Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Norwegian Getaway

Karibian risteily: esittelyssä Norwegian Getaway

Tällä hetkellä Norwegian Cruise Linesin uusin alus, hieman alle 4.000 matkustajan Norwegian Getaway seilaa ympärivuotisesti itäisen Karibian saarille Miamista. Tammikuussa 2014 valmistunut alus kuuluu Breakaway-luokkaan sisaraluksensa Norwegian Breakawayn tavoin, joka tekee puolestaan risteilyjä New Yorkista.

Saanen esitellä kahden Karibialla seilaavan laivan kokoeron: Vasemmalla NCL:n Norwegian Getaway ja oikealla Royal Caribbeanin Vision of the Seas.

324 metriä pitkältä laivalta löytyy hyttiluokkia joka lähtöön aina edullisista sisähyteistä hulppeisiin sviitteihin, mutta myös yksinmatkustajia hemmotellaan pienillä studio-hyteillä joiden hintaan kuuluu sisäänpääsy omaan Studio Loungeen. Positiivisena huomiona vielä erikseen se, että tämän laivan Family Oceanview-ikkunahytiin mahtuu jopa viisi henkilöä.

Norwegian Cruise Linesin suurimmasta laivasta, Norwegian Epicistä vaikutteita hakenut Norwegian Getaway oli mielestäni Epiciä selkeämpi laiva, mutta joissain rakenneratkaisuissa Norwegian Getaway oli heikompi esikuvaansa verrattuna. Osa aluksen tiloista oli ilmiselvästi liian pieniä ihmismassaan verrattuna ja sen huomasi erityisesti uima-allaskannella aina aluksen perällä sijaitsevaan, yli 18-vuotiaille tarkoitettuun auringonottoalueeseen saakka. Tilaa kyllä löytyy silloin kun laiva ei ole täynnä taikka se on satamassa, mutta muutoin on varmaa että paikastaan auringossa joutuu taistelemaan.

Lapsiperheen näkökulmasta Norwegian Getawayllä/Breakawayllä on himpun verran enemmän tekemistä kuin Norwegian Epicillä. Me nautimme suunnattomasti aluksen perässä olevasta Sports Complexista, jossa pääsimme seikkailemaan yläilmoissa ja kokeilemaan, kestääkö kantti kävellä aluksen ulkopuolelle sijoitettua lankkua pitkin. Ja kyllä, minäkin kävelin lankulle mutta jouduin palaamaan sieltä avustettuna, sillä uskallus lankulla kävelemiseen loppui tyylikkäästi kesken matkan. Siinä oli muutamalla matkustajalla hauskaa kun huomasivat meikäläisen huutamassa lankun päässä ja anomassa apuja käsi ojossa.

Kiipeilykentältä löytyy pienempi kiipeilyalue pienemmille lapsille, ja ainakin pikaisesti katsottuna se vaikutti oikein näppärältä perheen pienimmille. Isommat nauttivat takuuvarmasti myös benji-trampoliinista sekä korkeasta kiipeilytornista, joka löytyy samasta Sports Complexista kiipeilyseinän, minigolfradan (kuvia yllä) ja koripallokentän kanssa.

Sports Complex minigolfratoineen ja kerrosta alempana olevan videopeliluolan kanssa pitää huolen siitä että aikaa saa tuolla alueella kulumaan ihan mukavasti, koska pienoisia jonojakin syntyy. Illalla väkeä on vähemmän, ja omasta mielestäni alue pääsee loistoonsa tuolloin kun värikkäät valot syttyvät.

Ulkoilmasta nauttiminen ei lopu ainoastaan ulkoilma-aktiviteetteihin taikka uima-allas/auringonottokansiin, sillä ruokailumahdollisuuksia ulkona on monia. Osa kannen 8 ravintoloista ulottuu ulkokannen puolelle, jossa voi joko syödä, nauttia erilaisista juomista ulkoilmabaarissa tai vaikkapa pelata erilaisia kansipelejä.

Karibian kuuma ilmasto sai ainakin meidät sen verran veltoiksi, ettei syöminen kirjaimellisesti ulkona innostanut ketään meistä. Laivan yli 20 ravintolasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, ja oma suosikkini on edelleen brasilialaistyylinen liharavintola Moderno Churrascaria jonka salaattipöytä ja erilaiset maustetut lihat ovat vertaansa vailla. Se kertoo jo jotain, että tästä hyvin paljon kasvisruokavaliota noudattavasta naisesta tulee himokas lihansyöjä Modernossa. Valitettavasti kyseisen ravintolan annoksista ei ole kuvia tällä kertaa, sillä me emme vain jaksaneet syödä tuhdisti tällä risteilyllä ja Moderno jäi kokematta. Alla kuitenkin vielä kuvia aluksen ravintoloista ja muista tiloista.

Maksullinen brasilialainen liharuokaravintola Moderno Churrascaria,cover charge 20 USD/hlö.

Maksullinen pihviravintola Cagney’s Steakhouse, cover charge 30 USD/hlö.

Ilmainen pääruokaravintola Tropicana Room, jossa aterioitsijoita ilahdutetaan myös elävällä musiikilla.

Maksullinen italialaisravintola La Cuccina, cover charge 15 USD/hlö.

Maksullinen ranskalaistyylinen Le Bistro, cover charge 20 USD/hlö.

Le Bistro, joka myös on minun suosikkini sijaitsee kolmeen kerrokseen ulottuvan Oceanplace 678 alimmassa kerroksessa. Numeroidensa mukaisesti kansilla 6, 7, ja 8 sijaitseva Oceanplace 678 koostuu häikäisevästä väriä vaihtavasta kattokruunusta ja sen ympärille kehkeytyvästä vapaa-ajanviettopaikasta, jossa on mm. valtava Casino ja useita ravintoloita sekä baareja.

Casinolle minun on annettava suuret haukut. Alus on muutoin savuton, mutta Casinolla ihmisillä on täysi oikeus polttaa savukkeita. Ilmanvaihto ei toimi kuitenkaan kovin hyvin silloin kun ihmiset pistävät tupakaksi isossa tilassa, joten suosittelen savuttomia ihmisiä kiertämään ko. alueen kaukaa.

Yksi aluksen erikoisuuksista on Ice Bar, jonka lämpötila on jatkuvasti pakkasella. -8 C vilvoittaa mukavasti kuumassa Karibian ilmastossa, mutta omasta mielestäni 20 dollarin kertamaksu/hlö ei ole sen arvoinen vaikkakin hintaan sisältyy kaksi alkoholillista tai alkoholitonta drinkkiä jäälasista. Asiakkaille annetaan hanskat ja hupullinen viitta, mutta muutoin asiakkaat ovat oman vaatetuksen armoilla. Kannattaa siis pakata mukaan jotain peittävämpää vaatetta ja mukavat kengät jos mielii piipahtaa Ice Barissa.

Alla vielä muutamia kuvia yleisistä tiloista.

Näillä sohvilla voi nauttia vaikkapa drinkin viereisestä baarista jos joutuu jostain kumman syystä odottelemaan vuoroaan yhteen aluksen pääruokaravintoloista. Aluksella pääruokaravintoloita on kolme, joista kaksi pienempää ja tunnelmallisempaa ravintolaa sijaitsee edellä mainitun baarin molemmin puolin. Menut kaikissa kolmessa pääruokaravintolassa ovat erilaiset, joten kannattaa tutkailla menut ennakkoon läpi ennen ravintolapäätöstä.

Atrium, jossa on erilaisia tietoiskuja sekä pelejä/lauluesityksiä. Kyseistä screeniä käytetään ajoittain myös Nintendo Wii-pelihetkissä.

Laivan info.

Itse pidin aluksen sisustusmaailmasta. Norwegian vanhempiin ja kirkuvan värikkäisiin laivoihin verrattuna Norwegian Getaway/Breakaway ja Epic ovat huomattavasti rauhallisemman värisiä, kaikista värikkäistä kuvista huolimatta. Erilaisia tiloja ja tunnelmia on paljon, ja sisältä jokainen löytää varmasti oman rauhaisan paikkansa.  Viihdettä löytyy joka lähtöön, aina stand-up komiikasta isoihin musikaaleihin (Legally Blonde). Teatterissa pyörii erilaisia erityksiä, Atriumissa on tarjolla erilaisia info-tilaisuuksia ja muita pieniä viihdetapahtumia, pelataanpa siellä joskus Ninteno Wii-pelejä isolla ruudulla. Ehdoton suosikkini, a must see, on kuitenkin Illusionarium. Kyseisen taikashow sopii niin aikuisille kuin lapsille muttei kuitenkaan ihan perheen pienimmille joidenkin erikoistehosteiden ja pitkien puheiden takia.

Yleisesti ottaen pidin laivasta ja sen ulkoilma-aktiviteetttimahdollisuuksista varsinkin kun en ole itse mikään vesipeto. Palvelu oli hyvää, mutta meillä oli sviittimatkustajastatuksen takia mahdollisuudet viettää paljon aikaa alueella, joihin ns. tavallisilla matkustajilla ei ollut asiaa ja siellä alueella hommat toimikin erinomaisesti. Kaikki Norwegian Getawayn reissuun liittyvät postaukseni saat kätevästi suoraan tästä ja Norwegian Cruise Linesin sekä esittelemäni laivan sivuille pääset puolestaan suoraan tästä.

Puoliakaan en pystynyt tässä postauksessa kertomaan pitämästäni laivasta, joten esittäkää kysymyksiä jos siltä tuntuu.

Karibian-risteily: Esittelyssä sviittimatkustajien The Haven

On sviittejä ja Sviittejä, silloin kun puhutaan Karibian-risteilijöistä. Se on varmaa, että perushytteihin verrattuna sviitissä matkustava saa enemmän, mutta myös sviittiluokissa ja varustamoissa on eroja. Kilpailu maksavista sviittimatkustajista on kiristynyt entisestään, joten muutama laivayhtiö on vienyt sviittimatkustamisen aivan uudelle tasolle ja yksi noista muutamista on Norwegian Cruise Line.

Emme olleet ensimmäistä kertaa sviittimatkustajina Karibian-risteilyllä, mutta The Haven oli meille uusi tuttavuus. Emme olleet ennen risteilyä varmoja siitä, onko The Haven kovinkaan erilainen verrattuna tavalliseen sviittimatkustamiseen, mutta yllätyimme positiivisesti. Perusasiat sviittimatkustajilla ja The Havenissa matkustavilla olivat samat. Priority liikkumiset laivalle ja pois, priority seatingit showssa, pullo kuohuviiniä ja vettä hyttiin lähtöpäivänä, pienoisia herkkuja joka ilta, coctailhetki aluksen päällystön kanssa, 24 h butler ja concierge-palvelut sekä aamiainen ja lounas omassa ravintolassa, mutta siihen yhtäläisyydet jäivätkin.

The Haven on tavallisilta matkustajilta piilotettu alue, ”a ship within a ship”, jonne pääsee vain tietyllä avainkortilla. Oven takaa löytyy aivan oma maailmansa, joka tekee elämästä niin helppoa, että loma tuntuu lomalta heti ensimmäisestä minuutista alkaen. Ei jonoja eikä ruuhkaa, muutama askel conciergen tiskille ja concierge hoitaa asiasi, mikä sitten se onkaan.

The Haven koostuu omasta ravintolasta, jossa voit nauttia aamiaisen ja lounaan lisäksi myös illallisen. Omassa Loungessa voit istuskella muhkeilla sohvilla, nauttia juotavaa Loungen omasta baarista taikka napsia jotain pientä suolaista tai makeaa, jos kunnon ruoka ei kiinnosta. Pöydästä olevasta näytöstä voit katsella sinusta otettuja kuvia (avainkortti toki tarvitaan) ja concierge hoitaa vaikkapa illallis- show- ja retkivaraukset puolestasi.  Jos ulkoilma kiinnostaa, löytyy The Havenin sisäpihalta ruokailualue, auringonottoalue, pienoinen uima-allas, kaksi poreallasta, suihkuja, sauna, spa-hoitohuoneita ja kerrosta ylempää isompi auringonottoalue erilaisine lekottelupaikkoineen.

The Havenin menu ei vaihtunut matkan aikana, joten emme syöneet joka lounasta ja illallista Havenissa. Ravintolan miljöö oli kuitenkin sen verran miellyttävä ja palvelu yksilöllistä, että suosimme ravintolaa kaikkein eniten matkan aikana. Aamupalat söimme järjestään The Havenissa, sillä mikään ei voittanut ravintolan rauhallisuutta.

Aamupalapöydän asetelmia.

Aamupala oli ymmärrettävistä syistä suppeampi kuin aluksen Buffetissa, mutta vatsansa täälläkin sai täyteen. Seisovan pöydän lisäksi menusta oli tilattavissa erilaisia lämpimiä ruokia ja kahvi/tee sekä mehu tuotiin pöytään. Joka aamu kolme kokkia tuli näyttävästi sisään tuomaan herkullisia tuoreita leivonnaisia ja tarjoili niitä suoraan pöytiin.

Tuo jälkkäri… Syntisen hyvää. Me emme muuten ole kovia juojia, joten kokonainen pullollinen viiniä ei uponnut aterialla. Ei muuta kuin pieni pyyntö ja butler kiikutti viinipullon sisältöineen hyttiimme. Olisipa kaveriksi toimitettu myös juustoja tai muita herkkuja, mutta kummasti nuo masut oli kaikillä täynnä jokaisen aterian jälkeen.

Jos sisällä oli tarjolla yhtä sun toista syötävää, niin oli myös ulkona The Havenin sisäpihalla.

Sisäpiha oli sinänsä melko pieni ja uima-allas sitäkin pienempi. Epäilin aluksi hieman uima-altaalla olleiden tuolien hyödyllisyyttä, sillä senkin alueen olisi voinut korvata isommalla uima-altaalla, mutta hyvin ihmiset tuntuivat pärjäävän pienessä altaassakin. Itse nautin loikoilla altaalla olleilla aurinkotuoleilla, sillä lapsia oli helppo seurata ja mikäs siinä oli ollessa, kun tarjoiljat tarjoilivat virkistävää vettä suoraan aurinkotuoleille.

Uima-altaan lähettyvillä sijaitsi myös sauna, joka ainakin tuntui olevan ihan oikean lämpöinen nopeasti tunnusteltuna. Minulla oli tarkoitus testata risteilyn aikana saunan löylyt kunnolla, mutta trooppinen kuumuus päivällä ja kiireet illalla vesittivät kokonaan saunatestini.

Saunan lähettyvissä oli myös Spa-hoitotilat ja kerrosta ylempää löytyi varsinainen auringonottokansi, jossa oli niin pienoisia ruokailupaikkoja kuin erilaisia auringonottotuoleja.

Ja mikäs näillä lepolasseilla olikaan loikoillessa, kun palvelu pelasi.

Virkistäviä, kosteita pyyhkeitä suoraan cabanaan tuotuna.

Hedelmiä, juomia ja ensiluokkaista palvelua.

Sanat ei riitä kertomaan, miten upea viikkomme The Havenin palveluiden keskellä oli. Jopa lapsemme, jotka ovat melkoisia vesipetoja ja nauttivat hurjista vesiliukumäistä, halusivat mieluummin pulikoida pienoisessa altaassa kun näkivät normaalin uima-allasalueen tungoksen. Vapaita aurinkotuoleja sieltä oli myöskin aivan turha metsästää, joten The Havenin rauhaisuus voitti normaalin tavan matkustaa mennen tullen.

Kuten jo aiemmin mainitsin, The Havenin palvelut eivät jääneet ainoastaan näiden seinien sisälle. Teatteriesityksiin meille oli varattu omat istuinpaikat, mutta parempiakin oli mahdollisuus metsästää olemalla tarpeeksi ajoissa liikkeellä muiden matkustajien kanssa. Erityinen etu oli parhaat paikat Illusinarium Show’ssa, joka kannattaa käydä katsomassa. Sviittimatkustajat kokoontuivat 15 minuuttia ennen näytäntöä The Haveniin, josta concierge johdatti meidät henkilökunnan tilojen kautta Illisinarium Shown ravintolaan ennen muita matkustajia. Saimme todellakin parhaimmat paikat koko showsta, mistä oli etua koska etukäteispaikkavarauksia ei oteta vastaan, vaan paikat jaetaan sitä mukaan kun jono tulee ovesta sisään. Eipä meitä matkustajia oltu unohdettu lähtiessämme pois laivalta risteilyn päätyttyäkään, sillä jälleen meillä oli mahdollisuus oikaista ulos henkilökunnan tilojen kautta. Ei kuulosta kovinkaan hienolta hiippailla henkilökunnan porras/hissikäytävässä, mutta tuo alue ja vaivattomuus (ruuhkattomuus) sopi juuri passelisti sviittipalveluihin. Jonkin verran glamouria tuohonkin harmilliseen hetkeen tosin oli saatu, sillä kuljimme henkilökunnan tiloissa punaista mattoa pitkin ulos.

Maksoimmehan me melko suolaisen hinnan reissustamme verrattuna perusmatkaan Karibian-risteilyllä. Huomattavasti halvemmallakin Karibian aalloille pääsee, mutta tärkeää on katsoa asiaa siltä kantilta, mitä matkaltaan haluaa. Palailen budjettiin ja sviitti vs. perushytti-pohdintoihin toisessa postauksessa, sillä se vaatii vertailua monelta kantilta. Samalla annan vinkkejä myös siihen, miten matkastaan voi saada hieman luksuksemman pienemmällä rahalla.

No, mitäs mieltä te lukijat olette The Havenista? Ja jos kokonaiskuva ulkokannesta jäi jotenkin vajaaksi, linkki omaan Youtubevideooni The Havenista tässä. 

Niin juu, ja jos NCL:n risteilyt alkoivat kiinnostamaan niin Norwegian Cruise Linesin sivuille pääsee suoraan tästä.

 

Retkemme Jamaikalla: Kelkkailua sademetsässä

Pikkuisen minä ihmettelin aamuyöllä kun laiva alkoi täristä huomattavasti ja jopa häiritsi yöunta. Nukahdin kuitenkin uudelleen, mutta aamulla mies ihmetteli kovasti sitä että aurinko oli paistanut suoraan parvekkeellemme vaikkei sen olisi pitänyt niin tehdä. Kömmimme meripäivänä aamupalalle ja siellä kaikki valkeni. Aluksen kapteeni oli tehnyt päätöksen vaihtaa kurssiamme oikein kunnolla, sillä trooppisesta myrskystä hurrikaaniksi kasvamassa ollut Gonzalo oli päättänyt suunnistaa juuri niille saarille joille mekin olimme alunperin ollut suunnistamassa. Itäinen Karibian-risteily vaihtuikin sitten Läntiseksi Karibiaksi, ja hiukkasen aikaahan meillä meni sulatellessa uutista sillä olimme varanneet risteilyn juuri kohteiden takia.

Sviittimatkustamisesta ja The Havenissa oleskelusta oli iloa, sillä concierge piti meidät ajan tasalla koko ajan siitä missä vaiheessa uusien kohteiden retkien suunnittelu oli menossa. Concierge toikin meille The Havenissa oleskelijoille uudet retkiesitteet suoraan käteen ja pääsimme valitsemaan retkiä tavallisia matkustajia aiemmin. Me emme olleet tutkineet ollenkaan uusia kohteitamme, joten meidän oli pakko tyytyä laivayhtiön tarjoamiin jopa ylihintaisiin retkiin. Tiesimme sen, että lapset oli saatava ulos laivasta kuivalle maalle tekemään jotain muutakin kuin uimaan, joten päädyimme varaamaan Rainforest Bobsled Jamaica-retken.

Muuttuneen reitin takia laivamme joutui kiinnittymään Falmouthiin, noin 65 kilometrin päähän retkikohteestamme Ocho Rioksesta. Matkasimme Mystic Mountainille ilmastoidussa pikkubussissa, ja matkan varrella oppaamme kertoi hieman Jamaikasta ja sen elämästä. Ympärillä vilahteli ränsistyneitä taloja ja köyhyys paistoi kaikkialla. Valitettavasti autosta napatut kuvat paikallisesta asutuksesta eivät onnistuneet, joten niitä ei ole tänne laittaa.

Kristoffer Kolumbus saapui Jamaikalle 1494, toisella matkallaan uuteen maailmaan. Muistoksi tuosta saarelle on pystytetty Columbus Park, jossa voi tutustua mm. kyseisen tapahtuman historiaan maksuitta.

Matka Mystic Mountainin huipulle tuolihissillä kesti viitisentoista minuuttia. Olin kuullut hieman varoitteluja kuumasta kelistä, mutta tuo 15 minuutin matka huipulle tuolihissin kyydissä oli suoranaista tuskaa. Kostean kuuma ilma ja pilvettömältä taivaalta porottava aurinko sai tämänkin lämpöä ja aurinkoa rakastavan ihmisen aivan vetämättömäksi ja vesipullo loppui jo puolessa matkassa.

Ylhäällä avautui kauniit näkymät alas Ocho Rioksen satamaan ja pienen hetken ihailtuamme niitä siirryimme kelkkaradan puolelle. Pieni tietoiskuhetki jonka jälkeen meidät päästettiin laskemaan kelkalla. Kelkat oli mahdollista sitoa yhteen siten, että aikuinen vastasi ohjauksesta ja lapsen kelkka oli sidottuna aikuisen kelkkaan. Kelkkalasku oli mutkia täynnä ja nopeuttakin sai säädellä mielensä mukaan jarrujen avulla joten kelkkailu sopi niin hurjapäille kuin hieman rauhallisesta menosta nauttiville. Mäen alapäässä meidät otettiin kelkkojen kanssa hinaukseen, joten itse ei tarvinnut kiivetä takaisin huipulle.

Huipulla nautimme vielä omakustanteisen lounaan ja uimismahdollisuuskin infinity poolissa olisi ollut, mutta me päätimme jättää moisen aktiviteetin laivalle sillä Mystic Mountainin uima-allas ei ollut kovinkaan kutsuvan oloinen. Matka takaisin laivalle meni leppoisaa reggaeta kuunnellessa ja minut valtasi se tunne, ettei Jamaikalle tarvitse enää palata, niin julmalta kuin se kuulostaakin.

Timantteja, timantteja ja lisää timantteja. Halvalla olisi lähtenyt mutta budjetti paukkui matkan takia joten timantitta jäin. Ehkä ensi kerralla?Home, sweet home.

Ja mitä hytissä odottikaan, kun palasimme laivalle?Kannullinen virkistävän kylmää vettä tuli kuuman päivän jälkeen todella tarpeeseen, ja muutkin eväkset upposivat perheellemme nopeasti.

Lähdin hyvin avoimin mielin retkelle, mutta jotenkin kaikki se kaupallisuus ja suojatun alueen takana sijaitsevat huonot olot saivat minut kavahtamaan koko meininkiä. Ymmärrän, että turismi on hyvin suuri elinkeino heikoissa oloissa eläville, mutta tiukat turvatoimet ja se aidalla jaottelu meihin ja heihin oli niin vahvaa, etten voinut olla miettimättä ihmisten kohtaloa kun laivamme jätti illalla sataman ja ihmiset aidan toisella puolella ränsistyneissä taloissaan jäivät selviämään elämästään. Tuolla hetkellä tunsin jopa huonoa omaatuntoa siitä, että katselin näkyä yli 4.000 euroa maksaneen sviittimme parvekkeelta juoden virkistävää jäävettä jonka butlerimme oli meille varta vasten tuonut. Ironisuutta lisäsi se, että lähdimme satamasta saaren ylle hiipineen kovan ukkoskuuron alta pois juuri sopivasti.

Bye bye Jamaica!

Muita Jamaikalla olleita? Mitäs mieltä olitte?

P.S: Kuvat otettu pääasiassa kännykällä koska en viitsinyt ottaa järjestelmäkameraa retkelle ollenkaan. Kuvien pienuus puolestaan johtuu ongelmista ohjelman päässä. Yli megaisia kuvia oli aivan turha ladata, sillä ohjelma huusi jotain HTTP-virhettä. Allekirjoittaneelta loppui huumorintaju ja läppäisin juttuni maailmalle tämmöisenä.

 

Esittelyssä Norwegian Getawayn Haven Aft-Penthouse -sviitti

Norwegian Getaway-aluksen perässä, 9. kannella sijainnut Haven Aft-Penthouse Suite #9316 oli nelihenkiselle, omaa rauhaa rakastavalle perheellemme erinomainen vaihtoehto laivalla tarjolla olleista sviiteistä. Niinkuin aiemmassa postauksessani mainitsin, suurimpana syynä juuri tämän hytin valitsemiseen oli sviitin parvekkeen suuri koko. Samalla kyseinen sviitti oli myös halvin sviitti silloin, kun matkassa oli enemmän kuin kaksi henkilöä.

39 neliöisessä sviitissä oli olohuoneen lisäksi erillinen makuuhuone ja kaksi kylpyhuonetta, joista toisessa oli myös kylpyamme. Sviitti oli omasta mielestäni kauniisti sisustettu ja sen vaaleat värit sointuivat pirteiden sinisten ja turkoosien värien kanssa hyvin tummiin pintoihin. Sviittimme olisi ollut mahdollisuus liittää myös vieressä sijainnut neljän hengen parvekehytti, johon oli sisäänkäynti eteisessä olleesta väliovesta. Eteisessä sijaitsi kolme seinän sisään kääntyvää naulakkoa sekä pienoinen wc/kylpyhuone, jonka pienuus oli jonkin verran häiritsevää. Jotkin ratkaisut olivat hyödyttömiä ja jopa hankalia, sillä tilanpuutteen takia paikkoja pyyhkeille ei ollut kovinkaan paljoa, palasaippualle ei ollut mitään telinettä saatikka kunnollista paikkaa pienen käsienpesualtaan reunalla. Suihkukaappi oli melko hyvän kokoinen, mutta sen keskeltä taittuva ovi oli hankala käyttää ja vaati suoranaista taiteilua. Me aikuiset tuomitsimme vessan, mutta lapsille se oli oikein oiva ja auttoi ilta/aamutoimissa koko perhettä.

Olohuoneessa sijaitsi tangollinen vaatekaappi, jossa oli valmiina lapsille sopivat pelastusliivit. Neljän hengen ruokailuryhmästä olisi voinut nauttia enemmänkin, sillä sviitin hintaan kuulunut butler olisi voinut tarjoilla pyynnöstämme illallisen hyttiin, pöytä valkoisella pöytäliinalla koristeltuna. Kahvin/teenkeitin oli oikein kiva lisä ja butler piti aina huolen että kahvikuppeja, erilaisia laseja ja aterimia löytyi tarvittava määrä. Minibaarista löytyi normaalin oloinen valikoima, mutta minibaarin tuotteet eivät olleet ilmaisia.

Butleriin ja muihinkin tärkeisiin henkilöihin tai numeroihin sai yhteyden myös kannettavalla puhelimella, jonka pystyi ottamaan mukaansa laivalla liikuttaessa. Jos televisiosta tuleva viihde ei miellyttänyt, pystyi butlerilta tilaamaan erikseen DVD-elokuvia, sillä sviitin varustukseen kuului kaksi DVD-soitinta.

Olohuoneessa oli nojatuolin lisäksi pari jalkarahia sekä vuodesohva, joka muuntui illalla kahden hengen sängyksi. Tunnustelin itse hieman sänkyä ja koin sen melko kovaksi, muttei lapsilta löytynyt huomautettavaa sängyn kovuuteen. Lukijoille vielä tiedoksi tässä vaiheessa, että Room Stewardilta voi pyytää lisäpehmikkeitä mikäli laivayhtiön sänky tuntuu liian kovalle.

Makuuhuone oli melko pieni ja sitä hallitsi korkea, mielestäni ehkä liian pehmoinenkin sänky. Sängyn alle mahtui aivan hyvin kolme isoa matkalaukkua ja muutama muu pieni nyssäkkä. Aikuisten pelastusliivit oli sijoitettu koriin sängyn alle, mikä rajoitti neljännen matkalaukun asettamista sinne. Kaapistoja oli mukava määrä: kaksiovinen tangollinen kaappi, toinen yksiovellinen tankokaappi, laatikostoja, yksi täysimittainen hyllykaappi ja toinen ”puolikas” hyllykaappi sekä tallelokero. Olohuoneen ja makuuhuoneen välillä oli ovi, joka antoi rauhaa niin lapsille kuin aikuisillekin.

Televisio ja DVD-soitin myös makuuhuoneessa elokuvien katselua varten. Kylpyhuoneen väliverhot kuvassa vasemmalla.

Makuuhuone oli eroteltu kylpyhuoneesta tummentavilla verhoilla joista oli apu aamuisin, koska kylpyhuoneen ikkunoista tulevat aamun aikaiset säteet eivät päässeet häiritsemään unta. Kylpyhuoneessa oli erillinen wc, kaksi käsienpesuallasta, neljä laatikostoa, jonkin verran hyllytilaa, meikkauspöytä meikkipeilineen, kylpyamme suihkulla ja erillinen suihku, jossa oli tilaa ruhtinaallisesti. Suihkussa oli varaa valita erilaisia toimintoja ja myös tästä suihkutilasta löytyi pyykinkuivausnaru. Sekä suihkusta että kylpyhuoneen puolelta oli näkymät parvekkeen puolelle, mutta näkyvyyttä sisälle oli mahdollisuus peittää hieman rullaverhoilla. Kylpyhuoneessa oli mahtavasti tilaa, talon puolesta tuli niin kylpysuola, pesuaineet, pumpulitupot, -puikot sun muut, sekä muhkean pehmoiset kypytakit lainaksi ja kylpytossut.

Käsienpesualtaat Villeroy & Boch. 

Niin juu, ja se meidän parveke…

38 neliöinen parveke oli miellyttävän kokoinen. Laivan rakenteiden takia parvekkeen keskiosassa oli pylväs, joka rajoitti hieman aurinkotuolien asettelua. Kahden makuuasentoon menevän aurinkotuolin lisäksi parvekkeella oli ruokailuryhmä, jossa oli kahdenlaisia, eri levyisiä tuoleja. Perässä ollut parveke oli melko suojainen, minkä takia kuumana päivänä parvekkeella oleskelu muodostui välillä jopa liian tuskaiseksi. Kulmansa ansiosta parvekkeelta näki niin taakse kuin sivulle ja menosuuntaan, mikä miellytti ainakin minua kovasti.

Hyttimme sijaitsi kannella, jonka alapuolella oli ruokaravintola ja yläpuolella hyttejä. Alapuolella sijaitsevasta ruokaravintolasta ei ääniä kantautunut, mutta seitsemän kantta ylempänä sijaitseva ulkoilmabilepaikka H2O aiheutti häiriötä vain silloin, kun seisoin parvekkeen kaiteen vieressä. Muutoin H2O:sta kuuluvat äänet ei haitanneet oikeastaan ollenkaan ja sisälle ne eivät kantautuneet. Suojaa alapuolella sijaitsevalle kävelykannelle antoi ympäri kiertävä ”lippa” joka esti kerrosta alempana kävelevien matkustajien katseet parvekkeellemme.

Näkymä parvekkeeltamme ylöspäin.

Jäikö joku vielä pohdituttamaan? Kokonaiskuvan hytistä saa kuvaamastani Youtube-filmistä alla. Ja mikäli linkki ei näy suoraan postauksessa, pääset videooni suoraan myös tästä.

Sviitin #9316 plussat ja miinukset:

Plussat:

– sviitin koko, erillinen ovella suljettava makuuhuone
– mahdollisuus lisähenkilöihin sviittiin liitettävän pervekehytin myötä
– kaksi kylpyhuonetta, molemmissa pyykinkuivausnarut
– tilava ja suojaisa parveke, josta näkymät useaan suuntaan
– oheispalvelut, joihin perehdyn myöhemmissä postauksissa.

Miinukset:

– sijainti aluksen perässä, jossa aluksen liikkeet ja tärinät tuntuvat paremmin (jouduin laittamaan pikkuisen pyyhkeen erään metallipurkin alle sen täristessä ärsyttävästi kylpyhuoneessa ollutta kivitasoa vasten)
– suojaisa parveke, jossa tuulenvire ei tunnu niin voimakkaana joten parvekkeella oleskelu voi olla tiettyinä aikoina aika tuskaisaa.
– kaukainen sijainti kannella 16, keulassa sijaitsevaan The Haveniin nähden.
– pienempi wc/kylpyhuone on hieman epäkäytännöllinen.

Ja huomioitavaa: Tämän hyttiluokan sisältä löytyy kahdenlaisia hyttejä, meidän kaltaisia ja sellaisia jossa makuuhuone ja kylpyhuone ovat vaihtaneet paikkaa. Tuossa versiossa kylpyhuone on ikkunaton ja makuuhuoneesta on pääsy parvekkeelle. Parvekkeet ovat myös eri kokoisia ja osassa ei ole postauksessani mainitsemaani tukipylvästä, joten kannattaa siis olla tarkkana ko. hyttiluokkaa (H6) varatessa.

 

Ensimmäinen päivämme sviittimatkustajina Karibian-risteilijällä

Ei se meidän yllätyssuunnitelma lapsia varten sitten onnistunutkaan, sillä lapsemme taitavat olla jo liian tarkkanenäisiä ja laskelmoivia. Kun me anoimme lomaa koulusta tietylle ajalle ja sanoimme lapsille vain että lähdemme jonnekin lomalle, laskeskelivat lapset loman pituudesta samantien että lähtisimme risteilylle. Kiistimme moiset arvailut, mutta kun mies rupesi kaivelemaan lentokentällä käsimatkatavaroista lentolippuja ja NCL:n sininen logo paistoi asiakirjoista, olimme pakotettuja paljastamaan että Karibian risteilyllehän sitä oltiin menossa. Pienen valheen me kyllä heitimme ilmoille, sillä kerroimme että meillä oli hyttinä mini-sviitti (ts. kylpyammeellinen parvekehytti suihkullisen parvekehytin sijaan). Voi sitä jännää tunnetta mikä meillä vanhemmilla olikaan, sillä lapsilla ei ollut harmainta aavistustakaan millainen hytti heitä laivalla odottikaan.

NCL:n lähtöselvitys Miamin satamassa oli jaettu useampaan terminaaliin, ja sviittimatkustajille oli toisesta terminaalista varattu tietty alue lähtöselvitystä varten. Lapset olivat hieman kummissaan kun kurvasimme turvatarkastuksen jälkeen hallitilassa olevaan omaan pieneen huoneeseen jossa oli sohvaryhmiä, snackseja, vettä, mehua ja kahvia/teetä vapaasti otettavana. Virkailija otti meidän asiapaperit, me istahdimme nauttimaan tarjoiluista ja odotimme sitä hetkeä kun meidät kutsuttaisiin tekemään lopullinen lähtöselvitys. ”Tämä on varmaan tällainen Miamin sataman oma lähtöselvitys lapsiperheille, katso nyt kun täällä on muitakin lapsia” yritin selittää lapsille kun heillä pyöristyi silmät päässä kaikesta näkemästään. Lähtöselvitys oli nopeasti tehty ja meidät ohjattiin kaikkien jonojen ja ihmisten ohi nopeaa kaistaa laivaan. Laivassa meidät otti vastaan toinen henkilökuntaan kuuluva ihminen, joka laittoi meidät privaattihissiin, painoi nappulaa ja sitten suunnistimmekin jo kohti sviittimatkustajien omaa aluetta, The Havenia. Siellä meidät otti vastaan concierge, joka kertoi nopeasti meille kuuluvista eduista ja päästi meidät katsastamaan Loungea.

”Tämä on kai taas tämmöinen joku odotusalue kun emme pääse vielä hyttiin” sopustelin lapsille kun he ihmettelivät erinomaista palvelua. Emme olleet edes kerenneet istahtaa Loungen pehmeille tuoleille kun meiltä kysyttiin haluaisimmeko kenties pienet snacks-lautaset. Tottahan toki me sellaiset otimme kun ilmaiseksi sai, ja syötyämme ne siirryimme The Havenin omaan ravintolaan syömään maukkaan lounaan.

The Havenin Lounge, paikka jossa on sohvaryhmiä, baari ja conciergen tiski.

The Havenin oma ravintola, jossa tarjoillaan aamupala, lounas ja illallinen.

Minä aloin puolestani hymistä pikkuhiljaa tyytyväisyyttäni, koska siirryin lounaan jälkeen pienen valheen saattelemana hyttiin odottamaan miestä ja lapsia saapuvaksi. Olimme miehen kanssa sopineet, että hän kävisi hakemassa lasten kanssa pehmikset ennen hyttiin tuloa jotta minä kerkeäisin virittämään videokameran valmiiksi. Enpä minä kerennyt kovinkaan pitkään odotella lapsia kun ovikello soi.

Lasten ilme oli ikimuistoinen kun avasin oven ja he astuivat sisään. ”Hä? Hä?” oli ainoa jota he hokivat kierrellessään hyttiä ympäri. Eipä ääni hiljentynyt edes siinä vaiheessa, kun hytti oli kierretty ja he avasivat parvekkeen oven. Mitäpä tuohon lisäämään itsekään, hytin koko oli n. 39 neliötä ja hyttiin kuuluvan parvekkeen koko oli lähes 38 neliötä.

Parveke oli tosiaan se syy minkä takia tämän hyttiluokan valitsimme. Kyseinen parveke kun sattui olemaan koko laivan suurin, ja parvekkeesta tulikin pian perheemme lempipaikka. Mikä olikaan mahtavampaa kuin ihailla laivan lähtöä Miamista omalta parvekkeelta nauttien kylmää laivayhtiön tarjoamaa kuohuviiniä.

Hip hei, tästä se lähtee! Kuuma ilma ja hiki lentää mutta kylmä skumppa viilentää. Tunnelma on katossa ja viikko hemmottelua edessä. Voiko enää iloisempi olla?

Heippa!

Hymy oli kyllä leveä meillä kaikilla kun Miami jäi taakse ja ensimmäinen ilta meni kierrellessä ja ihmetellessä. Ohjelmaa ei todellakaan tulisi puuttumaan risteilyltä, sillä kaksi kokkarikutsua oli jo ollut odottamassa hytin pöydällä sinne saapuessamme.