylimenevä summa ei ole kuitenkaan niin iso, etteikö kannattaisi joskus maistaa jotain hieman erikoisempaa juomaa niin halutessaan.

Chocolate Martini, anyone?

P.S.: Tiesithän, että Norwegian Cruise Line on nykyään Premium All Inclusive, eli maksuttomien ruokaravintoloiden lisäksi risteilyn hintaan kuuluu myös laaja valikoima juomia (jopa ne alkoholijuomat 15 dollariin saakka) sekä palvelurahat laivan henkilökunnalle. Aivan uutta on se, että Premium All Inclusiveen kuuluu myös ilmainen Wi-Fi 60 minuutiksi per matkustaja, matkustit sitten missä hyttiluokassa tahansa. Sviittimatkustajille edellä mainittujen etujen lisäksi tulee muutakin kivaa, mutta tarkemmat tiedot löytyy Norwegian Cruise Linen omilta sivuilta.

Yhteistyössä Risteilykeskus, josta saimme alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla  ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Pikkujoulut Eckerön Finlandialla ja alle viikko Seychelleille!

Huhhuh, vajaa viikko ja tämä nainen suunnistaa romanttiselle (?) matkalle oman kullan kanssa Seychelleille. Kysymysmerkki oli pakko pistää tohon romanttiselle -sanan perään ihan sen takia, että meidän perheessä nämä romanttiset matkasuunnitelmat ei tunnu oikein onnistuvan. Asettaako sitä liikaa odotuksia reissuilleen, vai onko kyse ihan siitä meidän ”ei nyt menny ihan niinku Strömssössä” -normimeiningistä? Tarttis varmaan luovuttaa jo saman tien ja todeta, ettei päästä edes ihailemaan auringonlaskua rannalle taikka nauttimaan romanttista illallista kahden kesken. Elämä on.

Juu, Seychellien matka tulla tupsahti ihan yllättäin, kun rupesin kattelemaan kalenteria hieman tarkemmin. Onhan se tuolla jossain takaraivossa lirkutellut, mutta vasta viikko sitten ruvettiin miehen kanssa pohtimaan, mitä rokotuksia sinne kenties tarvitaan ja onko ne edes voimassa. Huomasinpa kulahtaneesta keltaisesta rokotuskortista ja Terveystalon sivuilta, että muutama rokotus oli mennyt vanhaksi ja hepatiittirokotuksestakin puuttui se kolmas annos. Että nuin, yhden rokotuksen tarjosi työnantaja ja toisen joudun vielä hakemaan julkiselta puolelta, joten tiukille menee. Ja hyi minua, taitaapi se kolmas hepatiittirokotus jäädä tässä kiireessä ottamatta koska on sitä tähänkin mennessä pärjätty kahdella annoksella. Ne kuuluisat viimeiset sanat.

Kuva: Pixabay.com

Anyway, jonkin verran olemme perehtyneet Mahén nähtävyystarjontaan joten saas nähdä, mitä kaikkea tulee saarella koluttua. Me emme ota kuitenkaan miehen kanssa mitään paineita eri paikkojen näkemisestä, sillä aiomme nauttia täysillä  Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa:n alueesta ja toivottavasti hyvästä palvelusta. Juu ja tietty innolla testaan Turkish Airlinesin palvelun ja ateriatarjonnan. Sen verran työkaverit ovat kyseistä lentoyhtiötä kehuneet, että melko positiivisin mielin astun koneen ovesta sisään.

Mitäs muuta? Nämä muutamat viikot Välimeren risteilyn jälkeen ovat menneet hujahtamalla ja itse asiassa äidin vaikeiden aikojen jälkeen on pienesti ollut positiivisempia aikoja ilmassa. Tapahtumia täällä onkin riittänyt ja paras niistä tähän mennessä on ollut ehdottomasti oman vara-isini yllätyssyntymäpäivät, joihin me saimme salaisen kutsun. Vara-isin lapset pitivät yllätyssynttärit salassa myös äidiltäni ja mehän oltiin heti juonessa mukana. Melkoista säätämistähän se oli, kun emme voineet ilmestyä äidin luokse ennen kuin juhlakalu ja äiti olivat häipyneet juhlapaikalle, joten me ajoitimme Itä-Suomeen menon lauantaiaamulle, ajelimme hitaasti sinne ja kävimme viemässä auton äitini pihalle odottamaan sen jälkeen, kun juhlapaikalta oli vahvistettu synttärisankarin saapuminen paikalle. Me huristelimme taksilla juhlapaikalle viimeisten joukossa ja meinasihan synttärisankari ja toipilaana ollut äitini lentää peffalleen meidät nähtyämme. Yllätys onnistui täydellisesti ja olpahan ihanan lämminhenkiset, rakkauden ja välittämisen täyteiset sekä mukavat juhlat.

Melkoisen täytenä viikonloput näyttää kalenterissa loppuvuodelle olevan, mutta eipä tuo haittaa yhtään. Yllärisynttäreitä seuraavana viikonloppuna piipahdimme Länsi-Suomessa sukuloimassa ja toissapäivänä korkattiin pikkujoulukausi Eckerön Finlandialla miniristeilyn muodossa. Ei muuta kuin kamat hyttiin, 14.45 buffettiin masua täyttämään ja onneksi Eckerö Line oli tsempannut kasviruokien kanssa. Täysiä pisteitä ei vieläkään lämpimille ruuille ropise, mutta olpahan muutakin tarjolla kuin ne tyypilliset laatikkoruuat. Menomatka meni buffetin tarjonnasta nauttien ja shoppaillen, jonka jälkeen suunnistimme yökerhoon. Elävän musiikin sijaan kuuntelimme yökerhossa tunnin verran taustamusiikkia, jonka jälkeen Maija Vilkkumaa ilmestyi lavalle ja bilemeininki alkoi. Maijan kova nasaaliääni ei kuitenkaan kolahtanut useampaan meistä, joten suunnistimme muutaman biisin jälkeen toisaalle ja pian olimmekin jo satamassa.

Täysi kymppi Buffet Eckerön kylmille kasvisruuille. Eniten tykkäsin sinappimarinoidusta leivästä/leipäjuustosalaatista sekä sahramikukkakaalista pähkinöiden ja rusinoiden kera. Lämpimissä ruuissa ihastutti kermamuhennettu lehtikaali.

Vajaan kuuden tunnin minireissu oli ihan onnistunut, joskin viihteestä en oikein innostunut. Yöerhon olisin toivonut valjastettavan enemmänkin viihdekäyttöön paluumatkalla, sillä hiljaisen taustamusatunnin aikana ihmiset olivat jo täyttäneet yökerhon ja kuuntelijoita + tanssijoita olisi varmasti ollut. Risuja siis siitä, mutta ruusuja napsahti niin ystävälliselle ja nauravaiselle palvelulle kuin sille, että Eckerö Market oli auki myös satamassaoloaikana. Juu ja ekstraplussa siitä, että ostoksista kertyi S-bonusta.

Ensi viikonloppu ja lähes viikko onkin pyhitetty Seychelleille, jonka jälkeen olisi paluuta seuraavana päivänä uudet pikkujoulut tiedossa. Eikä siinä vielä kaikki. Pikkujouluja seuraavana perjantaina on tiedossa maailman parhaat glögipippalot ja sittenhän onkin jo joulu. Tämä jouluhörhö pääsee taas nauttimaan kaikesta hömppäpömpästä, mitä joulun odotukseen kuuluu ja kädet on syyhynnyt jo suklaakalentereidenkin suuntaan. On se jännä, ettei joulua voi ottaa vastaan ilman klassista suklaakalenteria ja harmi vaan. ettei ne ole enää nykyään sellaisia narusta vedettäviä liikkuvaisia kalentereita. Sellaisia hienoja oli nääs siihen aikaan, jolloin moni teistä lukijoista oli pilkkeenä isin silmäkulmassa. Ei joku sattuisi vielä muistamaan tuommoisia liikkuvaosaisia kalentereita?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Maistelussa Viking Linen uusi pohjoismainen Buffet-menu

Tassu ylös, jos ruotsinlaivan seisova pöytä on tuttu vuosien takaa tai vaikkapa viime viikolta. Tassu uudelleen ylös, jos olet kävellyt laivan buffetista ulos ähkyn valtaamana ja manannut sitä, että tuli syötyä liikaa. Kenties rahdannut itsesi hyttiin päivällisen jälkeen pötköttämään ja herännyt sängystä muutaman tunnin päästä. Kaikki vain yhden buffetin takia.

Et ole yksin. Vuosittain Viking Line myy 1,6 miljoonaa buffet-päivällistä, joten kohtalotovereita ultimaattisen ähkyn ja venyneiden ruokapäikkäreiden omistajille löytyy. Paljon on kuitenkin tapahtunut sitten entisaikojen, jolloin seisovat pöydät notkuivat ruokaa pursuavine tarjottimineen ja juomat tilattiin eri maksusta tarjoilijalta pöytään. Se on loppujen lopuksi aina itsestä kiinni, kuinka paljon sitä ruokaa vatsaansa ahtaa.

Nykyään seisovassa pöydässä olevat tuotteet on laitettu esille pienempinä ”maisteluannoksina”, joten jokainen voi ottaa sen pienen maistiaisen ensin ja käydä hakemassa hyväksi havaittua ruokalajiketta vaikka uudestaan. Hävikki pienenee ja luonto kiittää. Vatsasta en ole edelleenkään varma, sillä useamman maisteluannoksen nauttimisen jälkeen tuloksena voi olla jälleen se aiemmin manaamani ähky.

Ruotsinlaivojen buffettiin kuuluu ruokia, joita ei passaa uudistusten myötä jättää missään nimessä pois. Kuorelliset katkaravut, tietyt kalat ja lihapullat lienee niitä vakituisia, mutta muutoin on enemmän kuin kiva, että buffettia uudistetaan väliajoin. Kasvissyöjänä täytyy kehua, että meidät kasvissyöjät ja vegaanit on otettu huomattavasti enemmän nykypäivänä huomioon ja niin nytkin, kun Viking Line esitteli uuden pohjoismaisen buffet-menunsa.

Ruotsalaisia kokkeja, muttei Muppet Showsta

Minä olen aina pitänyt pohjoismaista ruokaa hyvänä ja nimenomaan arvostanut aitoja, oikeita ja puhtaita makuja. Onkin hienoa, että Viking Line on lyönyt hynttyyt yhteen Ruotsin kokkimaajoukkueen kanssa ja kehitellyt buffettiin uuden menukokonaisuuden, jossa maut on kokonaan pohjoismaisia aina yrttejä ja mausteita myöten. Esimerkiksi sitruuna- ja limemehu on korvattu etikalla ja uuden menun tärpeiksi voisi vaikkapa sanoa pohjoismaisen peston, kanttarelli-herkkusienipiiraan ja akvaviittisilakan etikkamajoneesin, paistetun rukiin ja ruohosipulin kera. Ensi kesänä puolestaan lapset pääsevät noukkimaan buffetin lastenpöydästä Ruotsin juniorikokkimaajoukkueen kehittelemiä ruokia. Paljon muutakin mukavaa meidän matkustajien iloksi on kuulemma suunnitteilla, mutta niistä Viking Line ei enempää paljastanut pressitilaisuudessaan.

No, miltäs se buffet-pöytä näytti?












Oma mielipide, hitti vai huti?

Esillepanolle (ennen ahnaita ruokailijoita) annan täyden kympin. Erityisesti kalatiski näytti suorastaan herkulliselta, vaikkakin kasvissyöjänä jätin kaikki liha- ja kalatuotteet ottamatta. Kasvisyöjien kylmät ruoat saivat minulta sataprosenttisen hyväksynnän, mutta lämpimien ruokien punajuurihampurilaiset olivat pieni harmistus, sillä hampurilaissämpylä oli muuttunut kovaksi lämpölamppujen alla. Paljon jäi jälleen lämpimistä ruuista testaamatta, joten täyttä arviota en pysty antamaan. Ehdottomaksi suosikiksi itsellä nousi seuraavat:

Paahdettuja hunajajuureksia, Dalsspiran vuohenjuustoa sekä karamellisoituja auringonkukansiemeniä. Vuohenjuusto ja siemenet toimii aina!

Omena-  ja kanelisorbetti, porkkanakakku sekä juustot.

Ruotsinlaivojen buffetit oli se matkan juhlajuttu, kun olin pieni ja nuori. Iän karttuessa olemme siirtyneet miehen kanssa enemmänkin aterioimaan laivojen erikoisruokaravintoloihin, sillä poissa ovat ryysikset ja jonot, ruoka on erinomaista ja henkilökohtaista palveluakin löytyy. Buffet on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan menujen vaihtelun ja tuotekehittelyn myötä, joten buffetin ruuhkat pystyy ajoittain kestämään ihan maittavan ruuan takia.

P.S.: Iskikö nälkä kuvia kattellessa? Maukasta menua pääset katselemaan tätä kautta ja samalta Viikkarin alasivulta pääset luotsaamaan itsesi matkavarauspuolelle.

 

Yhteistyössä Viking Line. Mielipiteet ruoasta ja hyvästä pössiksestä huolimatta ihka omia.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Romanttinen viikonloppu Tallinnassa, eihän se ihan nappiin mennyt

Juu. Myönnän ihan suoraan. Kyllä sellainen pieni Ameriikan bachelor-meininki, siis sellaiset ihanat treffit, olisi kiva saada joskus oman kullan kanssa. Siinä vaiheessa kun kotona asustelee kaksi melkoisen iltavirkkua tenavaa, niin isin ja äidin oma aika on hieman vajaata. Pääkaupunkiseudulla ei ole tukiverkostoa ja vaikka lapset ovatkin jo melkoisen isoja, ei meillä vanhemmilla ole kovinkaan usein intoa lähteä kahdestaan illalliselle ”isoon kaupunkiin”, sillä siitä on romantiikka kaukana. Äitinä pohdin koko ajan, miten minun pikku palleroiset pärjää ja tunnelmaan ei vaan tällä pääkopalla pääse. Ja kyllä. Minun lapsillani on monta hemmottelunimeä, joista se yleisin on kuitenkin äidin oma pikku palleroinen. Saas nähdä, luovunko ko. hellittynimestä edes lasten tultua täysi-ikäisiksi.

Anyway, voitte kuvitella, että meikä odotti melkoisesti hääpäivän juhlintaviikonloppua Tallinnassa. Ajatuksissa siinsi rauhallinen piknik Kadriorgin puistossa, käsi kädessä kävelyt Tallinnassa, ihana päivällinen kovasti kehutussa vegaaniravintola Vegan Restoran V:ssä ja lasillinen (tai kaksi) viiniä pikkusuolaisen kera Rotermannissa sijaitsevassa Flammkuchen Barissa. Kahdenkeskinen hemmotteluhoito olisi ollut nappeli juttu, mutta me molemmat tarvitsimme tehokkaat jalkahoidot itsellemme, joten varasimme sellaiset Sinine Salong -hoitolasta. Kaiken kruunasi iso sviitti kehutussa Hilton Tallinn Parkissa ja leppoisa merimatka Tallinnaan. Mutta kuis kävikään. Taas?

Viking Line lisäsi jälleen kapasiteettiaan Helsinki-Tallinna välille kesäksi. Pika-alus Viking FSTR liittyi lainattuna Viking XPRS:n kaveriksi jo huhtikuussa (FSTR:n arvosteluni voit lukea täältä) ja kesäkuussa mukaan tulivat ruotsinlaivat Mariella ja Gabriella. Me matkustimme molempiin suuntiin Gabriellalla, jonka aikataulu sopi meille parhaiten. Menomatka sujui mukavasti hytin rauhasta nauttien lyhyiden yöunien takia, mutta paluumatkalla intouduimme hieman katsastamaan, miten Gabriella taipui palveluiltaan Helsinki-Tallinna liikenteeseen. Tarinaa paluumatkastamme voit lukea postauksen loppupuolelta.

Pelottelut isoista passijonoista Tallinnan päässä olivat aivan turhia, sillä kävelimme ulos laivasta ilman minkäänlaisia pysäytyksiä. Taksilla hurautus Hilton Tallinn Parkiin ja meidät vastaanotettiin miellyttävästi jo hotellin ovella. Hotellin turvasääntöjen takia Executive-huoneidenkin sisäänkirjautuminen hoidettiin alakerroksessa Executive Loungen sijaan, mutta muuta eroa sisäänkirjautumisessa ei ollut, kuin pehmoisten penkkien puuttuminen. Pian pääsimmekin katsastamaan huoneemme, ja pienen rauhoittumisen jälkeen suuntasimme nauttimaan päivällistä Vegan Restoran V:ssä. Ja se on muuten niin, ettei haaveilemani käsi kädessä kävelykään oikein onnistunut, sillä taivaalta tuli ajoittain vettä ja me päädyimme majailemaan Hiltonista lainaamiemme isojen sateenvarjojen alla.


Kuvan pikkukahvila ei liity aiemmin mainitsemaani ravintolaan mitenkään. Tuon kyseisen suloisen pikkukahvilan/baarin satuin vaan bongaamaan kävellessämme kujia.

Kokemuksia Vegan Restoran V:stä

Hiltonin Executive Loungen henkilökunta oli hoitanut puolestamme pöytävarauksen Vegan Restoran V:hen jo ennen matkaa. Vanhankaupungin rauhallisemmalla kujalla sijainnut ravintola ihastutti meitä suloisilla yksityiskohdillaan ja kävipä meillä tuuri pöydänkin kanssa. Ravintola oli pieni ja melkoisen täysi, mutta ikkunan vieressä saimme olla hieman rauhassa hälyltä. Liharuuista pitävä mieheni innostui annoksista jo menua lukiessa, eikä meillä kummallakaan ollut yhtään pahaa sanottavaa päivälliseemme. Edessä möllötti kerrassaan maukkaita ja onnistuneita annoksia, palvelu oli ystävällistä eikä päivällisen hintakaan päätä huimannut. Siinä vaiheessa kun kaksi alkuruokaa, kaksi pääruokaa, yksi jälkiruoka, lasi viiniä ja pullo olutta maksoi n. 46 euroa, ei voinut muuta kuin todeta, että Tallinnaan kannatti lähteä pelkästään jo syömäänkin hyvin. Suosittelemme.

Punajuuriraviolia ja cashew-juustoa.

Paahdettua valkosipuliciabattaa erilaisilla levitteillä.

Seitan-tacoja juustolla ja guacamolella.

Kesäkurpitsanuudeleita punaisella quinoa-salaatilla, grillattua avocadoa, tofua ja pestoa.

Tuhdin aterian jälkeen me herkkusuut suunnistimme herkkukaupan kautta hotellille rauhoittumaan iltaan ja hyödyntämään Executive Loungen tarjonnat, jonka jälkeen vetäydyimme sviittiimme masut pinkeinä. Pikku toiveen me kuitenkin yläkertaan heitimme kylpyammeessa lilluessamme, kun toivomme parempaa säätä seuraavalle päivälle.

Ja pah. Meidän tyypillisellä tuurilla aamu alkoi yhtä harmaassa säässä kuin edellinenkin päivä. Nautittiin kerrankin kiireetön brekkari ilman lasten ”voiks mennä jo kyselyitä”, jonka jälkeen lähdimme suunnistamaan pikku hiljaa kohti jalkahoitolaamme ihmetellen hiljaisia katuja. Olisihan sitä voinut hieman tutkailla Tallinnan ohjelmistoa ennen reissua, mutta kun ei niin ei. Se on nääs niin, että Tallinnassa pidettävän nuorten laulu- ja tanssijuhlatapahtuman massiivinen juhlakulkue käveli pitkänä pötkönä Virun edestä kohti laululavaa, ja mehän olimme tietysti väärällä puolella jalkahoitolaamme ajatellen. Siinä sitä odotettiinkin pikkuinen tovi juhlakulkueen häntää, mutta onneksi oltiin varattu aikaa hoitolaan siirtymiseen.

Kokemuksia Sinine Salong -hoitolasta

Olin varannut molemmille 80 minuutin pituiset pedikyyrihoidot netin kautta ennen meidän matkaa, jolloin esitin myös toiveen yhtäaikaisista hoidoista. Sähköpostiviestittelyn kävin suomeksi, koska hoitola lupasi suomenkielistä palvelua ja viestittelykokemus olikin kaikkinensa positiivinen ja teksti täysin ymmärrettävää. Sinine Salongiin saavuimme hyvissä ajoin ja meidät otettiin ystävällisesti suomen kielellä vastaan, mutta haaveilemamme yhtäaikainen hoito samoissa tiloissa ei valitettavasti onnistunutkaan.

Meidät siis erotettiin toisiin huoneisiin, vaikka yhteishuoneitakin olisi ollut. Hoito oli miellyttävä ja jalat tulivat pehmoisiksi, mutta tunnelmaan en hoidon aikana päässyt, sillä verhon takana hoidettavana ollut suomalainen nainen kertoili avoimesti mm. jalkasienestään. Levollinen olotila oli menetetty sen siliän tien, mutta lievää rauhoittumista tarjosi hoidon jälkeen tarjottu piccoloskumppa (miehelle olut/skumppa) rauhallisessa Spa-loungessa. Palvelu oli siis hyvää, suomen kielellä pärjäsi, tilat olivat siistit, hoito oli toimiva ja kesti luvatut 80 minuuttia. Sinine Salong oli sinänsä ihan ok paikka sijaintinsakin puolesta, mutta melkoinen ”hoitotehdas” se oli.

Piknik jäi kelien takia kokonaan nauttimatta. Itse asiassa koko Kadriorgin puistokin jäi näkemättä, sillä suunnistimme vähemmän mieluisan sään johdosta etsimään minulle (ja miehelle) hääpäivälahjaa. Melko aktiivisen ja tuloksettoman etsinnän jälkeen luovutimme ja lähdimme talsimaan kohti Rotermannin korttelissa sijaitsevaa Flammkuchen Baria. Eihän siitä tullut mitään, sillä kaupunki oli laulujuhlien takia kuin Helsinki juhannusaattona, eikä koko viinibaari ollut auki. Oliko edes lappua ovessa? Ei. Nälkäisinä ja väsyneinä me sitten päädyimme syömään lähistöllä olleeseen ravintola Platziin, jonka kasvishampurilainen ei oikein saanut meikkiksen pojoja. Jälleen kerran jouduin tyytymään niin monessa perusravintolassa törmäämääni ainoaan kasvisruokaan, kasvishampurilaiseen, joka yleisimmin sisältää nykyään portobello -sientä, mutta Platz oli vienyt idean vielä hieman pidemmälle. Sanotaanko vaan, että sienet oli useamman viikon pannassa Platzin tarjoaman annoksen jälkeen, sillä liika vaan on joskus liikaa.

Juu ja tiedättekös mitä? Noloa myöntää olevansa lähes täysi ummikko Tallinnassa. Se ol nääs eka kerta Rotermannin korttelissakin ja me olimme miehen kanssa ihan myytyjä. Ristinsieluakaan siellä ei tosin laulujuhlien takia ollut, tai sitten vilpoinen keli oli ajanut ne vähätkin immeiset kujilta pois.

Kuis paluu? Kökkökeli taasen. Katselimme lähdön Gabriellan takakannelta kuohuvalla kilistellen ja siirryimme kylmän sateista keliä karkuun sisätiloihin. No Name ja Bistrotek oli muuttunut päiväsaikaan pastaa ja muuta pikkulämmintä tarjoavaksi ravintolaksi, jossa me myös nautimme pasta-ateriat. Täksäristä tarttui tuliaiset mukaan ja yökerhossa tuntui olevan ohjelmaa perheen pienimmille. Mies vetäytyi päikkäreille hyttiin ja minä hilpasin nauttimaan lasillisen laivan samppanjaa mansikoiden kera Wine Bariin. Pieni oli onnenhetkeni, mutta kyllä vaan pienelläkin merimatkalla oli hyvä istua rauhallisessa pianobaarissa, katsella merimaisemia ja ohikulkevia ihmisiä kuunnellen muutakin kuin olutuoppien kittaajien örinöitä. Tuo pieni hetkeni oli minun luksukseni ja kyllä vaan harmitti, kun merimatka oli aivan liian nopeasti ohi.

No, mitäs me tykkäsimme reissusta? Totesimme miehen kanssa, että kaksi yötä Tallinnassa oli aivan liian vähän. Emme todellakaan ehtineet nauttimaan kaupungista ja paljon jäi näkemättä, mm. Kadriorgin kaunis puisto. Viking Linen kesälisä, m/s Gabriella, taipui Tallinnan-reitille todella upeasti ja palvelut pelasi. Auki oli niin kahvila Coffee & Joy, Viking Buffet kuin Grill, jonka lisäksi No Namen/Bistrotekin keittiö tarjosi lämmintä pikkusuolaista. Yökerho Club Mar, Wine Bar ja Upstairs Pub piti huolta juomapuolesta, ja ohjelmaakin oli mukavasti. Tältä kesältä Mariellan ja Gabriellan Tallinna-visiitit ovat loppu, mutta Viking FSTR jatkaa Viking XPRS:n parina vielä 22.10. saakka. Siitä ei ole tietoa, millaisella lisäkalustolla Helsingin ja Tallinnan välillä Viikkari ensi kesänä liikkuu, mutta jos Mariella/Gabriella hoitavat reittiä tuttuun tapaan, voin suositella lämpimästi ko. laivoja lahden ylitykseen.

Sen vaan sanon, että Tallinnaan kannattaa lähteä vaikka pelkästään syömäänkin hyvin, sillä Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevat laivat mahdollistavat eri pituisia piipahduksia etelänaapurissa. Kannattaa toki jäädä tutustumaan komeaan kaupunkiin useammaksikin päiväksi, sillä nähtävää on paljon ja hotelliyöpymisen voi saada mukavaan hintaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.