Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Tampere-miniloma Scandic Hotel Tampere Stationissa

”On se ihme kun mikään ei voi koskaan mennä niinkuin suunniteltiin!” parahdimme miehen kanssa yhteen ääneen autossa matkalla Tampereelle. Olin jo ennen lähtöä Tampereelle huomannut miehen vanhempien luona unohtaneeni järjestelmäkamerani akkulaturin kotiin ja kamerani akun olevan totaalisen tyhjä, mutta myös erilaisten lähtöongelmien takia olimme auttamattoman myöhässä aikataulustamme matkalla Tampereelle. Kaiken kukkuraksi siinä matkalla mies huomasi unohtaneensa Tampereen teatteriliput vanhemmilleen eikä ollut todellakaan varma siitä että ne olisivat tallessa sähköpostissa. Suunnatonta närkästymistä oli havaittavissa näiden kahden romanttiseen getawayhin valmistautuvan aikuisen olemuksesta ja matka menikin pohtiessa miten asia saataisiin hallintaan kun mahdollisuutta kääntyä takaisin hakemaan lippuja ei ollut. Aikataulut, olenhan jo kertonut kuinka minä inhoan niitä ajoittain hyvin paljon?

Tunnelma jatkui autossa kireänä kun printtilippujen skannaus ei onnistunut miehen vanhemmilla pienoisten apulaisten turvinkaan, eikä sähköpostista vihdoin ja viimein löydetyt liput avautuneet kännykällä. Auttamattoman myöhässä ja vihaisina huomasimme myös sen, että navigaattori oli jäänyt kotiin joten päädyimme soittamaan matkan varrelta majapaikkaamme Scandic Hotel Tampere Stationin vastaanottoon kysyäksemme hieman ajo-ohjeita hotellin sivuilla ilmoitettuun autotalliin.

Voi sitä pirteää ja asiakaspalveluhenkistä vastaanottovirkailijaa puhelimen päässä, hänen hymynsä tuli linjoja pitkin autoon. Puhelun jälkeen katsoimme miehen kanssa toisiamme ja totesimme, että ystävällinen naishenkilö oli saanut fiiliksemme aivan toisenlaisiksi pelkällä puheellaan. Sen jälkeen meillä oli totta vie hyvä olla.

Taisipa samainen puhelimessa ollut nainen olla se, joka otti meidät iloisesti vastaan kun saavuimme hotellille. Hieman ylikierrroksilla minä kävin kun kyselin mahdollisuutta printata liput sähköpostista ja niin vain ilmainen printtimahdollisuus löytyi sisääntulokerroksesta. Teatteriliput kourassa, myöhässä aikataulusta astelimme hotellin ylimmässä kerroksessa olleeseen Superior Extra-huoneeseemme ja menimme sisään.

Aikani minä huonetta katselin ja ihmettelin. Huone vaikutti niin tutulle ja mieleeni pelmahti Turusta Tukholmaan seilaava Viking Grace. Eipä se ollutkaan ihme että kyseinen laiva tuli mieleeni, sillä Scandic Hotel Tampere Stationin sisustussuunnitelusta oli vastannut mm. Vertti Kivi, samainen henkilö joka oli myös Viking Gracen sisustuksen takana.

Raikas huone oli valoisa ja siisti, eipä sängyn altakaan löytynyt pölypalloja. Kylpytakkeja rakastavana ihastuin siihen että Superior Extra-luokassa ne kuuluivat huoneluokkaan, niinkuin myös kahvin/teenkeitin ja viiden euron arvoinen Superior Extra Voucher-etukuponki jolla maksaa hotellin ravintolassa tai ostaa evästä vastaanoton vieressä sijaineesta shopista.

Lisäeroja Standard-luokkaan verrattuna oli myös ilmaiset elokuvakanavat sekä Face Stockholm-tuotteet kylpyhuoneessa. Täytyy myöntää että pikkuhiljaa minua alkoi harmittamaan se, ettei meillä ollut aikaa jäädä huoneeseen nauttimaan lämpimästä kylvystä, elokuvista ja syödä hitaasti Scandicin tarjoamia herkkuja.

Eipä olisi nimittäin voinut parempaan saumaan pienoinen muistaminen Scandic Hotellilta tulla. Se pieni hetki jonka kerkesimme istahtaa ja ihailla huonetta nauttien pienistä herkuista ja lasillisesta kuohuvaa oli juuri sopiva rauhoittamaan hieman meitä molempia miehen kanssa. Puolituntinen meni hujahtaen, ja lähdimme vaeltelemaan kohti Stefan’s Steakhousea jossa nautimme aivan mahtavan illallisen miehen kanssa.

Olen äärettömän kiitollinen kaikille, jotka auttoivat minua ja miestäni jokin aika sitten suosittelemalla erilaisia ravintoloita Tampereella. Valikoivan kasvisruokavaliota suosivan ja raavaan lihansyöjän liitto vaatii välillä hieman ravintolapohdintoja, mutta tällä kertaa löytyi Stefan’s Steakhousesta minullekin jotain sellaista että pystyimme menemään sinne mieheni toivomuksesta. Emmekä pettyneet sitten yhtään, päinvastoin. Ilta oli tunnelmallinen, hyvää ruokaa täynnä ja palvelukin oli erinomaista.

Menu on juuri muuttunut joten tarkempaa selostusta syömistämme eväksistä ei ole antaa. Sen minä vain sanon, että mieheni syömä metsäjäniksen koipi sai tämän naisen katselemaan hiukkasen muualle. En voi sille mitään, mutta silmissäni siinsi hyvin vahvasti Kamala Luonto sarjakuva ja niissä vilahtavat ruksisilmäiset jänikset, joita sarjakuvan päähahmot pistelevät ajoittain poskiinsa. 

Tampere oli juuri samanlainen kuin kuvittelimmekin sen olevan. Paljoa emme kerenneet tälläkään kertaa tutustumaan kaupunkiin, mutta ne pienet hetket huokailimme miehen kanssa ihastuksesta.

Viisi minuuttia uudessa Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa, siinä kaikki. Mahtavat näkymät ja tiivis tunnelma Moro-baarissa. 

Kauniita maisemia Tammerkosken rannalta.

Kävelimme kauniissa illassa Tampereen Komediateatterille, katsoimme näytelmän ja suunnistimme sen jälkeen Paapan kapakkaan kuuntelemaan pienoiseksi ajaksi livemusiikkia. Moisesta Jazz-paikasta meillä ei ollut ollut aiemmin tietoa, ja olikin onni että se löytyi matkan varrelta. Hotellihuone tuntui kuitenkin niin kutsuvalle, että 20 minuutin musiikkituokion jälkeen lähdimme kohti Scandic Tampere Stationia. Ostimme vastaanoton viereisestä shopista pikkuisen evästä huoneeseen Superior Extra Voucherilla ja jatkoimme leppoista iltaa huoneessa.

Nom nom, siellä niitä herkkuja on…

Minä pulahdin kylpyyn ja nautin olostani siellä kun mies puolestaan innostui metsästelemään kanavia televisiosta. Voi kuulkaas olla kahden perhe-elämää kovasti pyörittävän ihmisen onnenhetkiä ne hetket, jolloin voi istua joutilaana ja olla tekemättä oikeastaan mitään sen suurempaa.

Eipä tämä kuulu tarinallisesti tähän kohtaan kun on yökuvasta kyse mutta ai että miten hieno keksintö. Minä olen niitä naisia että joskus on vain käytävä yöllä vessassa. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin läppäistä pimeässä yössä kaikki valot päälle ja silmät sikkurassa pöllistellä vähän aikaa vessassa. Tässäpä vessassa paistoikin hieno univalo valmiina ja piti huolen siitä että paluu sänkyyn oli miellyttävämpi. Erinomaista.

Loppuilta menikin sitten napsutellessa herkkuja ja katsellessa televisiota. Uni maistui makeasti pehmoisessa sängyssä ja olisihan se uni maittanut vielä aamullakin, mutta aamupalalle oli päästävä. Ruuhkia välttääkseen olisi kannattanut kyllä herätä aikaisemmin aamupalalle. Oma vikamme tietty, kun olimme liikkeellä juuri sellaiseen aikaan josta oli varoitus hotellin hississä. Meidän aikaan aamupalaravintola oli tupaten täynnä ja aamiaistarjoilut ihmisten sotkemia, joten turha siinä oli ottaa epäedukkaita kuvia tähän blogiin. Aamupala oli kuitenkin taattua buffet-tyyppiä, jollaiseen törmää ruotsinlaivoilla. Mitään ei jäänyt puuttumaan ja en kyllä keksi mitään jota olisin kaivannut tarjotun lisäksi.

Visiitti oli kaikkinensa onnistunut, joskin aikaa oli taasen liian vähän. Pienet nokoset me vielä otimme ennen uloskirjautumista, ja lisätunti uloskirjautumiseen tuli kyllä tarpeeseen.

Mitäkö mieltä olin itse hotellista?

Vuonna 2012 valmistunut moderni, 200 huoneen desingnhotelli Scandic Tampere Station oli pirteän raikas tuttavuus, paikka jonka pirteys paistoi henkilökunnastakin. Sijainti oli hyvä, joskaan maisemat hotellihuoneen ikkunasta (sama ongelma varmaan kaikissa huoneissa) eivät olleet kovin hienoja.

Huoneemme oli siisti ja toimiva, eikä huomauttamista siivouksesta löytynyt. Hiemanhan rakennusmiehet olivat näyttäneet joutuneen käyttämään ahkerasti työkaluja vessanoven karmien listoja kiinnittäessä, sillä lista oli hieman ”ammutun” näköinen. Face Stockholm-tuotteet olivat hyviä ja ymmärrän että vihreässä, ympäristöä vaalivassa hotellissa ei ollut tarjolla pikkupulloja hygieniatuotteissa. Itse pidän kyllä enemmän niistä pikkupulloista, sillä isoissa yhteiskäytössä olevissa pesuaineissa on aina omat riskinsä. Liekö vihreät arvot olleet syynä myös siihen, että kylpytakit olivat kovin karheat koska huuhteluainetta ei oltu käytetty. Itse olisin kyllä kaivannut pienoista luksusta kylpytakkiin, joka olisi syntynyt pehmoisasta kankaasta.

Hotellikäytävät olivat hiljaiset vaikka hotelli tuntui olevan melko täynnä juhlaporukkaakin.

Niinkuin aiemmin mainitsin, hotellin sisustussuunnnittelu oli mm. dSign Vertti Kivi & Co:n käsialaa ja sen kyllä huomasi. Valoilla ja materiaaleilla oli leikitty ja saatu erilaisia tunnelmia aikaiseksi eri vuorokauden aikoina.


Hotellin raikkaus paistoi joka puolelta, mutta pienen negatiivisen huomion minä tein kun aamupalahuoneen takaseinässä ollut tapetti nauroi todella pahasti. Sain tietää että syynä oli toimittajan virheellisen materiaalin valinta, mutta uusi tapetti oli jo tilattu ja tulossa. Nuo tiedot sain tosiaan siinä vaiheessa, kun pyysin vastausta netissä antamaan palautteseeni. Ihan testimielessä minä sitä vastausta pyysin, mutta hienosti Scandic-hotellin F&B manager Janne Töllinen lähestyi minua 24 tunnin sisällä palautteestani. Sama ystävällinen palvelu jatkui siis hotelliyöpymisen jälkeen joten minulla ei ole mitään huomautettavaa palvelutasoon. Erinomaista, sanon minä.

Pikkuvinkki muuten ulkoilmaa rakastaville ihmisille. Tästä hotellista löytyy myös parveekkeellisia huoneita joita ei ihan kaikista hotelleista noin vain löydykään. Saunallisten huoneen ystäviäkin hemmotellaan, joten siitä vain katselemaan mukavaa huonetta pikkuiseen arjesta pakenemiseen perheen, ystävien tai oman kullan kanssa. Scandic Hotel Tampere Stationin sivuille pääset suoraan tästä.

Yöpyminen tapahtui Rantapallon bloggaajakortilla saatavan edun turvin. Scandicilta saimme ilmaisen Bloggers Inn -majoituksen yhdeksi yöksi kahdelle hengelle Superior Extra-huoneessa ja kaupan päälle tupsahti tuntia myöhäisempi huoneen luovutus sekä parkkimaksu lämpöisässä autohallissa vaikka olimme alunperin maksamassa niitä. Lämmin kiitos Scandic hotelleille kaikesta.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Maarit Johanna sunnuntai, marraskuu 9, 2014 at 22:26

    Huu, ei ihan mun silmään nuo aulan designit! Huone näyttää valoisalta ja kivalta mutta noi vaaleanpunaiset valot on ihan ufot. Yölamppu vessassa on järjettömän hyvä keksintö.

    • Reply Kthetraveller sunnuntai, marraskuu 9, 2014 at 23:34

      Olihan se hyvin erilainen hotelli, so Vertti Kivi sanoisinko. Kuva näyttää pahemmalle kuin onkaan, eli ei se valaistus ollut niin rankka luonnossa. Ja se yölamppu oli tosiaan huippu, sellaiselle olisi tarvetta kotonakin.

    Leave a Reply