Tunteiden vuoristorataa…

Heips ja pahoittelut blogihiljaisuudesta. Minulla on ollut hieman vaikeuksia istahtaa koneen ääreen, kun fiilikset ovat pyörineet välillä katossa ja välillä pelko on vallannut tunteet. Eipä tässä suurempia ole tapahtunut, kun että vanhalle Woohoo-kuvalle olis asiaa. Bongasimme miehen kanssa mahtavan diilin, toisen josta aikoinaan pikkuisen valitin, ja se jos mikä aiheutti pienoisia vaikeuksia. Kehtasin mennä hehkuttelemaan sitä pikkuisen siviiliissä ja samalla tietysti kavahdin tyypilliseen tapaani omaa onneani. Eihän se vaan voi mennä niin hyvin, vaan jokin asia varmaan napauttaa minut takaisin maan pinnalle.

Pari päivää hölmistyneenä pilvissä leijuen, pari päivää pelko takalistossa on eletty täällä. Olen yrittänyt jäsennellä omaa pääkoppaani, jättää diilin taka-alalle ja olenkin jo onnistunut palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen. Suokaa kuitenkin anteeksi, kun en kerro tässä vaiheessa tarkemmin minne mennään, miten ja milloin. Tänään nimittäin sain muistutuksen elämän ihmeellisyyksistä ja ihmissuhteista, kohtaloistakin.

On se vaan helvatan rankkaa uskaltaa olla avoimesti onnellinen. Ei tällä pääkopalla.

Woohoo!

P.S.: Tuoreimmat kuulumiset pääsee lukemaan parhaiten Facebook-sivuiltani. Siellä puhisinkin äskettäin pienoisesta narahduksesta työpaikkani vartijalle. Niin että onkos muita, jotka toivoisivat mahdollisuutta laittaa vaikka erittäin onnistuneen Facebook-profiilikuvansa työpaikan kulkukorttiin? 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Maarit Johanna torstai, elokuu 20, 2015 at 20:20

    Ompa kamalaa jos pitää onnellisena olemisen olla rankkaa! Siitä ei ainakaan kande stressailla ystävähyvä 🙂
    Ihan mieletön se teidän saama diili… Mieki haluan!

    • Reply Kthetraveller torstai, elokuu 20, 2015 at 22:22

      Voi muru. Kiitti sanoistasi. Diili on jo unholassa kun pikkuinen murhe lähipiirissä vähän kaivertaa mieltä… Kyllä tää tästä, on vaan hieman hymytön olo nyt. :/

    Leave a Reply