Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Laatumatkailu

Budjettipostaus: Paljonko maksoi luksusloma Seychelleillä?

*Yhteistyössä Turkish Airlines ja Rantapallo

Neljä yötä ja viisi päivää viiden tähden Hilton Seychelles Northolme Resort & Spassa, omassa 90 m²:n kokoisessa villassa, josta löytyi poreamme ja iso parveke. Puolihoito kuohuviiniaamupaloilla ja illallisilla, hotellin privaattikuljetukset ja lennot Turkish Airlinesilla, turistiluokassa kylläkin, mutta mukavassa sellaisessa. Paratiisisaaret Seychellit ei ehkä halvimmasta päästä ole luksushotelliensa kanssa, joten nyt on aika pistää tiskiin koko matkan hinta. Oma lentonihan oli yhteistyössä Turkish Airlinesin kanssa, mutta kerron tähän mieheni lipun hinnan, joka oli ostettu ihan normaalia kautta ja siitä maksettiin täysi hinta.

Lento Helsinki-Seychellit turistiluokassa, koneen vaihto Istanbulissa

Mies varasi lennot Turkish Airlinesin omien sivujen kautta ja sai ne hintaan 618,70 euroa. Hinta sisälsi maksuttomat erikoisateriat sekä Euroopan sisäisellä että mannertenvälisellä legillä, juomat (alkoholillisetkin) ja 2 x 23 kg matkatavaraa. Muutamaa viikkoa aiemmin varattuna lento olisi lähtenyt alle 600 eurolla. Oma lentoni oli yhteistyön puitteissa ilmainen, mutta tarjouduin maksamaan ja maksoinkin puolet mieheni lennosta.

Kokemuksemme Helsinki – Istanbul -välistä voit lukea täältä ja mannertenvälisestä lennosta Istanbul-Seychellit täältä. Samaisesta postauksesta selviää myös, miten vaihto Istanbulissa sujui.

Hotellin privaattikuljetus lentokentältä hotelliin ja hotellilta lentokentälle

Menomatka hotellin minivanissa hotellille veroineen ja palvelumaksuineen 70,70 euroa ja hotellilta lentokentälle samoine lisineen 68 euroa, yhteensä 138,70 euroa. Ruotsalainen leskimies (jaa, mikä, lues sekin täältä) maksoi tosin oman osuutensa matkasta hotellilta kentälle, mutta me annoimme tuon rahan tippinä kuljettajallemme.

Hotelliyöpyminen

Villamme hinta puolihoidolla maksoi 505,75 euroa/yö ja late check-out (aina kello 21.00 saakka) 126,70 euroa. Majoitus maksoi siis meille yhteensä 2.149,70 euroa. Katselin tuossa hotellihintoja maaliskuulle ja kanta-asiakkaan lähtöhinnat King Hillside Villalle olisi ollut noin 392 euroa ilman aamupaloja ja pelkillä aamupaloilla 456 euroa.

Muut ruokamenot

Yhden kerran tilasimme nälissämme pizzan villaamme huonepalvelun kautta ja hinta palvelumaksuineen oli 18,65 euroa.

Saanen esitellä kasvispizzan, arvosana OK. Ihan hyvää oli ja täytettäkin mukavasti.

Alkoholijuomat

Hyi meitä. Tiesimme hotellin hinnat alkoholille jo Suomen päässä, joten ostimme Suomesta kaksi muovista litran viinipulloa ja kuljetimme ne matkalaukussa Seychelleille. Tullirajat oli toki tarkistettu, mutta tunsin itseni niin rikolliseksi, ettäh. Hinta pulloille yhteensä 21,06 euroa.

Ensimmäisenä iltana otimme aterialla miehelle pullon olutta ja minulle pienen lasin viiniä sekä vesipullon aterialla, hinta 22,20 euroa. Toisena ilta molemmille lasit viiniä Les Cocotiersissä hintaan 18,05 euroa ja ”kerran elämässä drinkit” Ocean View Barissa 21,65 euroa. Kolmantena iltana molemmille lasit viiniä buffetissa 18,05 euroa sekä neljäntenä iltana vielä tuoppi olutta miehelle ja lasi viiniä minulle 18,64 euroa.

Eikä siinä vielä kaikki. Kaksi 0,33 tölkkiä Lapin Kulta -olutta ja 0,5 pullo cokista lähikaupasta yhteensä 5,11 euroa. Viiden päivän juomille tuli siten hintaa 124,76 euroa. Pikkuinen auts.

Matkan hinta ajalle 1. – 7.12.2017

Yhteensä siis ilman juomia ja huonepalvelun pizzaa matkalle tuli hintaa yhdellä lentolipulla 2.907,10 euroa. Mikäli me molemmat olisimme maksaneet 618,70 lentolipuista ja oman puoliskomme muista edellä mainituista majoitus- ja kuljetusmenoista, olisi 1.-7.12.2017 kestänyt matkamme maksanut 1.762,90 euroa/henkilö. Ei välttämättä ihan edullisimmasta päästä tuo, mutta jokaisen maksetun euron ja sentin väärti, varsinkin kun siihen sisältyi puolihoito ja kerrassaan upea hotelli. Esittelyni ja arvosteluni Hilton Seychelles Northolme Resort & Spasta on luettavissa täältä.

Oma matkani oli Turkish Airlinesin mahdollistama yhteistyössä lentojen osalta, mies maksoi täyden hinnan omasta lennostaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa, kertakaikkinen Eden

*Yhteistyössä Turkish Airlines ja Rantapallo

Tiedätteks mitä? Minä olen rakastunut nainen. Ihka oikeasti. Jotenkin vaan meikäläisen sydämen valtaa aina lämmin hymisevä tunne, kun katson tuon oman mieheni kasvoja. Hänen lempeitä silmiään ja sitä ihanaa silmiin saakka nousevaa hymyä, joka kasvoille nousee aika ajoin. Siis semmoista, että kun hymyilee oikein, niin silmät alkavat tuikkimaan. Sellainen ihka aito oikea ilme, jota ei vaan voi teeskennellä tai vääntää väkisin. Tuon ilmeen minä olen nähnyt monasti näiden melkein 20 vuoden yhdessäolon aikana, mutta sellainen ekstraonnellinen nauttiva nassun ilme miehelläni on aina tietyissä paikoissa. Karibianmeren-risteilijän tai hotellin parvekkeella, jossain, missä saa ihailla eteen avautuvia maisemia. Minun oma nallekarhuni. Rakastettuni.

Että nuin. Siitä se ajatus sitten lähti. Kuumeinen viiden tähden hotellien metsästys alkoi heti sillä minuutilla, kun meille vahvistui, että olemme lähdössä Turkish Airlinesin siivin Seychelleille. Minä hoidin tuttuun tapaan hotellien alkukarsinnan ja lomamme lyhyyden takia päädyin katselemaan tasokkaita hotelleja samalta saarelta, jonne Turkish Airlines lensi useampana kertana viikossa. Poissa olisi kalliit lauttamatkat sekä pitkähkö matkustaminen lentokentältä hotelliin, ja edellä mainittujen sijaan pääsisimme nauttimaan nopeammin alkavasta lomailusta hotellissa Seychellien isoimmalla saarella Mahélla. Pikkuinen ekstrakriteeri minulla kyllä hotellin suhteen oli.  Hotellin piti olla juuri se oikea mieheni sykähdyttävälle hymynassulle. Sellainen hotelli, jossa saisin taas nähdä mieheni suloisen ilmeen ja katsella oikein pitkään sivusilmällä, kun toinen ahmisi katsellaan maisemia Intian valtameren suuntaan. Hotellin piti siis olla meren rannalla, huoneessa parveke ja ääretönkin uima-allas hyvillä näkymillä oli must. Mission impossible?

Ei.

Sieltä se nääs tulla tupasahti hotellihausta, kuva The uima-altaasta. Sellaisesta, jonka reunalla mies nakottaisi kädet leuan alla ja katselisi suloinen hymy kasvoillaan kohti merta.

Eikä siinä vielä kaikki. Huonekuvat vakuuttivat, joten Hilton Seychelles Northolme Resort & Span huoneisto merimaisemilla, isolla parvekkeella ja upealla kylpyhuoneella kiinnitti hotellihaussa huomioni. Lomakohde löysi tien sydämeeni pelkillä tiluksillaan jo niin syvälle, että vaikka kuinka yritin katsella muitakin vaihtoehtoja, päädyin palaamaan Hiltonin sivuille kerta toisensa jälkeen. Muutaman yön asiaa mietin, ennen kuin ilmoitin miehelle, että majoituksemme olisi Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa ja sen rinteellä sijainnut King Hillside Villa. Mitään muita vaihtoehtoja en miehelleni antanut, sillä niin varma olin päätöksestäni.

Huoneistomme, King Hillside Villa #202

Me rakastavaiset saimme yllätykseksemme pienoisen upgraden, sillä kahden huoneiston huvilan sijaan meidät sijoitettiin ihan omaan, yhden huoneiston huvilaan. Huoneistomme pohjaratkaisu oli aivan sama muidenkin King Hillside Villojen kanssa, joten tilaa oli 90 m²:n verran ja oleskelutilan, makuualkovin sekä ison kylpyhuoneen kruunasi tilava parveke, jolle pääsi kahdesta eri kohtaa.

Tummasävyisen huoneistomme kunto oli hyvä. Kuluneisuutta toki löytyi tietyistä kohdin, mutta kaikkialla oli siistiä. Säilytystilaa oli huoneessa riittävästi, kaapista löytyi kaksi isoa sateenvarjoa, silityslauta ja -rauta sekä tallelokero. Pöydällä odotti hedelmiä ja huonehintaan kuului myös päivittäin tuotavat litran vesipullot (2 kpl) sekä Nespresso-keitin. Televisioita oli yksi kappale näinkin isossa huoneistossa ja käytettävissä olisi ollut DVD-soitin. 42-tuumaista televisiota emme tosin avanneet kertaakaan, sillä parvekkeelta avautuvat maisemat riitti meille katseltavaksi.

Huoneistomme ilmastointi pelasi erinomaisesti ja pienempään tuuletukseen kävi myös oleskelutilassa ollut kattotuuletin, jollainen löytyi lisäksi parvekkeen puolelta. Parvekkeesta tulikin sen siliän tien meidän lemppari ja emme voineet olla ihastumatta nurkassa nököttäneeseen lepolassiin. Siinä lepolassissa me päädyimme miehen kanssa majailemaan lähes kaikkina parvekkeella olohetkinä, pienesti toisiimme nojautuen ja Intian valtameren kohinaa kuunnellen. Eipä paljoa parempaa lepolassia olisi voinut rakastavaisille keksiä.

Entäs ne maisemat parvekkeeltamme? Huoneistomme sijaitsi rinteellä, vehreän kasvuston keskellä. Parvekkeemme alla kasvoi ihka oikea banaanipuu ja parvekkeelta avautui näkymät alempana sijaitsevien Villojen kattoihin sekä merelle. Aurinko laski juuri otollisesti niin, että pääsimme ihailemaan luonnonnäytelmää muutamana iltana unelmien lepolassiltamme. Muina iltoina tuli katseltua kunnon sadekuuroa, mutta eipä se meitä rakastavaisia haitannut.

Juu ja se kylpyhuone. Suuri, ihana, nautiskelijan kylpyhuone. Kaksi eri kokoista kylpynyttua roikkumassa ja kylpytossut, pehmeitä isoja pyyhkeitä, Peter Thomas Rothin peseytymistuotteet, kaksi käsienpesusallasta ja erillinen vessa. Kylpyhuoneesta oli pariovet parvekkeelle ja ikkunapinta-alaa niin paljon, että poreammeesta oli mahdollisuus katsella maisemia. Me vietimme miehen kanssa kahdenkeskisiä hetkiä poreissa istuen ja tulipa yhtenä iltana maisteltua lasillinen viiniä siinä samassa, ovet parvekkeelle avoinna. Laseille ei tosin tarvinnut hakea paikkaa poreammeen reunalta, sillä ammeen vierestä löytyi sopivasti pieni pyöreä pöytä laskutilaksi.

Psst. Jäikö kuvatarjonta villastamme hiukan vajaaksi? Paas kattoen meikäläisen video.

Hotellialue

Ai että sitä vihreää ympäristöä, palmupuita ja kukkaistutuksia. Jos Hilton oli hakenut mielenrauhaa ja nautintoa villoissaan, niin sama idea jatkui ympäristössä. Autoilla ei ollut porttien lähettyvillä olleen vastaanottopaviljongin ohi enää mitään asiaa, vaan loppumatkat kuljettiin joko kävellen tai pienien club carien kyydissä. Kaikkialla oli hiljaista, ja ainoat äänet tulivat tuulessa kahisevista puista sekä meren kohinasta. Ohi kulkevat ihmiset olivat rauhallisia, eikä pieniä lapsia pyörinyt missään, sillä hotellille oli tervetulleita vain yli 13-vuotiaat. Arvatkaas haittasiko se meitä? Ei sitten yhtään.

Niin juu ja siitä uima-altaasta. Eihän meikäläisen pitänyt siellä tämmöisenä kylmää (lähes 30-asteista) uima-altaan vettä inhoava naisena uida kertaakaan, mutta minä uin. Suunnistin sen siliän tien kiljahdusten kera ja hampaat kalisten kohti äärettömän uima-altaan reunaa, ja jäin ihailemaan avautuvia maisemia mieheni kanssa yhdessä tyytyväisinä huokaillen.

Jösses. Miten me olimme voineet pitää Seychelleitä niin tavoittamattomana kohteena? Miksi me emme olleet ymmärtäneet, kuinka helposti ja loppujen lopuksi edullisesti sinne olisikaan päässyt. Miksi?!

Mutta tiedättekö mikä oli parasta uima-allasalueessa? Meidän aikanamme altaassa ei pulikoinut samaan aikaan kuin 0 – 2 pariskuntaa. Enemmän ihmisiä, yleensä pariskuntia, löytyi aurinkopedeillä makaamassa ja maisemia ihailemassa. Ei pölinäporukoita tai nuorisoryhmiä vaan juuri sitä rauhaa, mitä me kaikki matkailijat olimme näyttäneet tulleen hakemaan.

Ruokailu

Tutkimme ennen matkaa hieman lähialueen tarjontaa ja totesimme, että lomamme olisi paljon nautinnollisempi puolihoidon turvin. Aamupalan lisäksi pääsimme illallistamaan hotellin kolmessa eri ravintolassa toiveemme mukaan, joten kahtena iltana söimme buffetissa, yhtenä iltana hotellin à la carte -ravintolassa ja yhtenä iltana innostuimme nauttimaan pizza-/hampurilaisillallisen kuutamon valossa hotellin baarin terassilla. Butlerin palvelutkin olisi ollut tarjolla huoneistossa tai vaikkapa rannalla ateriointiin, mutta me emme käyttäneet tuota mahdollisuutta.

Buffet, Hilltop Restaurant

Valikoima vaihtui jokaisena iltana buffetissa jonkin verran teemojen mukaan. Kokit paistoivat tilauksesta erilaisia lihoja ja kasviksia wokkipannulla, mutta kasvissyöjänä en ihan hirveästi löytänyt itselleni wokin lisäksi kuin riisi-vihannessekoitusta lämpimistä ruuista. Muulla tarjonnalla pärjäsi kuitenkin ihan hyvin, sillä alku- ja jälkiruokapöydän tarjonta oli riittävä.

Aamupala, Hilltop Restaurant

Tarjonta oli laajaa, vihanneksia löytyi mukavasti ja mies tykkäsi kokin paistamista munakkaista sekä piti pekoneita ”ihan ok-peruslaatuisina”. Kylmän ja lämpimän tarjonnan kruunasi mm. tuoreet hedelmät, kotitekoinen jugurtti sekä kuohuviini, jota oli mahdollisuus maustaa mangopyreellä, mansikkapyreellä, hedelmänpalasilla tai appelsiinimehulla. Ainoa miinus tuli oikeastaan aamiaisille avonaisista ovista tulleista pikkulinnuista, joita henkilökunta pyrki häätämään pois sellaisia nähdessään.

Les Cocotiers

Hotellin à la carte ravintola Les Cocotiers oli tasokkaampi paikka aterioida joko sisätiloissa tai ulkona. Puolihoitoon kuului listalta valittuna alkupala, pääruoka ja jälkiruoka, yksi annos kaikkia. Ruoka oli laadukasta ja maittavaa, eikä palvelussakaan ollut moittimista. Harmi vain, ettei sää suosinut ateriointia ulkona ja haave kuutamoillallisesta jäi toteutumatta.

Ocean View Bar

Ocean View Bar oli loppupeleissä meidän lemppari. Siellä me nautimme yhdet paikalliset drinkit yhtenä iltana ja toisena aterioimme kuutamon valossa meren kohinaa kuunnellen. Puolihoitoon kuului jälleen listalta valittuna yksi alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka, eikä annoksista löytynyt moitittavaa. Erityisesti mies tykästyi hampurilaiseensa, jonka pihvikin oli tilatun mukaan onnistuneesti paistettu. Aina sekään ei tunnu noissa maailman ravintoloissa onnistuvan, sen me olemme kyllä elämämme aikana oppineet.

Aktiviteetit

Ei Hilton pelkkää lötköttelyä tarjonnut asiakkailleen. Huoneemme hintaan kuului pienoiset hieronnat molemmille Spassa, mutta me emme tarttuneet tarjoukseen, sillä 15 minuutin hoidosta olisi varmasti seurannut melkoinen myyntitapahtuma. Punttisalilla olisi saanut hien irti ja mielenrauhaa olisi voinut hakea joogapaviljongista tai erilaisista rauhoittumis- ja merellekatsomispaikoista. Ocean View Barista löytyi biljardipöytä ja rannan tuntumasta snorklausvälineet sekä kajaakkeja vesiaktiviteetteihin. Olisipa ilmainen pikkubussi myös kuljettanut maksuitta hotellilta lähirannoille. Sitäkään mahdollisuutta me emme testanneet, koska meillä oli Hiltonissa vaan niin mukavaa.

Mitä mieltä olimme hotellista?

Intian valtameren äärellä sijaitseva Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa on miellyttävän kokoinen kohde. Kahden ja yhden huoneiston rakennuksia lomakohteessa on vain noin nelisenkymmentä, joista 15:ssa huoneistohuvilassa on myös oma infinity pool. Noihin isompiin mahtuu neljäkin ihmistä majoittumaan.

Hiltonin lomakohde sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä saaren pääkaupungista Victoriasta ja noin 25 minuutin ajomatkan päässä Seychellien lentokentästä (SEZ) . Ymmärrettävästikin lähialueella ei ole kovinkaan paljoa palveluita kuten ravintoloita, mutta pieni kauppa löytyy vähän yli 200 metrin päässä lomakohteesta. Puolihoidon takia meillä ei ollut edes tarvetta lähteä etsimään muita palveluita, sillä Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa tarjosi sen kaiken, mitä vain tarvitsikaan. Palvelu oli ystävällistä ja huomioivaa, kaikki toimi ja alue itsessään oli melkoinen rakastavaisten paratiisi yksityisyyttä arvostavalle. Netti toimi heikosti, mutta netti on kuuleman mukaan heikko koko saarella. Yleisarvosana hotellista 9 – 9,5 / 10. Ehdottomasti suositeltava.

Turkish Airlines lentää Seychelleille kolmena päivänä viikossa ja mikä parasta, lentolipun hintaan kuuluu lämpimät ateriat, juomat (alkoholillisetkin) sekä kerrassaan mahtava määrä matkatavaraa.

Kiinnostuitko? Lentoja pääset katselemaan Turkish Airlinesin omilta sivuilta suoraan täältä ja Hilton Seychelles Northolme Resort & Span omille sivuille pääset suoraan tästä. Facebookin puolelle olen puolestani ladannut jonkin verran lisäkuvia lomakohteestamme, joten siitä vaan kattelemaan. 

Oma matkani oli Turkish Airlinesin mahdollistama yhteistyössä lentojen osalta, mies maksoi täyden hinnan omasta lennostaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

 

Lemmenloma Seychelleillä, kuis sujui?

*Yhteistyössä Turkish Airlines ja Rantapallo.*

Paratiisi. Upea paikka lemmenlomalle, häämatkalaisille, täydelliseen akkujen lataamiseen. Sen sanoisin Seychelleistä, kohteesta jonne lensimme miehen kanssa lemmenlomalle ja rentoutumaan vajaaksi viikoksi. Turkish Airlines lennätti meidät kätevästi vaihdon kanssa alle 15 tunnissa pääsaarelle ja täytyypi myöntää, että Seychellien kenttä oli ihanan pieni ja söpö. Siellä jos missä tunsi tulleensa aivan eri maailmaan, mutta pieniä virheitä me turistina tehtiin. Ei me sitten koskaan opita.

Arjen kiireiden takia me emme oikeastaan ehtineet tai jaksaneet perehtyä matkakohteeseen kovinkaan paljoa. Tiesin kyllä, mitä kohteita halusimme nähdä ja turvallisuustaso oli tarkistettu, mutta jotenkin muu valmistautuminen oli jäänyt vähemmälle. Viisumia ei tarvinnut, kunhan tietyt rokotukset oli kunnossa ja ei kun matkaan.

Ööö, niinku mitkä asiakirjat?

Saavuimme Seychellien kansainväliselle lentokentälle. Ihana kuuman kostea ilma löi vasten kasvoja ja me jonottelimme tovin passintarkastustiskille. Siinä jonossa seistessämme joku virkailija sitten huuteli, että ottakaa paluumatkan lentoliput ja hotellivahvistus esille ja me katselimme miehen kanssa toisiamme epäuskoisina muiden pidellessä asiakirjapinkkoja käsissään. Että mitä?

Meillä mitään ollut. Ei meille tullut mieleenkään se, että jotain aanelosia sitä pitäisi matkaansa nykypäivänä tulostella, joten rupesimme kaivelemaan asiakirjoja gmailista. Kyselimme lentokentän maksuttoman WiFin perään, muttei siitä ollut apuja sitten yhtään. Gmail jaksoi näyttää ilman nettiä vimosimmat viestit ja onneksi minä sain kaiveltua ulos Hiltonin ”Tervetuloa pian meille” -viestin ja Turkish Airlinesin lentojen varausvahvistuksen. Muutama ekstrapisara tuskanhikeä siihen tosin tarvittiin, miehellä toistakymmentä enemmän.

Voitte uskoa, että kävimme miehen kanssa molemmat hiukkasen ylikierroksilla, kun pääsimme passintarkastuksesta läpi. Hiltonin kuljettaja odotti vastassa ja pian suunnistimmekin jo hyvin ilmastoidussa autossa kohti majapaikkaamme. Vajaan puolen tunnin matka meni jutustellessa kivan kuljettajan kanssa, muttta siltikin minä kävin ylikierroksissa koko automatkan. Lomafiilis oli totaalisen poissa ja kaikki, no oli vaan jotenkin niin plääh.

Romanttisen lomailijan unelmakohde

Tilausautomme ajoi Hilton Seychelles Northolme Resort & Span portista sisään ja pysäytti lähes heti vastaanottopaviljongin eteen. Siellä meidät otettiin vastaan, tarjottiin virkistävää juotavaa ja vaihdettiin muutamalla sanalla kuulumiset. Varsinainen sisäänkirjautuminen tapahtui varsinaisessa hotellin vastaanotossa/ravintolarakennuksessa, jonne meidät kuljetettiin pikkuisella resort-autolla. Ja minä ihastelin kaunista ympäristöä matkalla vastaanottoon.

Vastaanotto oli oikein miellyttävä ja koska huone ei ollut vielä täysin valmis, ohjattiin meidät vilpoisaan kirjastoon odottelemaan virvokkeiden kera. Siellä se sitte iski. Lomafiilis. Minä katselin kirjaston ikkunasta ulos ja ymmärsin, että tämä oli nyt tässä. Ei Suomen sontakelejä, pimeyttä, työhuolia tai arjen paineita vajaaseen viikkoon. Vain me kaksi rakastavaista ja paratiisi. Loma isolla L-kirjaimella.

Villamme oli mahtava. Meidät rakastavaiset sijoitettiin kahden huoneiston villan sijaan ihan omaan yhden huoneiston villaan, joten naapureita emme ylä- tai alakertaamme saanut. Me ihastuimme majapaikkaamme sen siliän tien, sillä erityisesti parveke ja sieltä avautuvat maisemat kruunasivat lomailumme, maailman parasta parvekelepotuolia unohtamattakaan.

Neljä yötä ja viisi päivää me nautimme olostamme Hiltonissa. Puolihoidon turvin aterioimme hotellin kolmessa eri ravintolassa fiiliksen mukaan, välillä fiinimmin ja välillä rennommin. Esimerkiksi yhtenä iltana kävimme nauttimassa drinkit hotellin baarissa ja ihastuimme terassilta avautuvaan näköalaan. Silloin vaihdoimme lennosta ruokasuunnitelmiamme ja pyysimme varaamaan meille tietyn pöydän terassilta illalle. Me nautimme kerrassaan maittavan pizza-/hampurilaisillallisen miehen kanssa merimaisemia ihaillen ja emme olisi voineet olla enempää tyytyväinen siihen hetkeen. Ruoka oli perusruokaa, mutta se seesteinen rauha kuutamoillallisella vaan säväytti sillä hetkellä, sillä lähipöydissä ei istunut muita.

Puhelias ruotsalainen ja Lapin Kulta

Juu, olihan tässä pienessä resortissa omat juttunsa. Vaikka pariskunnat nauttivatkin keskinäisestä olemisesta, ei kommunikoinnilta voinut välttyä. Mies nautti uima-altaalla lillumisesta, joten siellä hän tutustui erilaisiin pariskuntiin ja yhteen ruotsalaiseen vanhemman puoleiseen leskimieheen, joka oli kova juttelemaan. Siitähän se riemu irtosi, kun hän hoksasi meidän olevan naapurimaasta ja siitä se sitten lähti, heti ensimmäisenä päivänä. Minulta meni herne pikkuiseen nenuun heti, sillä ruotsalainen intoutui ojentautumaan jalkopäästä aurinkovuoteeni ylle ja katsahti haarojeni väliin. Kyllä, puutarha oli hoidettu, mutta kyseinen katse oli sen verran suoraan osoitettu, että loppuloma menikin inhotuksen vallassa.  Jotenkin koomista, että herra ilmestyi istumaan meidän viereiseen pöytään à la carte-ravintolassakin juuri sinä ainoana kertana, kun meillä oli tarkoitus nauttia romanttinen illallinen kahden kesken hiljaisessa ravintolassa. Mitäpä tuohon lisäämään, syvä huokaus ja oli herrasta sentään jotain iloa. Hän neuvoi meille kaupan, josta saa kylmiä Lapin Kulta -tölkkejä 25 Seychellin rupialla, eli noin 1,6 eurolla. Ja me kävimme hakemassa yhtenä päivänä kaksi tölkkiä, periaatteestakin.

Mites se Lapin Kulta -keikka? Ensimmäisen kerran jouduimme toteamaan, että kauppa oli mennyt kiinni jo kahdelta päivällä. Toisella kertaa suunnistimme jo toiveikkaana aamupalan jälkeen hakemaan muutaman huurteisen tölkin piskuisesta kaupasta. Paikallisen katselivat ihmeissään, kun nassultani paistoi voittajafiilis ja otin kuvia yhdestä vaivaisesta oluttölkistä kauppa taka-alalla. Mutta hei, lapparia Seychelleiltä, minimini -kaupasta pikkutien varrella, n. 7 kilometriä saaren pääkaupungista. Ei nyt ekana tullut mieleen, että tuommoista Suomi-juomaa tulisi kylmäkaapista vastaan mutta nyt sekin on koettu. Ja se lappari maistuu kyllä paljon paremmalta trooppisen kosteassa ja kuumassa kelissä.

Kauhunhetkiä, itkua ja lötköjä jalkoja

Meillä oli miehen kanssa suunnitelmissa käydä vaeltelemassa luonnonpuistossa ja piipahtaa myös muutamalla palmupuurannalla lomamme aikana. Sen verran nautittiin olostamme resort-alueella, että väen vänkään rahtasimme luumme eräänä päivänä kävelylle Beau Vallon Beachille. Hiltonin portinvartija tarjosi meille sateenvarjoja matkalle mukaan, mutta me kiitimme kohteliaasti ja ilmoitimme, ettei moiselle ollut tarvetta. Kyllä paikalliset tiesi, me emme.

No, me aloitimme tarpomisen kohti rantaa vasemmanpuoleisen liikenteen takia kulkusuuntaamme nähden tien oikealla puolella, joka oli sopivasti rinteen reunalla. Eipähän paikallinen systeemi tuntenut Suomen tiukkoja lakeja, joten mitään kaiteita ei ollut. Vastaan tuli autoja kapealla tiellä ja minä reppana yritin pysyä tien reunalla. Minä, joka pelkään korkeita paikkoja niin pahasti, että jalkani menevät kauhusta kankeaksi ja hyytelöksi. Ne eivät kerrassaan suostu yhteistyöhön pahimpina hetkinään, joten oloni alkoi olla tuskaisaa vastaantulevien autojen takia. Minä huusin, itkin paniikissa, majoituin miehen selän taakse ja pidin hänestä kiinni, mutta miehen kävellessä tien vierustaa tunsin oloni vielä epävarmemmaksi. Jos mies tippuu alas, minä menen mukana. Ja ei kun paniikkihuutoa siitäkin.

Voitte uskoa, että vihdoin ja viimein kaiteen nähdessä otin useamman juoksuaskeleen höttöjaloillani kaiteen luokse ja tarrauduin siihen kiinni haukatakseni helpotuksesta happea. Vikatikki. Siinä nenäni edessä möllötti jalkoineen kämmeneni kokoinen hämähäkki isossa verkossaan. Ei muuta kun uusi huuto ja useampi askel kohti kaiteetonta reunaa. Sinne meinas tämä nainen tippua, mutta itseni sentään sain pidettyä tiellä. Loppumatka rannalle menikin kiltisti myös vihreää kasvustoa vältellen.

Rannasta en saanut kuvan kuvaa. Harmaana paistanut taivas läppäsi sen siliän tien sellaisen vesikuuron niskaan, ettei kameraakaan ehtinyt laukusta kaivaa. Me möllötimme hetken tiheän puuston alla, jonka jälkeen luovutimme ja lähdimme talsimaan kunnon sateessa kohti Hiltonia. Se oli siinä se meidän rantakeikka, olisi kannattanut ottaa sateenvarjot mukaan ja sen me päätimme muutaman hämähäkin nähdessämme, ettei minusta olisi vaeltelemaan Morne Seychellois National Parkiin. Koskaan. Että mikä on taas todennäköisyys sille, että ilkeät örkit löytävät juuri minut, missä sitten liikunkaan. Meidän perheessä tasan 100 %

No, yksi ilkeä hyönteisen pisto noihin edellä mainittujen päälle, mutta siinäpä ne kaikki kommellukset matkallamme oli ja muutoin reissumme oli yhtä unelmaa. Hilton Seychelles Northolme Resort & Spa täytti lomailun odotukset täysin. Palvelu pelasi ja koko ympäristö oli todellakin erinomainen pariskuntalomailuun. Me nautimme kiireettömiä aamupaloja, vietimme aikaa uima-allasalueella ja vilvoittelimme välillä ilmastoidussa villassamme.

Ja illat istuimme parvekkeella tuplanojatuolissa kylki kyljessä, maisemia ihaillen ja Intian valtameren kohinaa kuunnellen.

Parasta lemmenlomailua ever, hämähäkistä ja liikaa pölpöttävästä ruotsalaisesta huolimatta.

Rupesiko Seychellit kiinnostamaan? Turkish Airlines lentää sinne useana päivänä viikossa hyvän diilin sattuessa jopa alle 600 eurolla (meno-paluu). Luonnollisestikin matkan hintaan kuuluu matkatavaraa komea määrä sekä lämpimät ruoat ja juomatarjoilu, lyhyellä Helsinki-Istanbul -välilläkin. Siitä vaan omaa lemmenlomaa/loskatalven pakoa suunnittelemaan, Turkish Airlinesin sivuille pääset suoraan tästä.

Oma matkani oli Turkish Airlinesin mahdollistama yhteistyössä lentojen osalta, mies maksoi täyden hinnan omasta lennostaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Budjettipostaus: Mitä maksoi Välimeren risteilymme sviitissä?

No niin, tuleehan se vihdoin sieltä, meidän perheen Välimeren risteilyn hinta lentoineen ja hotelleineen kaikkineen.Vaikka reissullemme tuli hintaa, emme kadu matkaamme pätkääkään. Saimme rahoillemme vastinetta ja olimme kaikin puolin matkaamme tyytyväisiä, joten mennään suoraan asiaan. Mites paljon se meidän tilimme keveni reissun myötä?

Yövyimme Barcelonassa kaksi yötä ennen risteilyä, mutta lentoaikataulujen myötä tuntui suorastaan hölmöltä maksaa noin 250 euroa yöunista, sillä lentomme oli Barcelonassa myöhään illalla. Päädyimme viettämään ensimmäisen yön lähempänä lentokenttää Novotel Barcelona Cornellassa, josta suunnistimme seuraavana päivänä varsinaiseen hotelliimme, Hotel Porta Firaan.

Barcelonaan meno, siellä oleminen ja yöpymiset, kaksi aikuista ja kaksi lasta

  • Meno-paluu lennot koko perheeltä: n. 1.350 euroa
  • Ensimmäinen yö Hotel Novotel Barcelona Cornellassa aamupaloineen 123 euroa
  • Toinen yö Hotel Porta Firassa aamupaloineen 218 euroa (arvosteluni hotellista täällä)
  • Taksimatkat lentokenttä – Novotel – Porta Fira – satama ja paluupäivänä satama – lentokenttä tippeineen yhteensä 110 euroa
  • Ruoka yhtenä iltana, lasten mieliksi McDonald’s/KFC, n. 35 euroa
  • Muut ostokset (lapsille perinteiset ulkomaan ostokset ja hedelmiä + juomaa hotellihuoneeseen n. 90 euroa)

Yhteensä 1.926 euroa, josta olisi voinut nipistää lähemmäs 200-250 euroa pysymällä Novotellissa toisenkin yön, huristelemalla julkisilla ja jättämällä 90 euron ostokset hankkimatta.

Läntisen Välimeren risteily + kaupanpäälliset

Bongasimme Norwegian Cruise Linen sivuilta mielettömän diilin, joka löytyi myös Risteilykeskuksen sivuilta vielä edullisempaan hintaan. Luonnollisestikin käännyimme risteilyvarauksemme kanssa Risteilykeskuksen puoleen. Varausaikaan NCL:n risteilyt eivät vielä olleet all inclusive alkoholijuomien ja henkilökunnan palvelurahojen suhteen, joten kaupanpäällisenä risteilyyn tuli meille aikuisille juomapaketti (UBP, sisältäen alkoholijuomat), erikoisravintolapaketti (UDP, sisältäen kolme ateriointia maksullisissa ravintoloissa), henkilökunnan palvelurahat, yhteensä 310 minuuttia nettiä sekä käyttörahaa laivalle 500 USD.

Viikon risteily Norwegian Epicillä kahden makuuhuoneen The Haven -sviitissä (esittely täällä) koko perheelle maksoi yhteensä 6.380 euroa, josta vähennettiin Cruise Certificate (nyk. CruiseNext Deposit), eli aiemmalla risteilyllä hankittu lahjakortti/uuden risteilyn ennakkomaksu 230 euroa. Maksettavaa meille jäi 6.150 euroa, josta tosin sain vielä blogiyhteistyöalennusta.

500 USD:n käyttörahan turvin varasimme yhteensä 328 euron hintaiset retket laivalta ja täten ne eivät olleet menoerä. Laivalta ostimme kaksi CruiseNext Deposit-lahjakorttia, eli risteilyn osamaksua hintaan 500 USD. Tuosta deposit-ostoksesta saimme hyvitystä 250 USD, jolloin kaikkinensa laivaostoksista tuli lapsille luvattu laivakäyttöraha mukaan lukien 443,66 euroa.

Yhteensä matkamme siis ennen Cruise Certificatea ja blogialennusta maksoi lentoineen, hotelleineen, kaikkine taksikuljetuksineen ja ostoksineen 8.749,66 euroa koko perheeltä. Hotelleissa, lennoissa ja kuljetuksissa olisi voinut varmasti säästää useamman satasen ja retket + muut ostokset laivalla olisi voinut suunnitella niin, ettei 500 USD:n käyttörahan yli olisi menty. Me teimme kuitenkin omannäköisen matkan ja tykkäsimme valtavasti. Kaiken kukkuraksi tuossa hinnassa on tosiaankin mukana jo uuden risteilyn tai kahden sellaisen osamaksuja yhteensä noin 460 euroa.

No, mitäs mieltä olette itse viikon risteilyn hinnasta sviitissä? Kyseinen hinta siis kahdelta aikuiselta ja kahdelta alle 18-vuotiaalta lapselta oli yhteensä 6.380 euroa satamaveroineen, palvelumaksuineen ja pakollisine tippeineen. Kaupan päälle tuli kaksi aikuisten alkoholijuomapakettia, 3 (+ 2) ilmaista illallista maksullisissa ravintoloissa, ilmaista nettiä 310 minuuttia ja 500 USD eli n. 445 euroa käyttörahaa laivalle. Kannattaako mielestäsi tuommoisia summia viikon risteilystä sviitissä maksaa?

Risteily tehtiin yhteistyössä Risteilykeskuksen kanssa, jolta sain alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Välimeren risteily: Esittelyssä Norwegian Epicin The Haven

Silloin, kun risteilystään Karibian risteilijällä maksaa useammankin tuhannen euroa ekstrasti matkustaessaan sviitissä, odottaa kenties saavansa hieman parempaa palvelua merimatkallaan. Perheellämme oli jo yksi aiempi kokemus Norwegian Cruise Linen The Haven -sviittiluokasta, joten uskaltauduimme hyvillä mielin pistää melkoisen summan yhteen viikkoon Norwegian Epic -aluksella. Hemmottelua, erilaisia sviittimatkustajien etuja ja rauhaa olikin takuuvarmasti tiedossa viikon ajan.

The Haven by Norwegian®

Norwegian Cruise Line on yksi niistä harvoista varustamoista, joka tarjoaa sviittimatkustajilleen oman rauhaisan alueen ja josta löytyy niin paljon palveluita, ettei matkustajan tarvitse välttämättä poistua ollenkaan ns. yleiselle puolelle matkansa aikana. Tällä hetkellä samanlainen ”ship within a ship ” -konsepti tällä laajuudellaan löytyy ainoastaan MSC Cruises -varustamolta, mutta mistä sitä tietää, josko muutkin varustamot alkaisivat liittyä uusilla laivoillaan mukaan joukkoon. Moiselle palvelulle tuntuu olevan kysyntää hinnastaan huolimatta, joten mitäs sitten maksetuilla rahoilla itselleen Norwegian Epicillä sai?

Palvelu satamassa

Meinasihan se pinna hieman kiristyä, kun saavuimme Barcelonan satamassa sijaitsevaan risteilyterminaaliin. Siinä me jonotimme tuskanhikisinä helteessä jättääksemme matkalaukut ulkona seisoville virkailijoille, jotka kirjoittelivat ja kiinnittivät matkalaukkutageja matkustajien laukkuihin. Meidän saavuttua paikalle virkailija huomasi sviittimatkustajan statuksemme, jolloin hän otti laukut syrjemmälle aurinkokatoksen alle ja rupesi hoitamaan asiaamme muiden seisoessa auringonpaisteessa. Varustamolle napsahti pienoinen pojo sen siliän tien, mutta miinusta tuli kun jouduimme jonottelemaan turvatarkastusjonon hännille aivan kuten muutkin. Jono kiemurteli terminaalin nurkan taakse ja me tuskailimme jälleen porottavan auringon alla.

Turvatarkastuksesta läpi päästyämme näytimme asiakirjamme henkilökunnalle, joka johdatti meidät heti The Haven -sviittimatkustajien lähtöselvitystiskille. Nopea lähtöselvitys ja henkilökohtainen escorteeraus terminaalin omaan pieneen vip-tilaan, jossa oli tarjolla vettä, mehua, kahvia ja teetä sekä keksejä. Me istuimme sohvalla rauhallisesti lepäillen, kunnes concierge toi meille avainkortit kirjekuoressa sekä muutaman ohjelappusen. Eipä aikaakaan, kun meidät johdatettiin jonojen ohi omaa sisäänkäyntiä pitkin laivaan ja The Haven -sviittialueelle.

Meille esiteltiin The Havenin aluetta, jonka jälkeen pääsimme omavalintaiseen aikaan lounaalle The Havenin omaan ravintolaan, The Epic Clubiin. Palvelu oli ystävällistä ja testasinpa samantien hieman aluksen palvelua, sillä kerroin lounaalla olevani juusto- ja marjatyttö. Lounaalla ei sen kummempia tapahtunut, mutta noilla muutamalla paljastuksella oli myöhemmin merkitystä.

Sviittejä 2 – 10 hengelle, kenties isommallekin porukalle

Sviittiluokkia Norwegian Epicillä on viisi erilaista. Kahden hengen sviitit The Haven Aft-Facing Penthouse, The Haven Courtyard Penthouse ja The Haven Spa Suite, sekä neljän hengen The Haven Deluxe Owner’s Suite ja kuuden hengen The Haven 2-Bedroom Family Villa. Kaikista sviiteistä löytyy myöskin parveke, joiden koot vaihtelevat 5 – 13 m²:n välillä.

Meidän sviittimme 2-Bedroom Family Villa sijaitsi The Havenin alueella, samalla kannella kuin samaisen alueen varsinaiset palvelut. Muutama tällainen sviitti on liitettävissä Deluxe Owner’s Suiteen, jolloin jopa kymmenen ihmistä voi majoittua yhdessä. Laivan kansikarttaa tutkaillessa tosin näyttää siltä, että Deluxe Owner’s Suiteen olisi mahdollista liittää myös toinenkin 2-bedroom Family Villa, joten parhaassa tapauksessa ”saman katon alla” majoittuu 16 ihmistä. Se on sitten eri asia, onko enää järkevää avata ovia hyttien välillä. Esittelyn ja arvostelun meidän sviitistä voit lukea täältä.

Sviittietuihin kuuluu 24/7 butler, joka tuo joka ilta snacksejä ja huolehtii muutenkin ruoka- ja juomapuolesta. Sekä lapset että aikuiset huomioidaan tarjonnassa ja esimerkiksi minut butler yllätti eräänä iltana kunnon kasvislautasella. Täysi napakymppivalintahan se oli tälle naiselle, kuten myös sitruunakakkupalaset lapsille, joista toinen ehti napata kakkupalasen ennen evästen kuvaamista. Snacksit ja ilmainen pullo kuohuviiniä sekä vettä tulevat automaattisesti, mutta butlerin kautta voi tilata lähes kaikkien aluksella olevien ravintoloiden listalta ruokaa sviittiin tai vaikkapa aurinkokannelle toimitettavaksi. Se kannattaa kuitenkin huomioida, että osa erikoisannoksista on maksullisia ja minibaarin juomat tai drinkkipaketin myötä baarista ilmaiseksi saatavat juomat eivät kuulu butlerin kautta tilattuna maksuttomien juomien piiriin. Kannattaakin kipittää kiltisti baariin hakemaan juomansa maksuttomasti tai tyytyä maksuttomiin ruokajuomiin butelerin tuomana, jos rahalla on väliä.

The Haven on suomeksi suojapaikka ja täysin nimensä veroinen

The Havenin alueelle pääsee vain sviittimatkustajien hyttikortilla ja kyseinen alue sijaitsee aluksen etuosassa, komentosillan yläpuolella sijaitsevassa ns. ruman näköisessä lisukkeessa. Kaksikerroksinen aurinkokansi Posh Beach Club mukaan lukien sviittimatkustajille löytyy aluksen eutosasta tiloja yhteensä neljältä kannelta (16 – 19).

Varsinaiset palvelut löytyvät kannelta 16, jossa on hyttien lisäksi lounge baarilla, ruokaravintola, grilli, toinen baari, conciergen palvelut, aurinkokansi, uima-allas, kaksi poreallasta ja sauna. Erityisesti uima-allaskansi on yksi parhaimmista The Havenin eduista, sillä ison laivan julkisella puolella oleva uima-allaskansi on tiettyinä aikoina melkoisen täysi. Silloin on mahtavaa vetäytyä omaan rauhaan ja pötkötellä tasokkaammalla (lue: pehmeämmällä) aurinkopedillä sekä nauttia henkilökohtaisesti palvelusta. Virvoittavia pyyhkeitä, hedelmiä ja ruokaakin aurinkopetisi viereen tuotuna, juomakin halutessa siinä samalla. Uima-allas on auki kymmeneen saakka illalla, jonka jälkeen matkustajien käyttöön jää vielä porealtaat.

Uima-allasalueen, Courtyardin vieressä sijaitsee baari ja Courtyard Grill, jossa tarjoillaan tiettyinä aikoina simppeliä ruokaa silloinkin, kun varsinainen Havenin ravintola Epic Club on kiinni. Courtyard Grillissä on mahdollisuus nauttia vaikkapa aamupalaa ja lounasta myös Epic Clubin ollessa auki, sillä ravintolasta on uloskäynti Courtyard Grilliin.

The Epic Club Lounge on iltaisin suosittu hengailupaikka ja baarimestari oppii varmasti lempidrinkkisi nopeasti. Tiloissa oleva flyygeli taitaapi olla siellä vain koristeena, tai sitten onnistuin meidän risteilyllä missaamaan joka ikisen musiikkituokion loungessa. Isoista ikkunoista avautuu näkymät yleiselle aurinkokannelle.

The Epic Club on puolestaan sviittimatkustajien oma ravintola, jossa tarjoillaan aamiainen, lounas ja illallinen. Isoista ikkunoista on näkymät yleiselle aurinkokannelle ja merelle.

Mites aamupala? Seisovasta pöydästä noudetaan kylmät aamupalatuotteet ja listalta on erikseen tilattavissa mm. uppomunia, olemeletteja ja vohveleita. Täysi kymppi ravintolan tarjonnalle ainakin tältä naiselta, joskin vihanneksia oli vajaavaisesti. Itse en ymmärtänyt kysellä lisävihannesten perään risteilymme aikana, mutta varmasti kyseinen lisätilaus olisi keittiöltä onnistunut.

Kannelta 17 löytyy hyttejä ja pienoinen punttisali sekä span hoitohuone tai pari. Kansilla 18 ja 19 sijaitsee rauhaisa aurinkokansi Posh Beach Club, josta löytyy erilaisia auringonottotuoleja ja baari. Sviittimatkustajille kyseinen alue on ilmainen, joskin muilla matkustajilla on mahdollisuus ostaa sisäänpääsy Posh Beach Clubille erikseen määrättyyn hintaan.

Me viihdyimme miehen kanssa Posh Clubilla useampana päivänä. Aurinkoa riitti, alueella oli erilaisia aurinkopetejä ja palvelu pelasi. Erään kerran tarjoilija jopa tulla tupahti tuomaan meille lempijuomamme aivan odottamatta ja pyytämättä, ilman eri tilausta.

Sviittimatkustajien edut ja palvelu

Barcelonan terminaalin turvatarkastuksen jälkeen elämä oli kaikin puolin helppoa. Priority liikkumiset niin halutessa, ajoittain jopa hissillä. Ei muuta kuin hyttikortti siihen kuuluvaan aukkoon tiettyjen hissien kohdalla ja niin vaan ilmestyi hissin näyttöön merkki Priority Service. Hyi meitä, kun tykkäsimme moisesta merkinnästä, sillä Epicin hissit oli monasti ahkerassa käytössä. Aluksen teatteriesityksiin oli mahdollista mennä conciergen saattelemana prioritynä, tai itsenäisesti omaan tahtiin. Istuinpaikasta ei tarvinnut huolehtia, sillä tietyt paikat oli varattu The Havenissa matkustaville.

Cannesissa palasimme retkeltä ja luulimme joutuvamme jonottamaan melkoisen isosti päästäksemme tender boatiin, mutta luulo osoittautui vääräksi. Concierge odotti meitä sviittimatkustajia laiturin alkupäässä ja johdatti jonojen ohi ensimmäisenä tender boatiin. Samainen jonon ohi palvelu jatkui aina paluusen ja Barcelonan terminaalin ulko-ovelle saakka, jossa concierge neuvoi vielä taksitolpankin meille.

Palvelu oli erityistä myös ns. julkisella puolella. Normaalille Guest Relations tiskillekään ei tarvinnut jonotella, kun henkilökunnan jäsen tiedusteli meiltä jonon hännillä asiointitarvettamme. Kun tiedustelijalle kävi selväksi statuksemme, otti hän heti meidät jonosta pois ja vei erikseen tiskille kutsutulle virkailijalle. Sen vaan sanon, että melkoisen jonon ohi kurvasimme.

Palvelu oli kaikkialla hyvää, mutta erityisesti minua ilahdutti ne muutamat asiat, joista tiesin olevani hieman muuta kuin kasvoton, tuntematon matkustaja. Tilasin eräässä laivan julkisen puolen baarissa Rebellious Fish-drinkin, johon tulee marjoja, mutta ihmeen täynnä lempidrinkkini oli marjoista tuolla kertaa. Selvisipä syykin minulle, sillä baarissa sattui olemaan työvuorossa sellainen henkilö, jolle olin maininnut The Epic Clubissa olevani marjatyttö.

Eräänä iltana illallistimme mieheni kanssa aluksen ranskalaisessa Le Bistro ravintolassa. Kasvissyöjänä tilasin minulle tutun annoksen, johon tulee mm. siivu vuohenjuustoa. mutta annoksen saatuani ihmettelin sen suurta kokoa. Selvisipä sillekin pian syy. Ravintolassa ollut, muihin pöytiin tarjoillut The Havenin tarjoilija sattui näkemään minun olevan syömässä ja muutti keittiöön tehtyä annostilausta. Melkoisen paljon sain tehdä työtä jaksaakseni syödä kasvisannokseni tuplajuustolla.

Ja juustotyttö oli iloinen. Nämä on niitä pieniä asioita, joka tekee palvelusta hieman henkilökohtaisempaa.

Isolla laivalla on omat haasteensa rauhaa ja palvelua rakastavalle matkustajalle. Sitä hukkuu helposti massaan ja saattaa olla vain yksi kasvoton palveltava 4 000 muun matkustajan keskellä. Nuo edellä mainitsemani pienet asiat tekivät risteilyllämme palvelusta kuitenkin hieman henkilökohtaisempaa ja varmasti se olisi muuttunut vielä henkilökohtaisemmaksi, mikäli olisimme käyttäneet The Havenin palveluita vielä enemmän. Me emme tilanneet juomia The Havenin baareista tai aterioineet The Havenin Epic Club -ravintolassa kuin muutaman kerran, sillä menu pysyi matkan aikana aivan samana. Siitä kylläkin iso miinus.

The Haven, Norwegian Getaway vs Norwegian Epic

Olemme nyt matkanneet kaksi kertaa The Havenissa, kerran molemmissa otsikossa mainituilla laivoilla. Getawayllä sviittimme sijaitsi aluksen perässä, poissa The Haven -alueesta, mutta iso lähes 40 m²:n parveke kompensoi hieman sitä ettemme olleet The Havenin lähellä. Norwegian Getawayn The Haven oli mielestäni heikompi kuin Norwegian Epicin, sillä alue oli pienempi ja se ulottui vain kahdelle kannelle. Mm. Getawayn ylemmällä aurinkokannella ei ollut baaria, jolloin oli joko odotettava tarjoilijaa tai noudettava juoma itse. Kaikkinensa Norwegian Epicin oleskelualueet, Epic Club, Epic Club Lounge, Courtyard Grillin baari ja Posh Beach Club loivat sellaisen kodikkaan ja miellyttävän kombon, että matkamme The Havenissa oli erittäin nautinnollinen ja rauhaisa muutoin täydellä megaristeilijällä. The Havenia ajatellen Norwegian Epic vs Norwegian Getaway -vertailun voitto menee kirkkaasti Epicille.

Lähtöhinta Norwegian Cruise Linen The Haven -sviiteille on n. 2.300 euroa/hlö/vko, oma matkabudjettimme selviää myöhemmässä postauksessa.

No, mitäs tykkäätte? Kannattaako tuosta maksaa vähintään yllä mainittu summa/hlö?

Risteily tehtiin yhteistyössä Risteilykeskuksen kanssa, jolta sain alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.