Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Pohdinnat Vuosikatsaus

Kuulumisia ja ohi vierähtäneet blogin 4-vuotissynttärit

23.6.2019

Blogini on spontaanisti ajautunut pienelle kesälomalle. Pienelle, koska tuskin kukaan muu on edes huomannut tätä puolitoistaviikkoista hiljaisuutta kuin allekirjoittanut. Mulla on jännä ajoitus näiden spontaanien taukojen kanssa – ne tuntuvat iskevän aina silloin, kun blogin kirjoittamisen kanssa on ollut jo pidempään hyvä flow ja intoa ja kirjoittamista riittää. Sitten tulee yhtäkkinen stoppi, eikä tietokonetta huvita avata pitkään aikaan.

Näin kävi nytkin. Pursuan innosta taannoista Färsaarten reissuani kohtaan ja haluan jakaa siitä parhaita paloja teidänkin kanssa. Pariisista on vielä upeita juttuja jakamatta, samoin Lontoosta. Israelistakin riittäisi vielä kirjoitettavaa. Mutta sitten tuli stoppi, joka tuli kauniin sään, ulkoilmaseikkailujen ja kirjapinon muodossa.

Postauksen kuvituksena viime päivien aikana puhelimella napsittuja hetkiä

Mä luin ennen Färsaarille lähtöäni Enid Blytonin Seikkailujen meren, koska se aikanaan sai mut ihastumaan lunneihin, joita myös Färsaarilla pääsin vihdoin näkemään. Lapsuuden nostalgiaan palaaminen oli niin ihanaa, että olen nyt ahminut sarjan muita kirjoja, milloin olen malttanut olla sisällä.

Ulkonakin on ollut kiva olla. Käytiin viime viikonloppuna kavereiden kanssa seikkailemassa Tampereen Flowparkissa ja kunnon lihasrääkin jälkeen uskalsin tänä viikonloppuna lähteä taas lenkkipoluille. Flowpark oli kyllä ihan huikea, tuollaista aktiivista olemista olisi kiva tehdä enemmänkin.

Lenkkirintamalla taas muistin pitkästä aikaa pyörähtää Arboretumin suunnalla. Pitkän aikaa olen suunnannut vain Pyynikin suunnille haastavamman maaston vuoksi, mutta olipas ihanaa käydä viihtymässä auringossa kylpeneessä Arboretumissakin!

Blogi vietti 4-vuotissynttäreitään 14.6. Merkkipäivän kyllä muistin ajallaan, mutta en tänä vuonna osannut tarttua aiheeseen oman postauksen verran, vaikka aiempina vuosina olenkin niin tehnyt. Mietin tätä pitkään miksi, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että mulla ei ole tällä hetkellä bloggaamisesta oikein mitään puitavaa. Ja mielestäni tämä on vain hyvä asia.

Bloggaaminen sujuu omalla painollaan, omalla aikataulullaan ja ilman paineita. Olen mielestäni löytänyt oman tavan kertoa omannäköisistäni paikoista ja myös ehkä osannut kirjoittaa postauksia, joita muut haluavat lukea. Tällä hetkellä lukijamääräni lähentelevät jopa 15 000 yksittäistä kävijää kuussa, mistä en voi kuin olla kiitollinen ja hieman hämilläänkin. On kiva, että hieman erikoisemmatkin postaukseni keräävät lukijoita. Viime aikoina olen huomannut, että esimerkiksi juttuni Huippuvuorista kiinnostavat.

Olen kirjoittanut tämän reilun neljän vuoden aikana jo reilu 400 postausta. Vaikka tahti onkin alkuvuosista hieman hiipunut, tekee tämä tahti silti yli 100 postausta vuodessa. Intoa riittäisi toisinaan kirjoittaa enemmänkin, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä. Kaksi postausta viikossa on vakiintunut viime aikoina itselleni sopivaksi tahdiksi, ja eiköhän tässä pysytä jatkossakin.

Palasin maailmanympärimatkaltani reilu vuosi sitten, ja mietin, olisiko siihen nojaten ollut vielä jonkun katsauksen paikka, mutta tämänkin jätin tekemättä. Olen kyllä huomannut pienempiä ja suurempia muutoksia siihen, mikä tilanne oli vuosi takaperin.

Edelleen ahdistun siitä, jos koen omistavani liikaa tavaraa. Eiköhän tietynlainen minimalismi ja nuuskamuikkusuus ole tullut jäädäkseen. Elin ennen reissuun lähtöä todella säästäväisesti ja tämä on päässyt kyllä hiukan lipsumaan. Tosin tuollaiseen säästölinjaan en ole valmis palaamaankaan kuin pakon edessä, mutta voisin silti hieman taas tsempata sen suhteen, että rahaa jäisi enemmän säästöön.

Yksi suuri muutos, mitä viime aikoina on tapahtunut, on se, että olen huomannut viihtyväni kotona. Siis todella viihtyväni. Välillä en haluaisi lähteä täältä minnekään, vaan haluaisin vain möllöttää täällä päivätolkulla. Ei tämä silti ole reissuhaaveita vähentänyt, mutta ikinä en ole vapaa-ajallani tuntenut näin suurta tarvetta olla kotona. Ehkä tämä liittyy jotenkin siihen, että pitkällä reissulla tuli oltua poissa täältä lähes puoli vuotta.

Lisäksi olen taas alkanut haaveilla opiskelusta. Olen kyllä kirjoilla Tampereen yliopistolla, mutta olen selkeästi enemmän käytännön kuin teorian ihminen ja olenkin alkanut vaivihkaa selailla ammattikorkeiden kurssitarjontaa. Lähinnä yksittäisten kurssien ja avoimen amk:n osalta, kokonaista tutkintoa mulla ei ole tällä hetkellä kiinnostusta opiskella, mutta josko vähän jotain inspiroivaa.

Reissurintamalla seuraavana on suuntana (taas kerran) Tallinna. Tuntuu, että ramppaan siellä tänä vuonna jatkuvasti. Nyt kiinnostaisi vierailla ainakin uudelleen avatussa Patarein vankilassa, vaikka onnekseni ehdin käydä siellä ennen paikan sulkemista. Lisäksi ennen elokuun kolmeviikkoista lomaa tiedossa on viikonloppureissu Vaasaan sekä tämänkesäiseksi festariksi valikoitunut Saarihelvetti, kerrankin ihan kotikulmilla. Elokuussahan seikkailen sekä Suomessa, Venäjällä että Alpeilla.

Tällaista tänne kuuluu, enköhän seuraavaksi palaa asiaan taas ihan matkailuun liittyvien postausten kera.

LUE MYÖS NÄMÄ:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Katja/ HistoriaDeViajes 24.6.2019 at 15:50

    Ompas ihania kesäkuvia!
    Voi kun minuunkin iskisi edes joskus kotikärpänen. Jotenkin tuntuu, että haluaisin olla koko ajan menossa ja tekemässä jotakin. Siis en välttämättä matkustaa mutta olla ulkona, nähdä ihmisiä, pysyä liikkeessä. Ja Tallinna on aina hyvä idea! Siellä pitäisi ehdottomasti käydä useammin itsekin.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 2.7.2019 at 19:55

      Ehkä mä olen tullut niin vanhaksi, että on kiva olla kotona ;) Oon jopa vähän panostanut sisustamiseen pitkästä aikaa, ja se on tuntunut kivalta vaihtelulta. Toki matkasäästämistä unohtamatta! Tallinnassa riittää kyllä tekemistä vaikka kuinka moneksi kerraksi. Olin tosiaan siellä nyt kolmatta kertaa tälle vuodelle ja yhteensä varmasti ainakin kymmenennettä kertaa, ja edelleen viihdyin mainiosti. Sulla on toki Tallinnaan vähän pidempi matka kuin mulla, mutta kyllä sinne silloin tälläin kannattaa mennä vierailemaan.

    Leave a Reply