Notice: Trying to get property 'plugins' of non-object in /var/www/www.rantapallo.fi/wp-content/plugins/styles/classes/styles-customize.php on line 150
Eurooppa Kaupunkilomat

Kuusi positiivista yllätystä Pariisista

23.5.2019

Olen joskus kirjoitellut postauksen matkakohteista, jotka eivät niin iskeneet muhun. Listalleni pääsi monien rakastama Pariisi. Vähän kyllä jo myönsin tuota listaustani kirjoittaessani, että Pariisi ei ehkä ole siellä ansaitusti.

Mielipiteeni perustui yhteen päivään Pariisissa. Yhteen kylmään ja sateiseen toukokuiseen päivään, kun sormeet kohmeessa kiipesin Eiffel-torniin, juoksin puoli Pariisia päivässä läpi ehtimättä saada otetta oikein mistään, viettämällä kakofonisen ruokailuhetken Mäkkärissä ja kuivattelemalla junan haalean patterin avulla sateen vettämiä sukkiani ja kenkiäni matkalla takaisin Saksaan.

Kyllä mä aina mietin, että Pariisille pitäisi varmasti antaa joskus uusi mahdollisuus, mutta se joskus ei koskaan tuntunut koettavan. Miksi menisin tieten tahtoen kohteeseen, jossa en ensiyrittämällä todellakaan viihtynyt? Mieleni kuitenkin onnistui muuttamaan J.K. Rowling, tuo matkailullinen inspiraattorini. Kun olin elokuvissa katsomassa Ihmeotukset-elokuvasarjan toista osaa, joka ammensi itseensä paljon 1900-luvun alun Pariisista, alkoi sisälläni kyteä pieni into paluusta Pariisiin ja pian huomasinkin suunnittelevani reissua Pariisiin kaverini kanssa.

Lähtökohdat uusintareissulle eivät olleet paljon lupaavammat. Ajankohta oli taas toukokuu, ja poistuin kotimaan kamaralta Suomea hellivien helteiden alta taas kerran sadetta ja kylmää ilmaa enteilevään Pariisiin. Olin kuitenkin ehtinyt kasvattaa Pariisi-intoani etsimällä kaupungista kohteita, jotka tuntuivat mun tyylisiltä, joten ajattelin, että ei uusintayritys voisi ihan metsään mennä, vaikka kävisikin niin huonosti, ettei Pariisi edelleenkään olisi mun kaupunki.

Nyt kun reissu on takana, voin auliisti myöntää, että olen iloinen, että annoin Pariisille toisen mahdollisuuden. Suosikkieni joukkoon se ei ainakaan vielä noussut, mutta ei mulla kurjaakaan olllut. Pariisi oli mulle ajoittaista huonoa säätä lukuunottamatta hyvä, ja reissu sinne olikin täynnä positiivisia yllätyksiä. Tässä niistä kuusi, jotka jäivät päällimmäisinä mieleen:

Pariisi oli viihtyisä ja monipuolinen

Tämä ehkä tuntuu itsestäänselvyydestä, kun puhutaan kuitenkin varsin suuresta kaupungista. Ensikokemani perusteella Pariisi ei kuitenkaan ollut tuntunut kummaltakaan. Kaupunki tuntui olevan täynnä tylsiä vaaleanruskeita rakennuksia. Sieltä tuntui puuttuvan särmä ja persoona. Beige on harvoin räväkkää, millään mittarilla, eikä se tuntunut olevan sitä myöskään Pariisissa.

Nyt kun kaupunkiin tutustumiseen oli aikaa enemmän kuin muutama hassu tunti, alkoi beigeistä kerroksista kuoriutua esiin paljon kivoja juttuja. Ensinnäkin kaupungin tunnelma tuntui monin paikoin jotenkin kepeältä. Pariisissa oli helppo olla. Kaupunki oli myös kaunis ja vehreä, alkaen kadunvarsien puista ja päättyen toinen toistaan upeampiin puistoihin.

Reissasimme Pariisissa viisi päivää, joista tosin yhden aikana teimme päiväretken lähiseudulle Rouenin hurmaavaan kaupunkiin, josta myöhemmin enemmän, mutta viikko olisi varmasti mennyt Pariisissa aivan kevyesti. Ehkä kaksikin. Edes huono sää ei määräänsä enempää haitannut. Nyt oli jalassa sadetta kestävät kengät ja mukana hyvä sateenvarjo.

Myös rosoa, ei pelkkää romantiikkaa

Pariisi on varsin kaunis kaupunki, kun sen kauneudesta pääsee jyvälle, mutta ei se mielestäni mikään yltiöromanttinen kohde ole. Pariisi tarjosi mainiot puitteet kaverin kanssa tehtyyn reissuun, ei sinne tarvitse mennä pelkästään sydämenkuvat silmissä liihottelemaan.

Yhdeksän vuotta sitten tekemälläni pikakelauksella Pariisiin en oikein ehtinyt nähdä kaupungin persoonallisempaa puolta. Näin kasan beigejä rakennuksia, toinen toistaan tunnetumpia, mutta jotka eivät erityisesti puhutelleet mua. Nyt ehdin poistua keskustan tunnetuimpien maamerkkien keskeltä muualle ja nähdä Pariisin monia kerroksia. On katutaidetta, on rouheampaa arkkitehtuuria, upeita hautausmaita ja vaikka Pariisin katakombit, jossa on esillä yli kuuden miljoonan ihmisen maalliset jäännökset. Ei ihan romantiikan ykköspaikka, ehkä.

Père-Lachaisen hautausmaa

Pariisin katakombeissa

Niin kauniita puistoja!

Olen armoton puistohengaaja ja mun mielestä kaupungin puistot ja varsinkin niiden puute kertovat kaupungista paljon. Pariisi oli täynnä toinen toistaan kauniimpia puistoja, joissa oli ihana kuljeskella, viettää aikaa ja nauttia näkemästään.

Vaikka sää ei tälläkään reissulla ollut kovin suosiollinen, koko ajan ei sentään satanut ja puistot kutsuivatkin meitä käymään. Puistoja oli monenlaisia: kukkeita ja koristeellisia, upeita maisemia tarjoavia ja muuten vaan pään pyörälle saavia paikkoja. Suosikkipaikakseni Pariisissa muodostuikin yksi upeimmista puistoista, missä olen ikinä käynyt, Parc des Buttes-Chaumont kaupungin koillisosassa. Puisto tarjoaa jylhiä maisemia ja loistavia näköalapaikkoja. Tästä puistosta haluan ehtiä kirjoittaa oman postauksensa mahdollisimman pian!

Parc des Buttes-Chaumont oli mielestäni kauneinta Pariisia

Myös Luxembourgin puisto oli upea

Notre Dame oli vielä pystyssä

Työkaverini kertoi mulle ennen lomalle jäämistäni vitsin: Mikä Notre Dame oli ennen tulipaloa? Katollinen kirkko! Eipä ole enää, mutta kirkosta oli silti jäljellä enemmän kuin pelkäsin.

Vaikka en ollut ensimmäisellä käynnilläni Pariisissa ehtinyt Notre Damelle asti, ainakaan minkään muistikuvieni mukaan, kirkon tulipalo oli mulle varsinainen järkytys ja seurasin siihen liittynyttä uutisointia tiiviisti. Mun sydäntä raastaa aina, kun pala upeaa historiaamme tuhoutuu. Yhtäkkiä uutisointi tuntui loppuneen kun seinään, joten kun Pariisissa oli mahdollisuus käydä toteamassa, miltä Notre Dame palon jäljiltä näyttikään, oli tilaisuuteen pakko tarttua.

Ihan lähelle Notre Damea ei uteliaita päästetä. Onhan se ymmärrettävää. Sen verran lähelle kuitenkin pääsi, että oli helppo nähdä se, että vaikka kattoa ei enää ole, seinät sentään näyttivät ulospäin varsin vakailta ja vahingoittumattomilta. Vaikka kirkkoa ei koskaan entiselleen saa, on silti realistista toivoa, että se saadaan silti kunnostettua mahdollisimman hyvin.

Tältä Notre Dame näytti toukokuussa 2019

Paikalliset puhuivat englantia!

Yksi klisee, mikä Pariisiin tunnutaan aina liitettävän, on paikallisten olematon englannin taito tai ainakin armoton halukkuus olla puhumatta sitä, vaikka taitoa löytyisikin. Olin itsekin varautunut siihen, että kommunikointi tapahtuisi elein, ilmein, pantomiimilla ja kuva-arvoituksin, sillä itse osaan ehkä kuusi sanaa ranskaa, nekin kaikki varmaan ihan päin honkia lausuttuna.

Yllätys oli kuitenkin suuri, sillä oikeastaan kaikkialla, missä kohtasin paikallisia esimerkiksi asiakaspalvelun merkeissä, löytyi vastapuolelta välitöntä halukkuutta puhua englantia ja yleensä vielä todella loistavasti! En tiedä auttoivatko meidän puolelta keskustelun avanneet, ontuvasti lausutut bonjourit asiaan, mutta joka tapauksessa tämä jos mikä oli miellyttävä yllätys. Propsit paikallisille tästä.

Pariisissa kaikki ruoka ei ole patonkia tai croisantteja

Mua jännitti hieman Pariisin ruokapuoli, sillä miellän Ranskan paperinvalkoisista vehnäjauhoista valmistettujen leipien luvatuksi maaksi. Itse olen taas joutunut jättämään vehnän ruokavaliostani pois ja reissukaverikin söi gluteenittomasti, joten olisiko Pariisilla tarjota meille mitään syötävää?

Pelko oli kuitenkin varsin turha. Pariisi tuntuu olevan lähes minkä tahansa ruokavalion noudattajan unelmakohde. Meille olisi löytynyt melkein jokaisesta pikkukaupastakin jotain gluteenitonta naposteltavaa ja toki ravintolatarjonnassakin oli mistä valita.

Pari kahden hengen raatimme hyväksi havaitsemaamme ruoka- ja napostelupaikkaa olivat Exki sekä Yummy & Guiltfree. Exki tarjoaa erilaisia pienempiä ja suurempia tarveellisiä ruoka-annoksia, joista osa on gluteenittomia. Täällä kävimme useamman kerran hakemassa aamupalaa. Ruokien ainesosaluettelot olivat myös englanniksi. Yummy & Guiltfree taas valmistaa suolaisia ja makeita vohveleita, jotka ovat kaikki gluteenittomia. Tämänkin paikan loistavuuden kävimme toteamassa useampaan kertaan.

Yummy & Guiltfreehen kannattaa poiketa syömään ilman tarvetta gluteenittomalle ruuallekin, sillä paikan vohvelit olivat niin herkullisia!

Kaikenkaikkiaan paluuni Pariisiin sujui mainioissa merkeissä. Pidin kaupungista sen verran paljon, että voisin suunnata sinne vaikka kolmannen kerran. En löytänyt Pariisista mitään yltiöromanttista rakkauden pääkaupunkia, mutta persoonallisen, monipuolisen ja viihdyttävän kaupunkikohteen kuitenkin. Ja sen on mielestäni paljon parempi juttu kuin rakkaushömppä.

Mitä mieltä sä olet Pariisista?

LUE MYÖS NÄMÄ:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Katja / Historia de Viajes 25.5.2019 at 08:27

    Mullakin on tosiaan yksi Pariisin reissu takana ja ei se oikein tehnyt minkäänlaista vaikutusta. Jäi sellaiseksi ”ihan kiva”
    ja nyt on nähty kohteeksi. Pitäisiköhän siis itselläkin miettiä uusinta visiittiä… Noi puistokuvat on jotenkin ihanan viihtyisiä ja kodikkaita. Eli ehkä antaa vähän enemmän aikaa esim. puistoille ja muutenkin googlettaa sellaisia juttuja jotka vois iskeä enemmän.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 25.5.2019 at 19:21

      Itse ainakin olen sitä mieltä, että Pariisille kannattaa antaa uusi mahdollisuus. Jos pelkästään sinne ei innosta lähteä, niin ehkä jonkun muun reissun yhteydessä. Mä ainakin pidin Pariisista paljon enemmän nyt toisella yrittämällä, kun ehdin tutustua kaupunkiin ja etsiä sieltä omaan tyyliini sopivia kohteita ja nähtävää. Jotenkin kun ensimmäisellä kerralla tuli koluttua niitä Pariisin kliseisiä perusnähtävyyksiä, niin ne jättivät vähän kylmäksi, eikä sillä tavalla päässyt kiinni kaupungin monipuolisuuteen. Ja puistoihin kannattaa mennä ehdottomasti, musta tuntuu että mun Pariisi-postaukset tulevat koostumaan pitkälti kaupungin ihanista puistoista :D

    Leave a Reply