Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Syysloma m/s Gabriellalla: Testissä B4F Inside Comfort Family

Jahas. Nyt seuraa varoitus. Jos olet kiinnostunut kauniista ammattibloggaajatasoisista kuvista, jotka on otettu ruuasta, merimaisemista tai ihanista vaatteista, niin kannattaa hypätä tämän postauksen yli reippaasti. Se on nääs niin, että erinäisten juttujen takia asianmukainen kuvaaminen jäi puolitiehen ja meriloma oli, noh superryytynyt meriloma, jolloin keskityttiin olemiseen kuvaamisen sijasta. Jos taas kokemukset Comfort-luokan B4F-perhehytistä, Gabriellan uudesta À la carte & Seafood Barista, syyslomaristeilystä tai vaikkapa Viikkarin samppanjauutuudesta kiinnostaa, kannattaa lukaista tämä postaus.

Että nuin, mitä tapahtuu, kun parvekkeita ja ikkunasta näkyviä merimaisemia rakastava prinsessa pistetään ikkunattomaan ”koppiin” ja pöytäkin on varattu ravintolasta, jossa on nykyään merenantimiin keskittynyt avokeittiö sekä niitä meren örkkejä pursuva seisova pöytä? Eipä siinä ravintolassa muuta vikaa ole kuin ne meren örkit, sillä tällä prinsessalla on melkoisen paha mentaalinen allergia koskien merenantimia!

Juu, siitä syyslomasta. Monena kertana syysloman aikaan olemme suunnanneet Karibian lämpimille vesille risteilemään, mutta tällä kertaa jäimme koto-Suomeen syysloman ajaksi. Ihan matkatta emme sentään pystyneet syyslomalla olemaan, joten suunnistimme ruotsinristeilylle koko perheen kera viikon loppupuolella. Laivaksi valikoitui Viking Linen Gabriella ja hytiksi astetta isompi B4F, jossa oli pehmoinen comfort-luokan parisänky meille aikuisille.

Jos ollaan rehellisiä, niin risteilylle lähtöpäivä oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Tunsin sen sisuksissani oikeastaan jo aamulla, joten hämmentävän työpäivän ja sateessa sateenvarjotta tarpomisen jälkeen fiilarit terminaalissa eivät olleet kovin kummoiset. Siinä vaiheessa, kun mies ja minä huomasimme hytissä matkalaukkuja purkaessamme muutaman hyvin tärkeän asian unohtuneen kotiin, en voinut kuin istahtaa lattialle hämmästyneenä ja katsahtaa kohti yläkertaa. ”Ihanko oikeesti tämän vielä keksit?” pääsi meikäläisen suusta ja me molemmat miehen kanssa tiesimme, että tämä reissu olisi täyttä ryytymystä erään tärkeän pienen asian puuttumisen takia. Eipä siitä sen enempää, mutta matkan luonne muuttui sen jälkeen kokonaan. Kuinka sattuikin meidän perheelle. Taas.

Siinä teille Facessakin pyörähtänyt väkinäinen hymy. Tuon hymyn takana oli aikas kohtaloonsa närkästynyt nainen.

Syyslomaristeilyt on lapsiperheiden ja nuorison juhlaa

Me emme lähteneet laivalle nuorisolle suunnatun ohjelman perässä vaan ihan muuten vaan, mutta sen voin sanoa, että pienen pientä puuhaa pienemmille lapsille oli näköjään järjestetty myös kokouskannelle. Oma jälkikasvu on tullut äitiinsä ja enemmänkin ulkomaiset esiintyjät kiinnostavat, joten lapseni eivät myöskään korvaansa letkauttaneet Hesaäijän tai Lucaksen suuntaan ja nautimme laivasta muutoin. Muut alaikäiset matkustajat olivat sentään toista maata ja meno oli melkoisen eläväistä. Pienet lapset ja nuoret sinkoilivat innosta piukeina ja itse aloin jo hieman kaipaamaan rauhallisempaa menoa ympärilleni. Olimmekin miehen kanssa iloisia siitä, ettemme suunnanneet buffettiin ollenkaan matkan aikana ja vaikka lapsia löytyi à la cartenkin puolella, oli meno sentään varmasti rauhaisampaa kun keulaosastossa samalla kannella.

B4F Inside Comfort Family-hytti

Meille oli miehen kanssa tärkeää päästä nukkumaan hyvät yöunet comfort-luokan sänkyyn ja tilaakin halusimme, joten ryhdyimme katsomaan parempitasoisia hyttejä varaustilanteessa. Omat lapset ovat jo kuitenkin sen verran vanhoja, ettei heillä molemmilla ole enää asiaa nukkumaan luksusluokan hyttien sohvasängyillä, joten ainoiksi vaihtoehdoiksi tilanteessamme jäi sviitti, kaksi luksusluokan hyttiä melkoiseen hintaan tai Comfort-luokan sisähytti B4F. Me päädyimme jälkimmäiseen.

Hiukkasenhan minä kohotin kulmiani ymmärtäessäni saaneemme hytin samasta kerroksesta kuin missä info sijaitsi. Ajatuksissa siinsi infon vieressä olevan hissiaulan mölinät ja mikä pahinta, kantta ylempänä sijaitsevan buffetin kolinat. Hyttikin sijaitsi niin keskellä laivaa monen kulman takana, että ahtaan paikan kammo meinasi ottaa valtaa. Tähänkö sitä oli tultu? Ikkunattomaan koppiin keskellä ei mitään, paikkaan, josta ei pääsisi hädässä ulos? Ja tähän perään syvä huokaus tältä prinsessalta. Taas.

Anyway, 13 m²:n kokoiset neljän hengen B4F Inside Comfort Family-hytit löytyvät kansilta 7 ja 9. Sisustus on miellyttävän vaalea, valaistus tunnelmallinen ja hytistä löytyy 160 cm leveä comfort-luokan sänky pehmein patjoin ja paksummin tyynyin. Kaksi muuta hytissä matkustavaa saavat tyytyä pullman-vuoteisiin (ylä- ja alasänky), joten vuodesohvaa ei hytissä ole. Oikeastaan ihan hyvä, sillä pullman-vuoteiden myötä tilaa hyttiin tulee ihan mukavasti. Puhelin löytyy parisängyn vierestä, televisio hytin ulko-oven vierestä seinältä, hiustenkuivaaja kuuluu hytin varustukseen ja pari USB-latauspistokettakin kampauspöydän luota. Kampauspöydän tuolin lisäksi hytistä löytyy myös nojatuoli ja WC/suihkutilat ovat samanlaiset, kuin muissakin perustason hyteissä.

Mitäpä mieltä olin hytistä kaiken kaikkiaan? Jos ollaan rehellisiä, niin ikkunattomuus haittasi ajoittain, mutta se johtui varmasti myös siitä, että hytin valaistus oli todellakin tunnelmallinen. Tunnelmavalaistus sopi hytin värimaailmaan, mutta haittasi ajoittain työkentelyä hytissä. Meikkaaminen kampauspöydän ääressä ei onnistunut ja muutamassa muussa ”työtilanteessa” kaipasin paljon enemmän valoa. Miellelläni olisinkin nähnyt hytissä säädettävän valaistuksen ja ainakin tässä vaiheessa en itse suosittele ko. hyttiä valoa kaipaaville. Itse hytissä ja sen varustuksessa ei ollut haukuttavaa, joskin jääkaappia, edes tyhjää sellaista, kaipailin hieman tämän tasoisessa hytissä. Laivan Wi-Fi pelasi silleen ja tolleen hytissä ja oma netti ei ollenkaan edes laivan ollessa satamassa, joten hyvin keskellä ”ei mitään” oltiin.

Tuossapa kuvassa meidän hytin #7026 sijainti merkittynä vaaleansinisellä ympyrällä. Tuo sinisempi pallura taas on puolestaan ”olet tässä”-pallura.

Hytin sijainti oli loppujen lopuksi oikein oiva. Kyllähän se söi loppuun saakka tämän naisen mieltä, että hytti löytyi monen mutkan takaa, mutta meidän hytti oli kaikin puolin rauhallisessa paikassa. Mitään mölyjä sinne ei kuulunut ja yllämme olleesta The Buffetistakaan ei kuulunut kolinoita hyttiin. Minä nautin valtavasti siitä, että palvelut (lue: myymälät ja kahvila) oli ns. nurkan takana ja mikä parasta, ison matkalaukun rahtaaminen laivaan ja laivasta ulos oli äärettömän helppoa infon vieressä sijainneen uloskäynnin takia. Mies piti hytistä paljon, lapset taas ilmoittivat toisin.

Meidän perheen tuomio olikin seuraava: Mies arvosti sänkyä ja lisäneliöitä A4-hyttiä enemmän, joten B4F oli miehen valinta. Lapset rankkasivat kaikesta huolimatta perus A-luokan hytin paremmaksi ikkunan ja paremmin toimivan netin takia. Minä olin ja olen edelleen kahden vaiheilla. Ikkuna on melkeinpa must, mutta ihana parisänky ja lisäneliöt ovat kiva lisä. Hätään voisinkin matkustaa B4F-hytissä, jos valaistusta olisi hieman enemmän, mutta telkullinen ja ikkunallinen A4T Seaside Standard saattaisi tässä vaiheessa olla mieluisampi. Omat suosikkini Gabilla on kuitenkin keulanäkymien LXA Seaside Premium Large (kylmään vuodenaikaan) ja LUX Seaside Premium Balcony (lämpimään vuodenaikaan).

Pikku vinkki: Saman kokoinen ja muotoinen hytti perheille löytyy kannelta 6. Kyseinen B4L-hytti on ns. alkuperäisessä kunnossaan, eikä ole saanut uutta modernia ilmettä. Hinta on kuitenkin edullisempi ja itse asiassa samoissa hinnoissa nopeasti katsottuna kuin A-luokankin hytti. Muistathan kuitenkin, että hyttien hinnat ovat kelluvia lähtöajankohdan ja suosionsa mukaan, joten tarkkoja hintoja on tänne turha laitella.

Viking Linen oma samppanja maistelussa ja À la carte & Seafood Bar

Samppanjatalo Piper-Heidsieck on syventänyt yhteistyötään Viking Linen kanssa ja ihana Master of Wine Essi Avellan on suunnitellut Viikkarille ihan oman samppanjan, joka on luonnollisesti myynnissä vain punaisilla laivoilla. Niinpä minä astelin tyytyväisyyttä hymisten Gabin Wine Bariin ja tilasin menomatkalla lasillisen tuota herkkua maistiaisiksi, Sen vaan sanon, että olpahan melkoinen makupommi.

Essentiel by Essi -samppanja on upean paahteinen, täynnä tuoreiden ja kuivattujen hedelmien aromeja. Maku on kermaisen pehmeä, runsas ja eloisa.

-Master of Wine Essi Avellan

Mitäpäs itse olin mieltä uutuusjuomasta, jota on myynnissä vain tietty erä? Essi on valinnut samppanjaan liköörin, johon eleganssia ja herkullisuutta tuo ikääntynyt chardonnay. Itse haistoin ja maistoin liköörin samppanjassa, makujen tulva oli valtava ja koin oikeastaan samppanjan olevan enemmänkin ruokasamppanja kuin yksistään nautittava. Enemmän pidinkin paluumatkan ruokailussa alkumaljana nauttimastani Taittinger Prélude Grands Crus -samppanjasta, jota ostin pullon kotiin vietäväksi.

Niin, mites se meikäläisen mentaalinen allergia merenantimia kohtaan?  Olisihan sitä voinut varata pöydän rakastamastani No Namesta, mutta me halusimme syödä hieman nopeamman kaavan mukaan ja pitäydyimme alkuperäisesssä suunnitelmasta syödä à la carten puolella. Kävin varmuudelta ilmoittamassa ongelmastani ensimmäisenä iltana ravintolan ovella ja meidät sijoitettiin toisena iltana kauas kalapöydästä. Kaiken kukkuraksi olimme väliverhon takana, joten hirveästi ei tarvinnut seisovaa pöytää tuijotella. Tuoksuja ei paljoa tullut sieraimiini, mutta tässä ravintolassa ei merenantamilta voinut välttyä. Viereisiin pöytiin kannettiin minunkin silmiini upean näköisiä raputarjottimia ja kyllä näytti porukalle maistuvan. Sitä en ihmettele yhtään.

Meikkiksen alkuruoka: Herkkusienipuuroa, pikkelöityjä sieniä, chiliöljyä ja purjotuhkaa. Ai että, mikä ihanuus!

No hups, kuvaaminen oli toissijaista. Ravintola täynnä ihmisiä, ikkunapöytäkin oli tavoittamattomissa (puhinaa) ja valaistus sellainen, että olisi tarvittu apuvaloa annokselle. Minä en halunnut kiinnittää täydessä ravintolassa yhtään sen enempää huomiota. Siksi kerrassaan surkeita kuvia.

Pääruokana minulla oli järkyttävän kokoinen annos paistettua myskikurpitsaa, belugalinssejä, vegaanista juustoa, pikkelöityä inkivääriä ja kurpitsansiemenpestoa. Kaikkea en vaan kertakaikkisesti jaksanut. Annos oli melkoisen mausteinen ja maistui omaan suuhuni mausteiden (?) takia melko suolaiselta, joten pojot meni alkuruualle. Mies ei alkuruokaa nauttinut, mutta antoi täydet pisteet savustettulle häränfileeannokselle, jossa oli myös paistettuja suppilovahveroita, pikkelöityjä pikkusipuleita ja sienivaahtoa. Jälkkärit kävimme katsastamassa ja tilaamassa erillisestä jälkiruokakärrystä, jonka olisin suonut olevan hieman ”kauniimpi”. Nyt kyseinen vaunu näytti enemmänkin sairaalakaapilta, mutta lienee siihen oma syynsä.

Anyway, me aterioimme pitkän kaavan mukaan, joskin lapset lähtivät annokset hotkittuaan pois. Palvelu oli hyvää, tunnelma rauhaisa ja mitään muuta pahaa sanottavaa ei ollut kuin se, että pelkkään pöytävaraukseen ei saanut varaustilanteessa liitettyä ns. ikkunapöytävarausta. Mielelläni olisin ne muutamat eurot maksanut ikkunapöydästä, mutta omassa tilanteessamme tuntui suoranaisen turhalta ottaa koko perheelle aikuisten hintaiset À la carte arvonkupongit hintaan 152 euroa ilman ikkunapöytävaraustakin. Omat lapsemme ei todellakaan iästään huolimatta syö kuin aikuiset, joten tietynlainen lokerointi ja pakottaminen aikuisten ateriapakettiin ikkunapöydän saamiseksi tuntui hieman epämiellyttävälle. Onneksemme ravintolassa sentään ”yli-ikäiset” lapsemme sai valita ruokailunsa niin lasten seisovasta pöydästä, lastenmenusta kuin aikuisten menusta pienemmillä annoksilla. Siitä pojot Viikkarille.

Aluksen viihde syyslomalla

Lapsimatkustajat säntäilivät välillä melkoisesti ja tulipa scoottikin käytävällä vastaan. Lucas ja Hesaäijä jäi näkemättä, Euroboat -show ei säväyttänyt kun ei olla miehen kanssa Euroviisufaneja, mutta menomatkalla soittanut Elixir-band ja paluumatkalla soittanut De Sotos loksautti tämän naisen leuan. Mahtavia bändejä molemmat ja jösses, millaiset laulaäänet molempien bändien solisteilla oli. Aivan yön pikkutunneille ei miehen kanssa iltaa istuttu omasta huonosta onnesta johtuneen ryytymyksen ja lasten takia, mutta jotain pystyn sentään bilefiiliksestä sanomaan.

Torstaina meno oli hyvin rauhaisaa ja huomasi kyllä laivan olevan lapsiperheitä täynnä. Perjantaina laivaan tuli ruotsalaisia ja bilemeno oli hieman menevämpää tanssilattialla. Kyllä sitä olisi ollut kiva heittää muutama tanssimuuvi De Sotosin tahtiin, mutta saattuneesta syystä johtunut ryytymys voitti vallan ja suunnistimme miehen kanssa korvat luimussa hyttiin. Tarttee varmaan tehdä uus risteily piakkoin, sillä nyt ei kyllä mennyt parhaimman kaavan mukaan tämä reissu.

Siinäpä jo rennompi hymy Tukholman päässä. Rauhallinen laiva, eikä muita matkustajia oikeastaan mailla eikä halmeilla. Aurinko paistaa ja merimaisemiakin näkee, vaikka satamassa ollaan.

Kokemuksia Viking Line Clubista

Olin matkalle lähtiessä Member-tason jäsen Viking Line Clubissa. 24 venettä minulta taisi puuttua, joten innolla kirmasin laivalle tuhlaamaan muutamaa kymppiä. Jännästi Viking Linen kännysovelluksen kautta näin veneiden päivittymisen melko nopeasti ja mikä parasta, matkan päällä muutuin jo Plus-tason jäseneksi. Sain Plus-tason alennukset ja pisteet sen siliän tien risteilyllä, eikä tarvinnut odotella uutta korttia tai seuraavaa risteilyä saapuvaksi. Premium-aamupalat olin tilannut ennen matkaa ja maksanut osan veneillä, mutta veneitä tienasin aamupalasta niiden oikean määrän ennen ”venelyhennystä”. Nyt jään odottamaan sitä, millaisia Plus-tason tarjouksia ja hyttialennuksia uuden kortin myötä tuleepi, vai tuleeko mitään.

Niin juu, mites se silmänruokapalkinto?

Nyt ei ole antaa kulkaas yhtään nimeä, mutta muutaman kerran vilkaisin kävellessäni nurkkasilmällä Bistrotekin suuntaan. Pojot siis muutamalle Bistrotekissä häärännelle kokkiherralle, joskin ihan yhdellä nurkkasilmällä Bistorekin suuntaan vilkaisin. Sen siitä saa, kun kokonaisvaltainen ryytymys sai aivot pyörimään hitaalla. Kyllä vaan hyvillä yöunilla on iso merkitys näillä vuosikymmenillä.

Psst. Alkoiko merimatkat kiinnostamaan? Viikkarin sivuille pääset suoraan tästä.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply ananas2go maanantai, lokakuu 22, 2018 at 00:22

    Jaksamista!

    Ja hei, Elixir on upea bändi. Olen pari kertaa osunut kuulemaan.

    Pian Amorellan latinoherkkuja maistelemaan!

    • Reply Kthetraveller maanantai, lokakuu 22, 2018 at 07:18

      Oi että, hyvää matkaa Itämeren kolmekymppisellä ja mukavia herkutteluhetkiä. Minä en olekaan käynyt Amorellalla sitten vuoden 2006 tai 2007, eli eipä paljoa ole kokemuksia siitä laivasta. Jään odottamaan blogikuulumisia reissustasi!

  • Reply Piyya sunnuntai, lokakuu 21, 2018 at 20:01

    Huh !
    Minäkin ihan ryydyin empatiasta.
    Tuohon nyt ei auta muu kuin uutta risteilyä tilaamaan. Ja onhan onhan sulla onneksi jotain todella kivaa edessä. Jei ?

    • Reply Kthetraveller sunnuntai, lokakuu 21, 2018 at 21:01

      Oli kyllä melkoinen reissu. Me simahdimme miehen kanssa kotisohvalle kotiin palauttuamme ja kuopus veteli syviä sikeitä omassa sängyssään alkuillasta. Oli kyllä rankka reissu. Onni on se, että tultiin kotiin lauantaina ja pystyttiin hieman palautumaan reissusta ennen työ- ja kouluviiikkoa. Juu ja tosiaan jotain kivaa on edessä, mutta saas nähdä mitä jännää tulee vastaan ko. reissulla. Meidän perheessä on enemmän sääntö kun poikkeus nämä tämmöiset tahimiset 🙂

    Leave a Reply