Radio Novan Retroristeily Mariellalla taas biletetty!

Siis voi äiti! Jälleen kerran tanssimisesta kipeät jalat ja järkyttävä väsymys jo toista päivää, sekä muutaman limupullon korkkien kääntämisestä hiertyneet sormet. Olo on niin räjähtänyt, ettei oikein ymmärrä, miten tähän tilanteeseen taas joutui. Sen siitä sai, kun kaksi äityliä päästettiin vapaalle kerran vuodessa. Ai että.

Kehuskelin jo edellisellä kerralla Mariellaa parhaimpana bilelaivana ja eipä muuttunut mieleni tälläkään kertaa. Aluksen ”kompakti” koko ja ravintoloiden sijoittelu mahdollistaa ravintolakannen valjastamisen bilekäyttöön mitä parhaimmin. Me vaeltelimme skumppakamun kanssa paikasta toiseen ja nautimme tunnelmasta täysillä, joten ei muuta kun kuvia näytille siitä, kuinka Retroristeily Vol 3 sujui. Järjestelmäkamera jäi taasen kotio, sillä matkan pääasiallinen tarkoitus oli täydellinen irrottautuminen arjen kuvioista.

Mikä mahtava tapa aloittaa risteily: Kylmä huurteinen aurinkoisella takakannella. Totuus kuvan takana oli kuitenkin toinen. Meikä päätti pukeutua farkkujen kanssa olkaimettomaan raitapaitaan, mutta eihän sellaisen kanssa tarjennut ollenkaan. Ei auttanut päälle vedetty neule, ei sitten yhtään (kiittistä Mother Nature), joten päädyttiin korvat luimussa sisälle nauttimaan muovituopin sisältö. Nuorena sitä oltaisiin irvistelty kylmässä ilmassa miniminivaatteissa, mutta nykyään tuo mukavuus menee näyttäytymisen edelle. Saas nähdä, millon korkkarit vaihtuu Ainoihin. Never.

Dagens outfit: Vanha hame vuodelta nakki ja miekka sekä paita vuodelta nakki ja miekka. Ei ihan ysäriä, mutta ei pysty, ei taivu.

Ruokaa nassuun Ocean Grillissä, Porto BRGR. Paluussa muuten oli ihanan valkosipulinen kastike tuolla välissä, kokille kiitoksia.

Päivän koristeet. Meillä muuten kävi hytin sijainnin suhteen mieletön mäihä, emmekä olisi voineet skumppakamun kanssa olla tyytyväisempiä. Hyttimme sijaitsi samassa kerroksessa kuin missä on myös uloskäynti, joten matkalaukkua ei tarvinnut rahdata toiseen kerrokseen. Kaiken kukkuraksi hytti sijaitsi aivan käytävän päässä, eikä vastapäätä ollut hyttiä, joten rauha oli taattu. Parasta.

Ja ei kun radalle! Tuo paita muuten tuossa kuvassa on monia vuosia vanha. On se vaan kumma, ettei meikäläiselle löydy edes bilepaitaa netistä eikä maista. Väriä pitäisi löytyä, pienesti jotain jujua siihen myös. Ei avonaista selkää, napaan asti ulottuvaa kaula-aukkoa taikka paljaita vatsalihaksia, koska se ei vaan tunnu yli nelikymppisenä naisena omalta jutulta. Olkaimetonkin saa olla, nou problemos, mutta jotenkin sellainen kauniin elegantti ja edustava. Juu ja koko 32/34. Ei tästä valtiosta/nettikaupoista! 

Kippis ja kulaus, nannaa oli!

Niin nannaa tosiaan, että seuraava aamu menikin hitaasti heräillessä. Hytistä rahtauduimme ulos vasta puoli kahden jälkeen metsästämään ruokaa, jonka jälkeen piipahdimme pienoisella happihyppelyllä Södermalmilla.

Hah! Se on kuulkaattes niin, että minua ihan kutkutti ajatus voida nauttia piccoloskumppa keskellä päivää. Ihan vaan, koska mä voin. Oli aivan pakko käydä hakemassa sellainen maukkaan hedelmäsalaatin kera. Hiukkasenhan minua epäilytti keittiön tekemän hedelmäsalaatin liemi, muttei se ollutkaan mikään supermakea. Suosittelen.

No, kuis ilta?

Aivan huippu! Ensimmäisenä iltana painoi hieman pohjalla ollut rankka työpäivä, joten toisena iltana fiilaritkin oli lenteliäämmällä tuulella. Burgeriannokset taasen nopeasti nassuun ja ei kun menoksi. Pakkohan sitä reikääkin oli käydä katsomassa ja ottamassa kuva.

Tadaah, tässä mää nyt oon. Reikäkin oli paikallaan.

Aijai, ihan eturiviin pääsin seisomaan. La Bouche veti hyvän keikan, mutta hiemanhan tuo minun katseeni eksyi äimistelemään taustatanssijana heilunutta Henna Peltosta. Muutama sana minulla olisi sanottavana, mutta jätän tämän vain nyt tähän.

Että nuin. Kaikkinensa aivan huippuristeily jälleen kerran, jonka kruunasi Oku Luukkaisen mahtava show.

Kiitämme:

  • Ravintoloiden aukioloaikoja. Juomaa ja ruokaa sai mukavasti eri pisteistä ja hienoa, että Tukholman satamassaoloaikana oli paikat mukavasti auki. Oli siis otettu huomioon se, ettei kaikki todellakaan poistu/kykene poistumaan laivalta maihin.
  • ”Mummotunnelia”, eli arcadelle illalla pistettyä diskoa. Pössis tuntui olevan kohillaan, vaikka itse viiletin vaan kävellä ohi.
  •  Järkkäreitä, jotka tuntuivat pitävän homman kasassa, vaikka meno tuntui olevan välillä vähän hmm…. villiä.

Haukumme:

  • Kylmää keliä.

Miksi Radio Novan Retroristeily on The Risteily ja kannattaa varata?

Haloo te ysärinä bailanneet! Me vanhenemme ja niin vanhenee artistitkin. Tulee päivä, jolloin diggaamamme esiintyjät ovat vaihtaneet hiippakuntaa ja me jäämme rollaattoriemme kanssa ihan yksin muistelemaan kaiholla vanhoja hyviä aikoja. Nyt kun jalka vielä nousee ja jaksaa jokseenkin mennä kaksi päivää, niin nyt on se oikea hetki vielä kokea Itämeren messevimmät ysäribileet. Kaksi iltaa ja yötä, päivä siinä välissä, aikaa bailata ja nauttia tunnelmasta. 22-tunnin risteilyt ovat vain aivan liian lyhyitä tällaisiin spektaakkeleihin, sanon minä. Ja jos ei 90-luvun musa kolahda ihan täysillä, mutta korvat ei vuoda vertakaan, niin Retroristeily on kuitenkin kuin 22-tunnin bileristeily tuplana. Takuuvarmaa menoa ja meininkiä on tarjolla, joten tunnelma on katossa. Muistattehan kuitenkin bilettää nätisti ja muita matkailijoita kunnioittaen, joohan?

Ja tähän loppuun vielä pikkuinen  pyyntö Mariellan  kapteenille. Kuules, jos tämmöinen risteily järjestetään jälleen lämpimänä aikana ja satamassa on samaan aikaan Karibian-risteilijä, niin et viittis parkkeerata Mariellan perää Karibian-risteilijään päin? Siinä olis Karibian-risteilijän matkustajilla ihmettelemistä, kun pikkuisen laivan peräkannella bilettää iso kasa ihmisiä tuulipuvuissaan, kreppitukan ja vyökaukkujen kera. Näytetääns vähän isommille, miten homma hoidetaan. Ja tähän perään se silmäniskuhymiö, jota en suosi postauksessani.

Kiitos Radio Nova ja Viking Line. Retroristeily nelosta odotellessa.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply