HSL, VR ja koristekonduktöörit = kyllä minä mieleni pahoitin

Tadaah. Se on kuulkaattes jälleen kerran niin, että kiva ja kiltti K has left the building. Että ei muuta kuin sormet korviin, kädet silmille tai poistuminen blogista nopeasti, jos et näe VR:n ja HSL:n nykyisissä toimissa mitään haukuttavaa. Se on nääs niin, että nuo kaksi matkustajaliikennettä hoitavaa whatever laitosta saa osakseen tämän kipakan naisen muutaman vahvan sanan.

Hip hei, järjestyshäiriöt ja lähijunat ne yhteen soppii!

On se vaan jännä, miten joillakin alkoholia/muita humaltavia aineita nauttineilla ihmisillä se järjenjuoksu hieman hidastuu. Sitä elellään kuin maailmanomistajat ja siitähän muut ihmiset saattavat kärsiä. Voitte uskoa millaiset fiilikset meikäläisellä oli, kun lähijunassa seuraavalle penkkiriville istahti örkkimörkkiseurue mölytoosansa kanssa. Ja ei, mistään pienistä desibeleistä ei ollut kyse. Matkarauha työpäivän päätteeksi oli rikottu.

Siinä minä kuuntelin tuskissani örinää ja mölytoosaa. Katselin ympärilleni, josko paikalla olisi konduktöörejä tai vartijoita ulkona laiturilla. Ei ollut, ei, eikä henkilökuntaa näkynyt luonnollisestikaan missään Rautatieasemalta lähdön jälkeenkään. Otsapanta kiristyi ja sitten oli jo pakko puhista hieman. Tuntematon miesmatkustaja, minua minimittaista narukätistä naista huomattavasti isompi, päätti toimia puolestani ja pyysi örkkejä hiljentämään musiikkia, mutta eihän se meininki muuttunut mitenkään.

Minulla kasvoi tatti otalla sitä vauhtia, että ryhdyin selvittämään netistä numeroa, josta tavoitella örkkimörkkien poistajia/junan konduktöörejä. Menin VR:n nettisivuille, mutta sieltä ei löytynyt vastausta, eikä myöskään somen puolelta. Onneksi örkit jäivät muutaman pysäkin jälkeen pois, mutta minä en tilanteesta enää rauhoittunut.

Voi niitä konduktööriparkoja, jotka saapuivat hymyssä suin useamman pysäkin päästä örkkien poistumisesta. Minä rupesin kysymään puhelinnumeron perään, johon soitella hätätilanteissa ja sieltä se sitten tuli. Mitäpä sitä enempää selittämään, vaan paan pistäen tänne tekstin, jonka kirjoitin raivon vallassa VR:n Facebook-sivuille junassa istuessani.

”VR, minä olen valtavan VIHAINEN teille! Täällä me istuimme K-junassa häiriköiden häirittävänä ja mistään ei edes löytynyt hätään numeroa, josta saada apua tilanteeseen. Häiriköitä pyydettiin olemaan hiljaa, mutta köniin olisi pyytäjä saanut, ellei olisi jättänyt häiriköijiä rauhaan. Meidän tuuri oli, että häiriköt lähtivät pois muutaman pysäkin päästä, mutta nuo hetket oli tuskallisia.

Vasta useamman pysäkin päästä ilmestyi vaunuumme konduktöörit, jotka kertoivat, että vaunun päästä löytyy numero johon soittaa hätätilanteessa. Miksi tieto on niin piilossa? Miksi junan paikoilta ei saa samaa tietoa, tai neuvoa mistä numeron voi hakea? Ja ohjeenne ”soita hätäkeskukseen” oli myös uusi. Eipä tullut mieleen soittaa 112 -numeroon, kun örvelöt soittaa musiikkia mölytoosasta täysillä ja örisee/uhkailee.

Olkaa nyt VR:llä kilttejä ja tiedottakaa junissa kunnolla, mitä tehdä hätätilanteissa ja numerot kunnolla näkyville. Kun kerran henkilökunnastanne ei ole enää apua ja joudumme olemaan yksin, niin numero myös etusivullenne nettiin. Ajattelemattomia te siellä VR:llä olette, kun ulkoistatte turvallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä huolehtimisen meille matkustajille! Terveisin katkera, vihainen lähijunalainen.

Ei näin, VR!”

Jos ei homma toimi junassa, niin ainakin somessa sitten. VR vastasi nopeasti kommenttiini, mutta iloiseksi he eivät minua kommentillaan saaneet:

”Hei Kirsi, kyse on HSL:n junista, mutta asia on yhteinen kaikissa lähijunissa. Ymmärrän tilanteen pelottavuuden . Laitan palautteesi eteenpäin käsittelyyn, ja pahoittelen tilannetta. Toivon että saamme asiaan ratkaisua, jotta junamatkoista tulee oikeasti [email protected]_HST/Anne”

Tuota noin. Mitä kohtaa minä en nyt ymmärtänyt?

Kovasti te siellä VR- Yhteisellä matkalla Facebook-sivustoilla tiedottelette lähijunaliikenteen ongelmista ja myöskin luonnollisesti niistä, jotka koskevat HSL:n matkustusalueen junia. Sanallakaan ette sivuillanne sano, ettei kyseiset junat ole VR:n, vaan HSL:n. Se, että junan kyljessä paistaa pienellä HSL:n logo ei oikein informoi junamatkustajaa siitä, ettei kyseessä ole viestinne mukaan edes VR:n kulkuväline.

Parahin VR, kysymykseni kuuluu seuraavasti: Jos kerran pesette kätenne lähijunista sanoen niiden olevan HSL:n junia, miksi pidätte junassa VR:n konduktöörejä? Miksi juniin ei saada niitä henkilöitä (kauhutarkastajia), jotka voisivat sakottaa liputta matkustavia ja pistää tai pistättää tarpeen tullen niska-peffa -otteella ovesta ulos? VR, miksi lähijunissanne on koristekonduktöörejä keltaisten liivien kanssa harvakseltaan tarkistamassa lippuja, vaikkeivat he voi tehdä liputtomalle muuta kuin pyytää poistumaan/poistaa liputta matkustava seuraavalla pysäkillä?

Dear VR. Pyydän anteeksi että olen tyhmä, mutta…

Tilanne lähijunassa oli ahdistava kaikin puolin. Se oli uusi tieto minulle, että HSL:n lippu-uudistuksessa menetitte HSL:lle lipunmyyntioikeuden lisäksi kokonaisia junia. Se on mielestäni väärin, ettei nettisivuillanne ole tarpeeksi hyvin tietoa tästä ja linkkiä HSL:n sivuille ”perushäiriötapauksissa”. Minä olin tyhmä ja ymmärtämätön, kun en ymmärtänyt hämmentävässä tilanteessa lähteä kiertelemään junavaunua puhelinnumeron toivossa. Minä olin tyhmä, kun luulin saavani jotenkin yhteyden junassa olevaan konduktööriin ja supertyhmä, kun luulin junan kuuluvan VR:lle. Lupaan, etten häiritse teitä enää koskaan ongelmallisten matkustajien takia. Olen pahoillani hätäkeskus jo nyt, jos joskus soitan teille ja pyydän apuanne kun haluan matkustusrauhan.

On se vaan mielestäni hieman väärin häiritä hätäkeskusta (puhelinnumero 112) örkkimörkkien mölytoosan takia. Luulisi olevan hätäisempiäkin asioita.

Niin sitä pitää. Ulkoistakaamme kaikki jutskat muille kun VR:lle. Ja jatkakaa te koristekonduktöörit hymyssä suin. Mietittiin tuossa miehen kanssa, että halvaksi tulee nykyään liikkuminen lähijunissa, kun lippuakaan ei tarvitse ostaa. Jää vain seuraavalla pysäkillä pois ja odottaa seuraavaa junaa. Yksi vapaamatkustuksen ammattilainen totesikin lippua tarkastaneelle konnarille tuossa viikko sitten, että ”ei oo lippua, en sellaista myöskään osta ja jään seuraavalla pysäkillä pois”. Ei tainnut olla eka liputon kerta se.

Kyllä minä säälin teitä koristekonduktöörit. On se niin väärin, että teiltä on teidän oikeat hommat viety. Ikävä minulla on konduktöörejä tullut. Siis niitä aikuisten oikeita konduktöörejä.

Kuvan henkilö ei liity tapaukseen. Satuin huomaamaan moisen matkustustavan eräänä aamuna silloin, kun kaikki junat oli vielä VR:n hallussa. Nopeasti tuli vartijat noukkimaan poikkeavasti istuvat miekkoset pois, kiitos läsnä olleen junahenkilökunnan. Oi niitä aikoja.

 

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Uusavuton maanantai, huhtikuu 2, 2018 at 05:11

    Jokaisesta junan eteisestä löytyy VR:n turvakeskuksen numero johon voi häiriötilanteessa soittaa. Vakavammissa tapauksissa hätäkeskukseen yhteys.

    Jotenkin ihmettelen tätä nykyajan kulttuuria kun kuljetaan laput silmillä ja ihmetellään että mistään ei saada apua, vaikka työkalut sen saamiseen ovat suoraan ihmisen nenän edessä. Kyse on vain viitsimisestä ja omasta tietämättömyydestä jos ei huomioi kissankokoisin kirjaimin olevaa lappua suoraan junaan astuessa tai nouse paikaltaan ja selvitä. Postauksesi pointti on siis se, ettet huomannut junan seinällä olevaa numeroa ja syytät siitä yritystä etkä itseäsi? Selvä homma.

    • Reply Kthetraveller maanantai, huhtikuu 2, 2018 at 11:05

      Hei. Kyseinen numero ei ole jokaisen oven kohdalla, sen olen tarkistanut. Pointti oli enemmänkin se, että VR:n konnarit ohjasivat ensisijaisesti soittamaan hätänumeroon. Kyllä. Hätänumeroon. Miten voi olla mahdollista, että tuota numeroa viljellään ensisijaisesti niissäkin tapauksissa, että joku örisee ja soittaa musiikkia kovalla? En hyväksy hätäkeskuksen kuormittamista tuollaisella asialla. VR on siis ulkoistanut senkin asian muille, kuin konduktööreille. Mitä heillä enää siellä junassa oikeasti tekee?

      Toivoisin kovasti, että konduktöörit kiertelisivät junassa kuten vanhaan hyvään aikaan paljon aktiivisemmin, jolloin heidän näkyminen paikalla loisi tietynlaista turvaa. Olisi joku, ”jota vetää hihasta” eikä tarvitsisi soitella hätäkeskukseen.

      Voit uskoa, että minä en kovin helpolla häiritse hätäkeskusta edelleenkään ja VR:n/HSL:n minkä lie tahon junassa pitäisi olla VR:n oman turvakeskuksen numero kissankokoisin kirjaimin seinällä/ovella. Se hätäkeskuksen numero pitäisi olla paljon pienemmällä siellä. Pienet järjestyshäiriöt lienee se yleisin juttu kuitenkin junissa, joten ne oikeasti avuttomat ihmiset soittavat pienissäkin asioissa hätänumeroon.

      Oma tapaukseni oli sellainen, että se oli hämmentävä kaikin puolin siellä. Kyselin ympärilläni olleilta ihmisiltä tiesivätkö he, mihin numeroon ottaa yhteyttä, mutta kaikki olivat yhtä ihmeissään kun minä. Eipä kukaan tiennyt sitäkään, että numero löytyisi joidenkin ovien kohdalta.

      Nyt puhelimessani on turvakeskuksen numero. Ja sinne soitan varmasti tarvittaessa. Toivottavasti saan sieltä apuja ongelmaani ja nopeasti myös. Kyllähän se nyt vie aikaa, kun soitellaan välikäsien kautta. Ehkäpä se konnari tulee paikalle muutaman pysäkin päästä, heitä odotellessa 😉

      Oikein hyvää sunnuntaita sinulle!

  • Reply Tuula Hukkanen lauantai, tammikuu 13, 2018 at 06:31

    Turvallisuus junissa minuakin ihmetyttää. Olen kulkenut väliä Riihimäki Helsinki. Tuntuu kuin olisi kauhuleffassa! Jos et kulje ruuhka-aikaan, niin junat ammottavat tyhjyyttä, asema kuulutuksia ei ole ja joku känninen tulee junaan ja saa koko matkan pelätä hakataanko minut. Onko junassa aina kaksi konduktööriä ja missä päässä ne on, jos tarvitsee apua!!!

    • Reply Kthetraveller lauantai, tammikuu 13, 2018 at 15:33

      Hui! Onneksi ihan noin pahaa ei ole omalle kohdalleni sattunut. Minulle jaettiin VR:n junassa kyselykaavake perjantaina ja pyydettiin mielipidettä VR:n turvallisuudesta. Annoinpahan pakautetta juuri nimenomaan konduktöörien näkymättömyydestä ja ”hampaattomuudesta” liputta matkustaviin asiakkaisiin. Saas nähdä, josko tulisi parannusta. Jos kerran niitä konduktöörjeä siellä junassa on, niin voisivat ihan hyvin kävellä päästä päähän useamminkin junamatkan aikana. Numerot esille selvästi paikkojenkin kohdalle, esim ikkunan alarajaan, jotta sen avun saa mahdollisimman nopeasti. Kritisoin vahvasti myös sitä, että häiriötapauksissa pitäisi ottaa yhteys hätäkeskuksen kautta vaikka juuri tuota numeroa VR tuntuu viljelevän ahkeraan. Tsemppiä junalla liikkumiseen, toivottavasti palautteet toimii ja saatte lisää turvallisuutta junamatkoihinne.

  • Reply Susanna lauantai, syyskuu 30, 2017 at 22:35

    Ikävältä kuulostaa, junissakin pitäisi nykyään olla vartijat jotta muut matkustajat voisivat olla rauhassa maksamallaan junamatkalla, jotka ovat usein myös kalliita. Itä-Helsingin metroissa oli juuri sama meininki, mutta usein vartijat ainakin parhaansa mukaan yrittivät osua samaan vaunuun jossa häiriköitä oli. Muistan myös sellaisen tapauksen kun juopunut vanhempi mies selitti nuorelle pojalle olevansa hänen vaimonsa. Ruotsissa on halua enää junailla, viimeksi kun kävin juna oli lentolipun hintainen ja junassa oli paljon suomalaisia ja ruotsalaisia jotka eivät olleet juopuneita, mutta eivät silti osanneet lainkaan käyttäytyä. Siinä junassa mm. raivottiin minulle matkalaukusta, vaikka laukkuhylly oli täynnä muiden laukuista joten en onnistunut saamaan omaa laukkuani siihen. Olin myös joutunut maksamaan istumapaikan kauas siitä hyllystä kun istumapaikka oli pakollinen, joten käytävän vierellä istuin ja yritin laukkuani vahtia, josta sitten jotkut ohikulkijat minulle raivosivat. Monella raivoajalla oli itselläänkin suuri laukku mukana, joten se raivoaminen ärsytti kovasti. Mutta jatkossapa tiedän mistä maksan ja mistä en, junamatka oli myös pomppuinen. Tanskassa minut on kerran ajettu junassa pois istumasta kun joku rouva opettaja halusi kaikki penkit oppilaidensa käyttöön. Niin ja he menivät siis yhden tai kahden pysäkin verran, kun minulla siinä kymmeniä pysäkkejä ennen määränpäätä. Kerran kävi myös niin että maksoin istumapaikan ja sama istumapaikka olikin jo varattu toiselle. Menin sitten ykkösluokkaan, johon ei tietenkään olisi saanut mennä mutta meninpä kuitenkin ja hain vielä rahaa takaisin tuosta huijaamisesta. Sveitsin junassa minut ajaettiin pois istumasta ulko-oven eteen seisomaan. En enää ihmettele että kannatan nykyään bussimatkustelua, ihmisten kanssa riiteily junissa ei houkuttele ja ulkomailla turhan moni konduktööri on ilkeä tai työhönsä tympääntynyt

    • Reply Kthetraveller sunnuntai, lokakuu 1, 2017 at 11:49

      Tuntuu, että nykyään ihmiset on kireämpiä kuin ennen vanhaan. Entisaikoina osattiin keskustella ja huomautella nätimmin, mutta nykyään sitä räksätetään saman tien. Onko se nykyajan kiireet ja stressi, joka pitää ihmisten pinnan niin kireänä jo valmiiksi. Sitten kun se suu avataan, niin se avataan ja kunnolla, välillä väärälläkin tavalla.

      Onpa sinulle sattunut yhtä sun toista ja törkeää tuo päällekkäinen varaus. Onneksi sait rahasi takaisin (otaksun ainakin niin).

      Kiitti kommentista, Susanna!

    Leave a Reply