Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Äiti, sä näytät ihan mummilta!

… mutta oot vaan laihempi. Joopa joo, mitäpä miettiä tuossa tilanteessa kun oma rakas lapsi heittää otsikossa mainitun kommentin kun esittelen juuri ostamaani mekkoa miehelleni. Lapseni suloinen katse ja rakastava silitys käsivarteen kuitenkin lämmitti mieltä kun ymmärsin että kyseessä oli ihan rakastava kommentti. Totta tosiaan juuri ostamani mekon kangas muistutti hyvin paljon sitä kangasta, josta oma rakas äitini tykkää.

Niinpä niin, epätoivoinen yritys löytää vaatteita huomisiin pikkujouluihin päättyi totaaliseen pettymykseen, sillä vaikka ostamani mekko oli juuri kuin minulle tehty ja kangaskin ihan siedettävä, väri ei sopinut minulle todellakaan ja mieheni anteeksipyytävin sanoin näytin seinäruusulta. Oikeassahan hän oli täysin, joten arvostan todella paljon miestäni joka osaa avata nätisti suunsa.

Tässäpä tämä mummi-kangas, pahemman ja huomattavasti vaaleamman näköinen kangas kuvassa kuin luonnossa. Myrkynvihreä/musta mekko ei vain sovi vitivaalealle kantajalleen.

Minä voisin paasata näistä vaateongelmista paljonkin, sillä tällä hetkelläkin minulla on päällä virttynyt villatakki, josta kyynärpäät alkaa olla puhkikuluneet ja huomasimpa kainalossakin mukavan reiän. Kaikki vain sen takia, etten ole löytänyt perusmustaa, kokoistani villatakkia vaan kaikki tuntuu olevan sellaista leveämpää tai pitkää mallia. Lyhenläntänä leveä tai liian pitkä villatakki ei vain näytä kovin hyvältä päälläni, joten vuodesta toiseen olen vaellellut kaupoissa ja katsellut villatakkeja netistä laihoin tuloksin.

Mutta se siitä. Mitäs tässä valittamaan vaikka vaatteet hajoavat päälleni yksi toisensa jälkeen. Olen nauttinut suuresti viimeisistä päivistä, sillä tulevaisuudessa on paljon miellyttävää ohjelmaa tiedossa. Eilen napsahti kutsu erään lempifirmani glögikekkereille, ja eilinen menikin naama järkyttävällä messingillä. Vuosi sitten minulle tapahtui pienoinen juomatapaturma, sillä ensikertalaisena olin luullut että paikalla tarjoillaan vain alkoholitonta glögiä ja pipareita keskellä kirkasta päivää. Lähdin kutsuille pelkkä pienoinen salaatti mahassa, mutta paikan päällä olikin ruoan lisäksi tarjolla alkoholillista juomaa ihan mukavasti. Kaksi lasia viiniä ja kaksi pientä olutta ja olin aivan reppanana. Tulin kotiin kuudelta illalla, sammuin seitsemän maissa ja heräsin vuosisadan kankkuseen aamuyöllä yhden maissa.

Tänä vuonna en tee samaa virhettä. Tarjosipa sitten lempifirmani tänä vuonna ainoastaan alkoholitonta glögiä ja pipareita tai sitten ei, minä tyttö aion syödä tuhdin lounaan kun glögijuhlien aika tulee.

Oikein hyvää torstaita ja tulevaa pikkujouluviikonloppua. Onko muita pikkujoulujuhlijoita tänä viikonloppuna?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Anna Koskela torstai, marraskuu 27, 2014 at 12:32

    😀 Mä olen vetänyt janooni yksissä kemuissa myös olutta joka olikin hupsista jotain 11% pienpanimon tuotosta. Rupesi tuntumaan jaloissa melko nopsaan…

    • Reply Kthetraveller torstai, marraskuu 27, 2014 at 12:48

      Wow, tuo on jo tuhtia olutta. Itse olen pysytellyt ns. perusprossasissa oluissa ihan varmuudelta ettei tapahtuisi juomaonnettomuuta. Miellän itse oluen melko miedoksi juomaksi, joten vahva olut uppoaisi varmaan yhtä nopeasti naamariin kuin normaalikin -> ei hyvä.

  • Reply lena torstai, marraskuu 27, 2014 at 12:18

    Voi, tsemppiä tän vuoden glögikemuihin. 😀 Virheistä oppii vai mitä….?

    Join kerran Kuopiossa kuuluisaa Alahovin siideria hyvällä janolla pari pulloa, kunnes selvisi että siinä on sen perus 4% sijaan 9% alkoholia. Nousi hieman hattuun tuo määrä ja oli aika soittaa pikkuveli hakemaan tämä neiti Kuopion Maljasta kotiin kahdeksan aikaan. 😀

    • Reply Kthetraveller torstai, marraskuu 27, 2014 at 12:44

      Hahhah, virheistä tosiaan oppii. Täytyypi maistaa muuten tuota Alahovin siideriä kun seuraavan kerran piipahdan Kuopiossa. Kuittailiko muuten pikkuveljesi omasta juomaonnettomuudestasi jälkeenpäin. Meillä olisin saanut kuulla asiasta useampaankin kertaan omalta pikkuveljeltäni 😉

    Leave a Reply