Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Browsing Tag

Bahaman risteily

Bahaman risteily (part 6), valokuvien tykitystä

Moips. Tässä tämä viimeinen osio lokakuisesta Bahaman risteilystämme. Nassausta lähdön jälkeen koitti kaksi meripäivää ennen Nykiin saapumista.

Ensimmäinen meripäivä sujui sairaan matkustajan siirtämisellä helikopteriin. Mielenkiintoista nähtävää, todella ammattitaitoisesti hoidettu.

 

 

Illalliselle menimme aluksen raskalaiseen Le Bistro-ravintolaan. Tämä oli yksi lempipaikoistamme.

 

 

 

Ja nom nom nom, suklaafondue oli huippua.

Ulkona näytti jo siltä kuin olisimme seilanneet Itämerellä.

Suklaisen fonduen jälkeen vielä erikseen suklaabuffettiin.

Pikkuista iltakävelyä ja sieltä hyttiin valmistautumaan NCL:n kuuluisaan White Hot Party-tapahtumaan.

Ja illalla odotti tämmöinen alla näkyvä pyyhkeistä tehty  eläin.

Toisena meripäivänä jätimme aamupalan kokonaan väliin, koska keräsimme voimia Jazz brunssille. Leppoisaa Jazz-musiikkia ja mielettömän hyvää ruokaa.

 

 

 

 

 

 

Alla olevat suloiset eläimet odottivat hytissämme kun palasimme brunssilta.

 

Illalla illastimme ehdottomasti aluksen mielenkiintoisimmassa ravintolassa, brasilialaisessa liharavintolassa nimeltä Moderno. Valitettavasti mulla ei ole laittaa kuvaa tänne siitä lihansyöntisessiosta, koska siinä esiintyy toinen pariskunta. Laitan siis vaan suussasulavat jälkiruokakuvat jakoon ja palailen tarkemmilla Moderno-kuvilla Breakawayltä.

 

 

Siinä se ilta sitten oli. Viimeinen show ja toteaminen että aamulla tullaan satamaan. Hyvin haikea fiilis, sillä viikko oli ollut täynnä upeita kokemuksia, hyvää ruokaa, erinomaista palvelua ja lämpimiä kelejä.

New Yorkin satama häämöttää ja pikkuinen kuvaushetki ennen aamupalaa. Keulapartsilta oli kyllä messevät näkymät.

 

 

Alla vielä viimeinen yltiömakea aamupala, pakkohan semmonen oli vielä ottaa.

Ja jottei nälkä yllätä, VIP-matkustajille oli vielä erillinen tankkauspiste uloskäynnin kokoontumispaikan kohdalla.

Tässäpä nämä reissukuvat. Matka jatkui laivalta suoraan lentokentälle ja koto-Suomeen. Matkan loppuminen olis harmittanut varmaan enemmän jos tiedossa ei olisi ollut jo toista risteilyä. Mitäs tähän voi muuta sanoa kun että koukussa ollaan joten kuusi päivää Atlantin ylitykseen uuden uutukaisella Norwegian Breakawayllä.

 

 

 

Bahaman risteily (part 5)

Ja eikun näillä näkymin toiseksi viimeiseen osioon:

Huomenta Nassausta! Tänne saavuimme risteilyn viidentenä päivänä. Tällä kertaa retkeksi olimme valinneet päivän Blue Lagoon Islandilla.

Saarelle menimme meriteitse ja matkalla nähtiin kuuluisa Atlantis Resort.

Carnivalin ylivoimaa tällä kertaa ja sen kyllä huomas saarella.

Yllä ja alla kuvia Blue Lagoon Islandilta, erinomainen paikka erityisesti lapsiperheille.

Tottahan toki riippumatossa piti pötköttää, sielu ja silmä lepäs. Leppoisa, lämmin keli eikä kiirettä muualle kun…

… syömään. Oumaigaad tätä annosta, kilokaloreita ja rasvaa oli komeasti mutta ah kun maistui hyvälle sillä hetkellä.

Tämmösiä taloja tuli vastaan matkalla takaisin laivalle.

Meidän hytin partsilta katteltiin puolestaan allaolevia maisemia.

Lähdön tunnelmaa…

Herrat töissä ja….

Meillä tämmöisiä herkkuja…

Täällä!

Näyttäähän nää kuvat aikas kamalalle, joka päivä vilahtaa viinipullo kuvissa. Me ollaan miehen kanssa iisisti lasten kanssa joten nyt nautittiin koko viikosta ilman lapsia. Illallisella juotiin puokkiin pullo punaviiniä hyvän ruuan seurana taikka skumppaa lähdön hetkellä. Kaksi beer bucketia (joista toinen jaettiin toisen pariskunnan kanssa) koko matkan aikana hitaasti nautittuna eli örmykunnossa ei oltu. Tuolla tavalla matkasta saatiin kaikki irti eikä ottalohkoon koskenut kertaakaan 😉

Veikkaan että te alatte kyllästyä pikkuhiljaa näihin samoihin Bahama-otsikoihin joten lupaan että huomenna tulee reissun viimeinen osio.

Illanjatkoja, täällä ruvetaan taas stepperijumpalle.

 

 

 

 

 

 

 

Bahaman risteily (part 4)

Heips! Mennään saman tien asiaan, tässä kolmannen ja neljännen risteilypäivän kuvia:

Huomenta! Tilattiin butlerilta aamupala hyttiin. Mä tykkään syödä aika kevyesti aamuisin; luonnonjugurttia, marjoja, hedelmiä, mysliä, kokojyväleipää ja vihanneksia sekä juustoa. Kaveriks musta kahvi ja satunnaisesti tuoremehu. Tänä aamuna oli pakko auttaa miestä jolle tuotu annos oli järkyn kokoinen. Voitte uskoa että mulla oli aivan kamee rasvakerros kitalaessa tän aamupalan jälkeen…

Aamupalan jälkeen mentiin omalle partsille maisemia ihailemaan kun saavuttiin Port Canaveraliin.

NCL:n lippu ylös!

Rankka homma?

Omalta partsilta päästiin näkemään komentosillan vilskettäkin. Ammattitaitosia herroja.

Floridan retkeksi otettiin NCL:ltä Airboat Ride. Tämmösen veneen kyydissä me sitten  huristeltiin pitkin soita ja mantuja.

Oumaigaad, tämmöstä käärmettä tuli silitettyä. Joku tilapäinen mielenhäiriö mulla varmaan oli, koska käärmeet ei TODELLAKAAN kuulu mun lemppareihin.

Ja tämmöstä tuli pideltyä sylissä kymmenen taalan hintaan. Tässä kuvassa Brutus on omistajansa sylissä. Rauhallisia kavereita molemmat.

Noista ”suloisista” eläimistä vielä sen verran, että ne olivat huostaanotettuja. Paikallinen eläinsuojeluyhdistys piti meille retkeläisille tietoiskun siitä, kuinka ihmiset ymmärtämättömyyttään ottavat eksoottisia eläimiä lemmikeikseen eivätkä sitten pärjää niiden kanssa. Minä en kannata eläimillä tehtävää valokuvausbisnestä, mutta tässä tapauksessa eläinsuojeluyhdistyksen kassaan kilahti kymppi. Hienoa työtä tekivät ja tietoisku oli oikein napakka.

Retkeltä palattiin naama messingillä. Mä todellakin silitin käärmettä ja pitelin sylissä pikkuista alligaattoria joka luuli olevansa koira. Pakkohan sitä oli juhlia hytin partsilla butlerin tuomalla lounaalla ja ämpärillisellä kylmää huurteista (säästöä hei, osta 6 maksa 5)!

Ja tämmöstä tulla tupsahti hyttiin odottamatta ja pyytämättä kun ei lipitetty liian nopeasti oluita. Näitä oli kiva napsutella samaan aikaan kun valittiin illallismenuista sitä sopivaa.

Ah, mitä sitä metsästelemään laivan raflojen menuja, kyllä butler tuo ne hyttiin ja suosittelee viinit siihen samaan syssyyn.

Juu-u, syötiin herkullinen illallinen hytissä. Butlerimme toi ruuat aluksen aasialaisesta Chin Chin ravintolasta ja keittiö rakensi mulle ihan omanlaisen kevyen jälkiruuan listan ulkopuolelta. Laiva lähti Port Canaveralista vasta kymmenen aikaan illalla, joten nautittiin loppuviini hyttimme parvekkeella.

Näitä on pakko olla joka reissulla. Mikäs parempi paikka vedellä salmiakkia nassuun kun NCL:n privaatisaari Great Stirrup Cay, jonne saavuimme seuraavana aamuna. Erinomainen mesta, ruuat talon puolesta ja paljon aktiviteettia. Tässä kohteessa meillä oli NCL:n retkenä vesijettiajelu. Päätettiin miehen kanssa ottaa ihan omat jetit ja en mä kyllä tiedä oliko se ihan viisas juttu (ainakaan mulle). Hengissä selvisin mutta toista kertaa kyllä harkitsen… Että käärme ja alligaattori fine, vesijetti not so fine.

It’s me! Mekko H&M hintaan kymmenen egee. Lyhyenä sopivan kokoiset maksimekot on kiven alla joten tämä löytyi aikoja sitten jostain tammialesta. Biitsille mä tarttin jonkun jonka voi vaan ”heittää päälle” joten näillä mentiin. Ei nyt niin muodikasta mutta lomallahan tässä oltiin. Laivan ja saaren väliä kuljettiin yhteysaluksella ja tietty meille VIP-asiakkaille oli ensisijainen pääsy laivalta yhteysalukseen. Nice.

Tossa meidän laiva koko komeudessaan.

Ja mustalla ympyröitynä meidän keulaparveke.

Ei mitkään pahat kelit illalla.

Privaattisaarelta matka jatkui kohti Bahaman Nassauta.

Lähdön hetkellä taas pikkasen butlerin tuomia herkkuja ja illalliselle päädyttiin aluksen pihviravintolaan. Isäntänä oli mikäs muu kuin itse aluksen suomalainen konepäällikkö, jonka kanssa tuli turistua parisen tuntia. Hyvin hauska veikko ja kuultiin monta mielenkiintoista tarinaa hänen suustaan. Kerrassaan mieleenpainuva ilta, joka huipentui jälleen kerran aluksen Atriumissa pidettyyn huikeaan musiikkiesitykseen.

Ja tällä kertaa sängyltä löytyi tämmönen kaveri…

 

 

 

Bahaman risteily (part 3)

Moikka taasen!

Huhhuh, mikä viikonloppu. Loppurutistus olis pikkuhiljaa alkamassa, sillä viikon päästä me ollaan jo Southamptonissa. Kämppää on siivoiltu ja tehty listaa mitä vielä pitäs hankkia. Ekan kerran elämässäni taidan varmuudelta hankkia matkapahoinvointilääkkeitä, sillä jos niitä ei ole mukana tulee paha olo. Ja jos ne lääkkeet on mukana niin ei tule paha olo. Tämä sääntö toimii itse asiassa kaikkeen meidän perheessä, joten ollaan vuosien aikana opittu yhtä sun toista -kantapään kautta.

Mutta nyt Bahaman reissun kolmososioon.

Ensimmäisenä iltana päädyimme aluksen italialaiseen ravintolaan syömään. Siellä tuli keskusteltua erään hovimestarin kanssa joka kertoi että laivalla oli töissä suomalainen konepäällikkö. Meille tämä oli positiivinen yllätys, joten hovimestari lupasi yrittää järjestää meille tapaamisen konepäällikön kanssa seuraavana päivänä.

Good morning!

Lähtöä seuraava päivä oli meripäivä. Matkasimme New Yorkista Port Canaveralia kohti ja päivä alkoi pikkuhiljaa kirkastumaan sateisen aamun jälkeen. Aamupala me nautittiin sviittimatkustajille tarkoitetussa ravintolassa ja täytyy myöntää että se oli kyllä ihana plussa. Ei hirveää jonottamista, isoja massoja ihmisiä taikka melua. Ihan riittävä pieni seisova pöytä ja sen ohessa keittiöstä tilattavat aamupala-ateriat kuten omeletteja, pannukakkuja ynnä muuta.

Aamupäivä meni laivaa kiertäessä ja partsista nauttien. Lounaalle päädyimme taasen sviittimatkustajille tarkoitettuun Cagney’s ravintolaan ja se oli hyvin miellyttävä hetki. Siellä aterioidessamme ovesta astui sisään laivan suomalainen konepäällikkö joka tuli tervehtimään varta vasten meitä. Siinä käydyt keskustelut taisivat miellyttää konepäällikköä sen verran, että hän kutsui meidät illallistamaan hänen kanssaan meille sopivana aikana. Voitte kuvitella että meikä käveli naama messingillä lounasravintolasta ulos. Eipä tuo miehenkään naama ihan peruslukemilla ollut joten painuimme ostamaan oluet illallistreffien kunniaksi.

Taisipa sitten tulla joku ”hälytys” laivan tietojärjestelmistä butlerillemme oluidemme shoppailuista, sillä alla olevat herkut odottivat meitä hytissä kun sinne oluset kädessämme kävelimme.

Ja tuossa alla vielä ennen illallista tuodut herkut.

Keulapartsilla tuli vietettyä aikaa ihan mukavasti sillä eipä tuo leppoisa tuuli kovin paljoa haitannut edes illalla. Auringonlasku oli kyllä aika mahtavan näköinen partsilta ihailtuna vai mitä ootte mieltä?

Ja tämmönen kaveri löyty sängyltä illalla. Uni tuli makeasti ja seuraavana aamuna saavuttiinkin Port Canaveraliin, mutta siitä sitten seuraavalla kerralla.

-Kthetraveller

Bahaman risteily (part 2)

Helou!

Tää päivä on kyllä ollut vilinää ja vilskettä täynnä. Jottei ensi viikonloppu olisi ihan järkyttävää menemistä täynnä, kävin laittamassa tukan uuteen uskoon ja sen jälkeen vielä ihanassa kasvohoidossa. Kauhulla mää ajattelin tilini saldoa mutta en mä olis kyllä kehdannut lähteä Suomesta ulos ens viikolla. Mutta palatkaamme Bahaman risteilyyn, ja sen kakkososioon.

Meillä oli sviittimatkustajina tosiaan VIP status ja ah, sanon minä. Hemmottelu alkoi heti hyttikortit saatuamme, sillä meidät sviittimatkustajat ohjattiin erilliseen odotustilaan. Odotustilassa oli virvokkeita ja snacksejä tarjolla ja siinä virvokkeita nauttiessa meille annettiin pieni briiffaus vip-eduista. Briiffauksen jälkeen meidät ohjattiiin pienissä erissä laivaan sisään, ja siellä sitten lounaalle aamiais- ja lounasaikaan ainoastaan sviittimatkustajille varattuun Cagney’s ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista mutta hyi minua, mulla ei ollut mitään ongelmia kotoutua tähän tapaan matkustaa.

VIP-Loungen tarjottavia

 

Penthouse Suite

 

Mikä partsi!

 

Nom nom nom. Tää on mun vakiherkku laivalla.

 

Maittavan lounaan jälkeen päädyimme kiertelemään hieman tutun oloisessa laivassa ja sitten hytiin valmistautumaan lähtöön. Aurinkoinen päivä, oman butlerin (!) hyttiin toimittamat hors d’oeuvres-herkut ja ilmainen pullollinen jäissä ollutta kuohuviiniä partsilla pitivät huolen siitä että tämän naisen kasvoilla paistoi messevä hymy kun laiva tööttäsi lähdön hetkellä.

hors d’oeuvres

 

Wohoo, I’m the king queen of the world!

Siinä sitä lipitettiin skumppaa, syötiin herkkuja ja hedelmiä kun laiva suuntasi vapauden patsaan ohi Verrazano sillan alta avomerelle.

Voitte uskoa että fiilarit tällä hetkellä oli aivan mahtavat. Mieletön viikko tiedossa, lämpimiä kelejä, täyttä hemmottelua laivayhtiön toimesta, lepoa ja romantiikka isolla R:llä.

Että näihin tunnelmiin päättää Kthetraveller tällä kertaa. Yritän saada tuon kolmososion huomenna jakoon.