Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150

Lentokokemus: Lufthansan Airbus A380 turistiluokka

(Kaikki postauksen kuvat otettu Samsung Galaxy S4 minillä, koska en viitsinyt käyttää lennolla järjestelmäkameraa.)

Lokakuinen Karibian-risteilymme lähti Miamista ja turvauduimme Lufthansan lentoihin, koska Finnairin suorat lennot Miamiin alkavat vasta joulukuussa. Atlantin ylitys tehtiin sujuvasti kaksikerroksisella A380-koneella, ja olihan se aika muhkean näköinen vehje.

Turistiluokan paikkamme eivät olisi voineet onnistuneemmat olla. Ne sijaitsivat koneen etuosassa ja penkkirivejä oli sellaiset 10, jonka jälkeen tulivat koneen wc:t ja keittiö. Täten koneen etuosassa istuvat saivat melko rauhallisen osaston itselleen, sillä taaempana matkustamossa penkkirivejä oli huomattavasti enemmän ennen seuraavaa tilanjakajaa. Koneesta poistuminen oli myös sujuvaa, sillä meidän kymmenrivisestä osastosta pääsi ulos kahdesta eri kohtaa.

Olemme aina nauttineet Lufthansan palvelutasosta, eikä tälläkään kertaa maapalveluista löytynyt mitään huomautettavaa. Lentokoneeseen meno sujui jouhevasti ja nousun jälkeen meille jaettiin lämpimät kosteuspyyhkeet siistiytymiseen / virkistäytymiseen. Yhdeksäntuntiseen lentoon sisältyi lämmin lounas, snacksit lennon aikana ja kevyempi päivällinen (lounas Yhdysvaltojen kellonaikaan). Alkoholilliset (ei samppanja, kuohuviinistä ei ole tietoa) ja alkoholittomat juomat kuuluivat myös matkan hintaan.

Ennen lounasta meille tarjottiin snacksien kanssa juotavaa ja lounaaksi oli kahta eri vaihtoehtoa, kasvispastaa ja tulinen liha-annos, joka oli miehen mielestä jopa hieman liian tulinen. Kahvin kanssa oli mahdollisuus myös aveciin.

Ei kovin kummoinen ateria mielestäni, mutta harvoinpa pastasta kovin mieltäylentävää annosta lentokoneeseen saa. Huomatkaa metalliset aterimet.

Snackseinä en huomannut kyllä mitään muuta kuin samoja suolatikkuja/-keksejä, mutta en ymmärtänyt kysellä mitään muuta lennon aikana. Lensimme keväällä Australiaan Qantasin kyydissä samalla konetyypillä ja tuolloin matkustajille oli tarjolla snackseinä omasta noutopisteestä niin pikkusuolaisia eväksiä, hedelmiä kuin m&m karkkipusseja, joten pisteet siitä Qantasille.

Yhdysvaltoja lähestyttäessä tarjoiltiiin hieman kevyempi lounas ja valitsin jälleen ”kasvisvaihtoehdon” (Mac & Cheese). Metalliset aterimetkin olivat vaihtuneet muovisiin.

Se oli kuulkaattes ensimmäinen ja viimeinen kerta kun minä moista mömmöä syön!

Vaikka matkustamo oli miellyttävä ja rauhallinen juuri tuon nopeasti tulleen tilanjakajan ansiosta, jopa minä, 158 senttinen kukkakeppi, koin penkkivälin jotenkin hieman pienenä. 182-senttinen mieheni yhtyi omalta osaltaan melko paljon samaan näkökantaan, mutta virallisista penkkivälimitoista emme osaa sanoa sen enempää.

Rakas mieheni ja hänen jalkansa malliesimerkkinä.

Viihdelaitteistolle pieni miinus. Eihän lentokoneen penkkien käsinojiin asetetut kaukosäätimet niitä puhtoisimpia varmaankaan ole, mutta nautin paljon enemmän kaukosäätimen kanssa operoimisesta kuin kankeasti toimivan kosketusnäytön naputtelemisesta/hakkaamisesta. Hansan koneessa penkkien käsinojiin asetetut kiinteät kaukosäätimet olivat hyvin pelkistettyjä ja hankalia, joten päädyinkin pian naputtelemaan tuskaisena näyttöä joka tuntui oleva eri mieltä siitä, minne sivuille olinkaan menossa.

Lapsetkin olivat hieman pettyneitä. Yleensä lentomatkan ihanuuksia on ollut se, että omien pelien sijaan voi pelailla lentokoneessa olevia pelejä. Hansan osalta pelit tyssäsivät kyllä aika nopeasti, sillä näytöllä mainittuja mahdollisia pelikonsoleita ei ollut koko koneessa, tai ainakaan turistiluokassa. Plussaa kumminkin maisemakameroista, joita oli tarjolla kolme. Eteen ja alas näyttävät, sekä koneen pyrstökamera josta oli hauska seurata koneen kallistuksia. Laskeutumiset tällä konetyypillä ovat olleet aina hyvin pehmoisia, mistä pidän valtavasti.

Palvelutaso koneessa oli melko normaalia, ei mitään ylitsevuotavaa. Hymyjä tuli jonkin verran, mutta näin suuressa lentokoneessa henkilökunnalla ei ollut aikaa keskittyä asiakkaaseen yhtään. Kokemus jäi melkoiseksi bussimatkaksi, jossa me asiakkaat istuimme kiltisti penkeillämme ja otimme vastaan nopeasti nenän eteen tarjoillut asiat. Voisipa melkein sanoa että pienemmissä koneissa on enemmän tunnelmaa.

Onko teissä lukijoissa A380 koneella lentäneitä? Mikä yhtiö/mikä matkustusluokka? Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia konetyypistä, joten heitelkääs kommentteja.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, lokakuu 29, 2014 at 08:53

    Lentoyhtiöiden ja konetyyppien arvosteluja on kiva lueskella, kun ne ovat nykyään alkaneet kiinnostaa entistä enemmän :). Haluaisin kokea itsekin tuon jättimäisen konetyypin, mutta täytyy myöntää, että tuo jalkatilan vähyys alkoi ahdistaa jopa täällä ruudun toisella puolella :O. Eli busineksessa mieluummin :).

    • Reply Kthetraveller keskiviikko, lokakuu 29, 2014 at 10:44

      Juu, olisi kyllä hotsittanut business, mutta täytyi pikkuisen säästellä kun itse laivamatka maksoi pikkuisen normaalia enemmän. Meillä myöskin matkakulut ovat melko usein tuplat verrattuna teihin kun on tuota jälkikasvuakin mukana joten turisti kutsui. Lottovoittoa odotellessa 😛

      • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, lokakuu 29, 2014 at 12:36

        Ymmärrän aivan täysin. Olisihan se aina kivaa matkustaa niin, mutta ei monellakaan ole varaa siihen aina kun haluaisi. Siitä syystä matkustammekin niin harvoin. Ja teillähän ne tosiaan tuplaantuu helposti, joten se ei ole ihme, ettei viitsi tuosta vain ostella businessluokan lentoja vielä tuollainen laivasviitin päälle :). Tärkeämpää oli kuitenkin panostaa siihen hyttiin.

        • Reply Kthetraveller keskiviikko, lokakuu 29, 2014 at 13:16

          Juu, se hytti ja erityisesti se parveke oli kyllä semmoinen että muistelen sitä lämmöllä vielä pitkään. Ja tottahan toki niitä Haven-etuja/jononohituksia/vip-paikkoja… huoh. Noustiin justiinsa viimeisimmän risteilyn ansiosta NCL:n kultatasolle ja mies jo naureskeli että se kiiltävä taso suorastaan kutsuu painamaan varausnappulaa. Varsinkin kun plakkarissa on vielä yksi Cruise Rewards, eli uuden risteilyn varaamiseen on varalla jo 200 euron ”lahjakortti”. Se on jo varmaa, ettei ko. hyttiluokka jäänyt meidän viimeiseksi, sen verran Haven koukutti 😉

  • Reply lena tiistai, lokakuu 28, 2014 at 16:16

    Tosi kiva postaus! Näitä on ihan superkiva lukea ja kirjoittaa itsekin, pian taas 🙂

    En ole vielä A380:llä lentänyt, alkuvuodesta on ensimmäinen lento tiedossa. Odotan kyllä, ihan uteliaisuuttani. Emirates kun on vielä kyseessä, niin uskon että kokemus on ihan ok.
    Pitääkin tulla katsomaan vaikka huomenna lisää muiden kommentteja tähän postaukseen, mielenkiinnolla odotan. Oliko tämä se lento missä se edessäsi istunut nainen sairastui?

    • Reply Kthetraveller tiistai, lokakuu 28, 2014 at 16:59

      Tämä postaus on raportti menomatkasta Jenkkilään, nainen sairastui paluumatkalla ja yllätys yllätys, ei kuvia siltä lennolta. Kovasti yritin muistella mitä oli paluussa ruokana mutta tyhjää on. Punaviinit järkytykseen ja snacksit niiden kanssa kyllä muistan, ihme kyllä. Jään odottamaan mielenkiinnolla omaa postaustasi Emiratesista jotta voin verrata sitä Hansan ”voittaneeseen” Qantasiin.

    Leave a Reply