Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Monthly Archives

marraskuu 2014

Kivaa tekemistä lapsiperheille Martin markkinoilla Kaapelilla

Ah, Tallinna. Sinne sydämeni jäi viime kesänä kun piipahdimme perheen kanssa viikonloppulomalla kauniissa kaupungissa. Jännä miten muutaman tunnin laivamatkan päässä on aivan toinen maailmansa ja ihan harmittaa ettei ole saanut itsestään aikaiseksi ottaa ja lähteä piipahtamaan uudestaan Tallinnassa. Nämä arjen ja viikonloppujenkin kiireet ovat olleet osasyynä siihen, minkä takia sopivaa väliä pieneen viikonloppupiipahdukseen ei ole vain vielä löytynyt.

Pientä Tallinnan tunnelmaa on kuitenkin tarjolla Helsingin Kaapelitehtaan tiloissa kun Tallinnan talvikauden perhe-elämykset esittäytyvät Helsingin Teatterimuseossa tänään lauantaina kello 12-16. Siellä kuulet Tallinnan joulu- ja talvimatkailun uutuuksista, kuten Lennusadaman uudesta näyttelystä ja joulunajan tapahtumista Tallinnassa.

Tallinnan kaupungin matkailutoimiston lisäksi paikalla on runsaasti tallinnalaisia yrityksiä, kuten Viimsin rantakansan museo, Saku Tour, Kalev Spa, Birgitta-festivaali ja Viron Sokos Hotellit.

Kuka lapsi nyt jaksaisi vain kierrellä ständejä ja kuunnella kiltisti pitkiä aikoja pelkkää puhetta? Lapsien (ja vanhempien iloksi) on lomavinkkien lisäksi tiedossa on suosittujen virolaisten klovnien Piipin & Tuutin konserttinumeroita, hiekkakuvien askartelua, pöytäpelejä ja arvontaa sekä Kalevin makeistehtaan herkkuja. Samalla voitte tutustua Teatterimuseon elämykselliseen näyttelyyn.

Teatterimuseon lasten tapahtuma on osa perinteisiä Martin markkinoita, joita vietetään Helsingin Kaapelitehtaalla 22.-23.11. Martin markkinat on Suomen suurin Viro-tapahtuma, joten kannattaakin siis osallistua molempiin tapahtumiin. Tiedossa siis esittelyjä Tallinnan joulu- ja kulttuuritarjonnasta sekä tuoreita ravintolauutisia. Kaikkiin Martin markkinoiden tapahtumiin on vapaa pääsy.

Siitä vain Teatterimuseoon tänä viikonloppuna, osoite Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki.

Niin juu, ja ei vakituisille lukijoille ohessa vielä postaukseni viimekesäiseltä Tallinna reissulta perheemme kanssa.

https://wpdev.rantapallo.fi/kthetraveller/2014/06/29/rakastuin/
https://wpdev.rantapallo.fi/kthetraveller/2014/06/30/lapsiperheen-tallinna-solo-sokos-hotel-estoria/
https://wpdev.rantapallo.fi/kthetraveller/2014/07/02/lapsiperheen-tallinna-tallinna-teletorn/
https://wpdev.rantapallo.fi/kthetraveller/2014/07/25/lapsiperheen-tallinna-piritan-seikkailupuisto/
https://wpdev.rantapallo.fi/kthetraveller/2014/07/31/lapsiperheen-tallinna-ravintola-peppersack/

Ja talvista Tallinnan tunnelmaa alla:

 

 

 

Pikkuista luksusta: uusi hyttiluokka m/s Gabriellalle

Helsinki-Tukholma välillä seilaavia laivoja melko ahkerasti vuosikymmenten ajan käyttäneenä naisena hytit on nähty ja koettu. Täytyy myöntää ettei ole tehnyt mieli maksaa kovinkaan paljoa elämää nähneestä hytistä jossa sänkykin on sellainen, että tyynyä saa asetella monelle mutkalle niskan alle, liprukka peitto ei paljoa lämmitä ja patjakin saattaa ajoittain olla sellainen että kaiken nähnyt kokolattiamattokin tuntuu pehmoisammalta. Tuloksena aamulla on kipeä niska, jumissa oleva selkä ja pienoisesti irveen vääntynyt suu ennenkuin saa vatsaansa aamupalaa kanssamatkustajien täyttämässä buffetissa.

Viking Grace on ollut hyttiensä ja erityisesti niiden sänkyjen puolesta miellyttävä poikkeus. Hyvät patjat, muhkea peitto ja muhkea tyyny takaa paljon paremmat yöunet. Se tunne kun pujahtaa pehmoisen peiton alle ja aamulla herää noiden pehmoisten vällyjen välistä on pientä luksusta, josta on ollut valmis maksamaan hiukkasen enemmän. Onneksi tuo pienoinen luksus sänkyjen osalta on tuotu nyt myös Helsingin ja Tukholman väliä seilaavalle Viking Linen m/s Gabriellalle, jonne on tulossa uusi hyttiluokka B2T (Inside Comfort Plus). Kahden hengen hytissä on 160 cm leveä parivuode jossa on paksut patjat, muhkeat vuodevaatteet ja tyynyt. Samasta hytistä löytyy myös taulu-TV, hiustenkuivaaja ja maksuton WiFi-yhteys mikä on ainakin tälle Instagram-fanille hieno juttu. Kuvaa hytistä minulla ei ole tänne laittaa, mutta Viking Club-postissa näkyneestä pienoisesta kuvasta kävi ilmi että jopa seinät pistetään uusiksi. Värimaailma on Viking Gracen Inside Double-hyttiin verrattuna tummempi ja tunnelmallisempi. Positiivisena pidän sitä, että kokonainen päiväpeitto on korvattu sellaisella jalkopäätyyn aseteltavalla puolikkaalla päiväpeitolla. Paljon siistimpää mielestäni, sillä tyynyjen päälle ei enää asetella lattialla pyörinyttä, ehkä kenkienkin tallomaa virttynyttä päiväpeittoa.

Siitä ei ole tietoa tehdäänkö WC/kylpyhuoneen puolella mitään uudistuksia, mutta toivon ettei hyttimuutosta jätetä puolitiehen. Uusi Gabriellan B2T-hyttiluokka löytyy laivalta 1.12. lähtien ja hinnat lähtevät 72 eurosta ylöspäin. Ei paha.

Kiinnostuitko? Viking Linen varaussivustolle pääset suoraan tästä.

Niin juu, ja ihan itte kirjoitin postaukseni omasta mielipiteestäni. Itseltäni olisi tämä hyttiluokkauutinen mennyt ohi silmien, ellei eräs risteilyfani olisi siitä minulle maininnut. Siksi pienoinen suositus/mainos omasta vapaasta tahdostani.

Oikein hyvää viikonloppua!

Heips.

Elossa ollaan vaikka välillä tuntuu siltä ettei olla. Töissä on ollut taas niin järkyttävä kiire, että takki on ollut kyllä melkoisen tyhjä kotiin tullessa. Eipä minulla ole sen takia ollut oikein energiaa väsätä postauksiakaan joten pikku paussi nimenomaan matkailupostauksista lienee paikallaan.

Kuulumisia sen verran että niinhän me vain jouduimme pyytelemään Vianorilta korvauksia rengasongelmaamme liittyen mutta Vianor hoiti homman hienosti joten eipä siitä sitten mitään valittamista. Jonkin verran me hieman intouduttiin kun varattiin kaksi Itämeren risteilyä viikon aikana. Mies oli uhannut kovasti ettemme mene kertaakaan laivalle ennen toukokuista Norjan vuonoristeilyä, mutta niin vain hän oli painelemassa varausnappulaa innoissaan kun lahjakortteja tulla ropisi postissa. Ei nuo Hel-Sto ja Hel-Tal-risteilyt mitään kummoisia ole, mutta noistakin pienistä tulee tälle naiselle sellainen olo, että on oikeastaan ihan hyvä että on taas jotain mitä odottaa. Arki on nimittäin tuntunut melko puiselta rankkojen töiden takia. Rankka työ aiheuttaa rankat tunteet välillä ja eilen minulta jo paloikin käämi VR:n temppuun. Vaikka yritin ymmärtää tilannetta, tuli eilisistä ongelmista sen verran kohtuuton haitta että kävin aika ylikierroksilla kun pääsin töihin. On se kyllä mahtavaa, että on oma työhuone jonka oven voi sulkea ja maatua tekemään töitä hiljaiseen huoneeseensa kun siltä tuntuu.

Että tämmöttii täällä taas. Arjen kanssa tasapainoilemista täysillä.

Olen viikonloppuni ansainnut, piste.

Kun nyt kerran liikutaan merellisessä teemassa, yksi kuva rentouttavasta hetkestä. Tyyni ilta, laiva kyntää aavaa merta ja taivaalla möllöttää kuu ja tähtiä. Pehmoinen kylpynuttu ja virkistävää vettä lasissa. Ei kiire minnekään, vain rauhallinen hetki ja suuret tyytyväiset tunteet. Yksi sana: Nautinto.

Karibian-risteily: Esittelyssä sviittimatkustajien The Haven

On sviittejä ja Sviittejä, silloin kun puhutaan Karibian-risteilijöistä. Se on varmaa, että perushytteihin verrattuna sviitissä matkustava saa enemmän, mutta myös sviittiluokissa ja varustamoissa on eroja. Kilpailu maksavista sviittimatkustajista on kiristynyt entisestään, joten muutama laivayhtiö on vienyt sviittimatkustamisen aivan uudelle tasolle ja yksi noista muutamista on Norwegian Cruise Line.

Emme olleet ensimmäistä kertaa sviittimatkustajina Karibian-risteilyllä, mutta The Haven oli meille uusi tuttavuus. Emme olleet ennen risteilyä varmoja siitä, onko The Haven kovinkaan erilainen verrattuna tavalliseen sviittimatkustamiseen, mutta yllätyimme positiivisesti. Perusasiat sviittimatkustajilla ja The Havenissa matkustavilla olivat samat. Priority liikkumiset laivalle ja pois, priority seatingit showssa, pullo kuohuviiniä ja vettä hyttiin lähtöpäivänä, pienoisia herkkuja joka ilta, coctailhetki aluksen päällystön kanssa, 24 h butler ja concierge-palvelut sekä aamiainen ja lounas omassa ravintolassa, mutta siihen yhtäläisyydet jäivätkin.

The Haven on tavallisilta matkustajilta piilotettu alue, ”a ship within a ship”, jonne pääsee vain tietyllä avainkortilla. Oven takaa löytyy aivan oma maailmansa, joka tekee elämästä niin helppoa, että loma tuntuu lomalta heti ensimmäisestä minuutista alkaen. Ei jonoja eikä ruuhkaa, muutama askel conciergen tiskille ja concierge hoitaa asiasi, mikä sitten se onkaan.

The Haven koostuu omasta ravintolasta, jossa voit nauttia aamiaisen ja lounaan lisäksi myös illallisen. Omassa Loungessa voit istuskella muhkeilla sohvilla, nauttia juotavaa Loungen omasta baarista taikka napsia jotain pientä suolaista tai makeaa, jos kunnon ruoka ei kiinnosta. Pöydästä olevasta näytöstä voit katsella sinusta otettuja kuvia (avainkortti toki tarvitaan) ja concierge hoitaa vaikkapa illallis- show- ja retkivaraukset puolestasi.  Jos ulkoilma kiinnostaa, löytyy The Havenin sisäpihalta ruokailualue, auringonottoalue, pienoinen uima-allas, kaksi poreallasta, suihkuja, sauna, spa-hoitohuoneita ja kerrosta ylempää isompi auringonottoalue erilaisine lekottelupaikkoineen.

The Havenin menu ei vaihtunut matkan aikana, joten emme syöneet joka lounasta ja illallista Havenissa. Ravintolan miljöö oli kuitenkin sen verran miellyttävä ja palvelu yksilöllistä, että suosimme ravintolaa kaikkein eniten matkan aikana. Aamupalat söimme järjestään The Havenissa, sillä mikään ei voittanut ravintolan rauhallisuutta.

Aamupalapöydän asetelmia.

Aamupala oli ymmärrettävistä syistä suppeampi kuin aluksen Buffetissa, mutta vatsansa täälläkin sai täyteen. Seisovan pöydän lisäksi menusta oli tilattavissa erilaisia lämpimiä ruokia ja kahvi/tee sekä mehu tuotiin pöytään. Joka aamu kolme kokkia tuli näyttävästi sisään tuomaan herkullisia tuoreita leivonnaisia ja tarjoili niitä suoraan pöytiin.

Tuo jälkkäri… Syntisen hyvää. Me emme muuten ole kovia juojia, joten kokonainen pullollinen viiniä ei uponnut aterialla. Ei muuta kuin pieni pyyntö ja butler kiikutti viinipullon sisältöineen hyttiimme. Olisipa kaveriksi toimitettu myös juustoja tai muita herkkuja, mutta kummasti nuo masut oli kaikillä täynnä jokaisen aterian jälkeen.

Jos sisällä oli tarjolla yhtä sun toista syötävää, niin oli myös ulkona The Havenin sisäpihalla.

Sisäpiha oli sinänsä melko pieni ja uima-allas sitäkin pienempi. Epäilin aluksi hieman uima-altaalla olleiden tuolien hyödyllisyyttä, sillä senkin alueen olisi voinut korvata isommalla uima-altaalla, mutta hyvin ihmiset tuntuivat pärjäävän pienessä altaassakin. Itse nautin loikoilla altaalla olleilla aurinkotuoleilla, sillä lapsia oli helppo seurata ja mikäs siinä oli ollessa, kun tarjoiljat tarjoilivat virkistävää vettä suoraan aurinkotuoleille.

Uima-altaan lähettyvillä sijaitsi myös sauna, joka ainakin tuntui olevan ihan oikean lämpöinen nopeasti tunnusteltuna. Minulla oli tarkoitus testata risteilyn aikana saunan löylyt kunnolla, mutta trooppinen kuumuus päivällä ja kiireet illalla vesittivät kokonaan saunatestini.

Saunan lähettyvissä oli myös Spa-hoitotilat ja kerrosta ylempää löytyi varsinainen auringonottokansi, jossa oli niin pienoisia ruokailupaikkoja kuin erilaisia auringonottotuoleja.

Ja mikäs näillä lepolasseilla olikaan loikoillessa, kun palvelu pelasi.

Virkistäviä, kosteita pyyhkeitä suoraan cabanaan tuotuna.

Hedelmiä, juomia ja ensiluokkaista palvelua.

Sanat ei riitä kertomaan, miten upea viikkomme The Havenin palveluiden keskellä oli. Jopa lapsemme, jotka ovat melkoisia vesipetoja ja nauttivat hurjista vesiliukumäistä, halusivat mieluummin pulikoida pienoisessa altaassa kun näkivät normaalin uima-allasalueen tungoksen. Vapaita aurinkotuoleja sieltä oli myöskin aivan turha metsästää, joten The Havenin rauhaisuus voitti normaalin tavan matkustaa mennen tullen.

Kuten jo aiemmin mainitsin, The Havenin palvelut eivät jääneet ainoastaan näiden seinien sisälle. Teatteriesityksiin meille oli varattu omat istuinpaikat, mutta parempiakin oli mahdollisuus metsästää olemalla tarpeeksi ajoissa liikkeellä muiden matkustajien kanssa. Erityinen etu oli parhaat paikat Illusinarium Show’ssa, joka kannattaa käydä katsomassa. Sviittimatkustajat kokoontuivat 15 minuuttia ennen näytäntöä The Haveniin, josta concierge johdatti meidät henkilökunnan tilojen kautta Illisinarium Shown ravintolaan ennen muita matkustajia. Saimme todellakin parhaimmat paikat koko showsta, mistä oli etua koska etukäteispaikkavarauksia ei oteta vastaan, vaan paikat jaetaan sitä mukaan kun jono tulee ovesta sisään. Eipä meitä matkustajia oltu unohdettu lähtiessämme pois laivalta risteilyn päätyttyäkään, sillä jälleen meillä oli mahdollisuus oikaista ulos henkilökunnan tilojen kautta. Ei kuulosta kovinkaan hienolta hiippailla henkilökunnan porras/hissikäytävässä, mutta tuo alue ja vaivattomuus (ruuhkattomuus) sopi juuri passelisti sviittipalveluihin. Jonkin verran glamouria tuohonkin harmilliseen hetkeen tosin oli saatu, sillä kuljimme henkilökunnan tiloissa punaista mattoa pitkin ulos.

Maksoimmehan me melko suolaisen hinnan reissustamme verrattuna perusmatkaan Karibian-risteilyllä. Huomattavasti halvemmallakin Karibian aalloille pääsee, mutta tärkeää on katsoa asiaa siltä kantilta, mitä matkaltaan haluaa. Palailen budjettiin ja sviitti vs. perushytti-pohdintoihin toisessa postauksessa, sillä se vaatii vertailua monelta kantilta. Samalla annan vinkkejä myös siihen, miten matkastaan voi saada hieman luksuksemman pienemmällä rahalla.

No, mitäs mieltä te lukijat olette The Havenista? Ja jos kokonaiskuva ulkokannesta jäi jotenkin vajaaksi, linkki omaan Youtubevideooni The Havenista tässä. 

Niin juu, ja jos NCL:n risteilyt alkoivat kiinnostamaan niin Norwegian Cruise Linesin sivuille pääsee suoraan tästä.

 

Retkemme Jamaikalla: Kelkkailua sademetsässä

Pikkuisen minä ihmettelin aamuyöllä kun laiva alkoi täristä huomattavasti ja jopa häiritsi yöunta. Nukahdin kuitenkin uudelleen, mutta aamulla mies ihmetteli kovasti sitä että aurinko oli paistanut suoraan parvekkeellemme vaikkei sen olisi pitänyt niin tehdä. Kömmimme meripäivänä aamupalalle ja siellä kaikki valkeni. Aluksen kapteeni oli tehnyt päätöksen vaihtaa kurssiamme oikein kunnolla, sillä trooppisesta myrskystä hurrikaaniksi kasvamassa ollut Gonzalo oli päättänyt suunnistaa juuri niille saarille joille mekin olimme alunperin ollut suunnistamassa. Itäinen Karibian-risteily vaihtuikin sitten Läntiseksi Karibiaksi, ja hiukkasen aikaahan meillä meni sulatellessa uutista sillä olimme varanneet risteilyn juuri kohteiden takia.

Sviittimatkustamisesta ja The Havenissa oleskelusta oli iloa, sillä concierge piti meidät ajan tasalla koko ajan siitä missä vaiheessa uusien kohteiden retkien suunnittelu oli menossa. Concierge toikin meille The Havenissa oleskelijoille uudet retkiesitteet suoraan käteen ja pääsimme valitsemaan retkiä tavallisia matkustajia aiemmin. Me emme olleet tutkineet ollenkaan uusia kohteitamme, joten meidän oli pakko tyytyä laivayhtiön tarjoamiin jopa ylihintaisiin retkiin. Tiesimme sen, että lapset oli saatava ulos laivasta kuivalle maalle tekemään jotain muutakin kuin uimaan, joten päädyimme varaamaan Rainforest Bobsled Jamaica-retken.

Muuttuneen reitin takia laivamme joutui kiinnittymään Falmouthiin, noin 65 kilometrin päähän retkikohteestamme Ocho Rioksesta. Matkasimme Mystic Mountainille ilmastoidussa pikkubussissa, ja matkan varrella oppaamme kertoi hieman Jamaikasta ja sen elämästä. Ympärillä vilahteli ränsistyneitä taloja ja köyhyys paistoi kaikkialla. Valitettavasti autosta napatut kuvat paikallisesta asutuksesta eivät onnistuneet, joten niitä ei ole tänne laittaa.

Kristoffer Kolumbus saapui Jamaikalle 1494, toisella matkallaan uuteen maailmaan. Muistoksi tuosta saarelle on pystytetty Columbus Park, jossa voi tutustua mm. kyseisen tapahtuman historiaan maksuitta.

Matka Mystic Mountainin huipulle tuolihissillä kesti viitisentoista minuuttia. Olin kuullut hieman varoitteluja kuumasta kelistä, mutta tuo 15 minuutin matka huipulle tuolihissin kyydissä oli suoranaista tuskaa. Kostean kuuma ilma ja pilvettömältä taivaalta porottava aurinko sai tämänkin lämpöä ja aurinkoa rakastavan ihmisen aivan vetämättömäksi ja vesipullo loppui jo puolessa matkassa.

Ylhäällä avautui kauniit näkymät alas Ocho Rioksen satamaan ja pienen hetken ihailtuamme niitä siirryimme kelkkaradan puolelle. Pieni tietoiskuhetki jonka jälkeen meidät päästettiin laskemaan kelkalla. Kelkat oli mahdollista sitoa yhteen siten, että aikuinen vastasi ohjauksesta ja lapsen kelkka oli sidottuna aikuisen kelkkaan. Kelkkalasku oli mutkia täynnä ja nopeuttakin sai säädellä mielensä mukaan jarrujen avulla joten kelkkailu sopi niin hurjapäille kuin hieman rauhallisesta menosta nauttiville. Mäen alapäässä meidät otettiin kelkkojen kanssa hinaukseen, joten itse ei tarvinnut kiivetä takaisin huipulle.

Huipulla nautimme vielä omakustanteisen lounaan ja uimismahdollisuuskin infinity poolissa olisi ollut, mutta me päätimme jättää moisen aktiviteetin laivalle sillä Mystic Mountainin uima-allas ei ollut kovinkaan kutsuvan oloinen. Matka takaisin laivalle meni leppoisaa reggaeta kuunnellessa ja minut valtasi se tunne, ettei Jamaikalle tarvitse enää palata, niin julmalta kuin se kuulostaakin.

Timantteja, timantteja ja lisää timantteja. Halvalla olisi lähtenyt mutta budjetti paukkui matkan takia joten timantitta jäin. Ehkä ensi kerralla?Home, sweet home.

Ja mitä hytissä odottikaan, kun palasimme laivalle?Kannullinen virkistävän kylmää vettä tuli kuuman päivän jälkeen todella tarpeeseen, ja muutkin eväkset upposivat perheellemme nopeasti.

Lähdin hyvin avoimin mielin retkelle, mutta jotenkin kaikki se kaupallisuus ja suojatun alueen takana sijaitsevat huonot olot saivat minut kavahtamaan koko meininkiä. Ymmärrän, että turismi on hyvin suuri elinkeino heikoissa oloissa eläville, mutta tiukat turvatoimet ja se aidalla jaottelu meihin ja heihin oli niin vahvaa, etten voinut olla miettimättä ihmisten kohtaloa kun laivamme jätti illalla sataman ja ihmiset aidan toisella puolella ränsistyneissä taloissaan jäivät selviämään elämästään. Tuolla hetkellä tunsin jopa huonoa omaatuntoa siitä, että katselin näkyä yli 4.000 euroa maksaneen sviittimme parvekkeelta juoden virkistävää jäävettä jonka butlerimme oli meille varta vasten tuonut. Ironisuutta lisäsi se, että lähdimme satamasta saaren ylle hiipineen kovan ukkoskuuron alta pois juuri sopivasti.

Bye bye Jamaica!

Muita Jamaikalla olleita? Mitäs mieltä olitte?

P.S: Kuvat otettu pääasiassa kännykällä koska en viitsinyt ottaa järjestelmäkameraa retkelle ollenkaan. Kuvien pienuus puolestaan johtuu ongelmista ohjelman päässä. Yli megaisia kuvia oli aivan turha ladata, sillä ohjelma huusi jotain HTTP-virhettä. Allekirjoittaneelta loppui huumorintaju ja läppäisin juttuni maailmalle tämmöisenä.