Kokemuksia Botswanan leirintäalueista ja -alueilta

Kiersimme Namibiaa ja Botswanaa omatoimisesti vuokra-autolla kaksi ja puoli viikkoa. Kuusi yötä ja päivää vierähti Botswanan puolella. Vietimme kaikki Botswanan yöt leirintäalueilla, sillä Namibiasta vuokraamassamme autossa kulki mukana teltta katolla sekä kaikki leirielämään tarvittavat varusteet. Botswanan valloituksesta muodostui ikimuistoinen, sillä siellä tunsimme olevamme kahdestaan keskellä villiä luontoa.

Seuraavat leirintäalueet olivat yöpymispaikkojamme:
Yöt 1-2: Muchenjen leirintäalue Botswanan pohjoisosissa lähellä Ngoman kylää Choben kansallispuiston tuntumassa.
Yö 3: Mbudin leirintäalue Moremin riistansuojelualueen tuntumassa.
Yö 4: Xakanaxan leirintäalue Moremin riistansuojelualueella.
Yö 5: Magothon leirintäalue Moremin riistansuojelualueen tuntumassa.
Yö 6: Dqae Daren leirintäalue Ghanzin kaupungin ulkopuolella reilut 200 km Botswanan ja Namibian rajalta itään.

Reittimme kulki siis Botswanan luoteisosissa kohti lounasta. Tämä reitti sopi yhteen koko muun matkareittimme kanssa, joten siksi järjestys oli tämä. Reitin voi periaatteessa mennä toiseenkin suuntaan, sekä yhdistää siihen muitakin Botswanan kohteita, jos aikaa on.

Tässä koko vajaan kolmen viikon matkareittimme, josta kuusi päivää Botswanassa. Menimme reitin myötäpäivään, lähtien Windhoekista ensin etelään, ja ylittäen rajan Botswanaan maan pohjoisosissa. Sieltä reitti kulki takaisin Windhoekiin.

Botswanan leirintäalueet ovat melko hinnakkaita, sillä paikasta saa pulittaa vajaasta 40 eurosta jopa yli 50 euroa per yö riippuen leirintäalueesta. Hinta on kahden aikuisen ja auton. Jotkut leirintäalueet ovat niin hyvin varusteltuja, että paikkaan kuuluu sähkö, vesi ja roskis sekä suihku- ja sisävessamahdollisuus. Joillakin leirintäalueilla ei ole edes roskista, saati vessoja. Valoja ei valitettavasti ole missään edellä mainituista, mutta otsalamput, kännykän taskulamput sekä autoon kuuluva retkeilyvalo pelastivat.

Netistä on kovin vaikea löytää minkäänlaista tietoa näistä leirintäalueista, varausjärjestelmästä puhumattakaan. Tämän vuoksi kannattaa ottaa yhteyttä johonkin paikalliseen matkatoimistoon, joka räätälöi pientä kustannusta vastaan juuri matkalijan tarpeet huomioon ottavan matkasuunnitelman ja tekee leirintäaluevaraukset. Tämä onnistuu kyllä sähköpostitse neuvotellen. Maksu suoritetaan etukäteen tilisiirrolla, joten kaikki on maksettu ennen matkaa. Choben kansallispuiston ja Moremin riistansuojelualueen luvat (n. 24€/kaksi henkilöä ja auto/päivä) maksetaan sitten käteisellä aina jollakin portilla alueelle mennessä. Luottokorttia emme edes tarjonneet, sillä paikat näyttivät vähän siltä, ettei niissä kortti varmaankaan käy.

Yksi Choben kansallispuiston porteista

Leirintäalueista mainittakoon lyhyesti seuraavia seikkoja:

Muchenje: Hyvin varusteltu leirintäalue, sähkötolppa, leiripaikassa vesipisteen lisäksi jopa allas, roskis, hyvät vessat ja suihkut. Aidattu leirintäalue. Avulias mies vastaanotossa. Alueella harmittomia apinoita.

Muchenjen leiripaikka Choben kansallispuiston lähellä

Mbudi: Alkeelliset, mutta kohtalaisen hyvät vessat ja suihkut, roskis, ei sähkötolppaa eikä vesipistettä leiripaikassa. Ei aitoja. Ympärillä norsuja ja virtahepoja. Kaunis paikka, lähellä vesistöä.

Mbudin leiripaikka Khwaissa

Leiripaikan lähettyvillä kävi norsuja juomapaikalla.

Xakanaxa: Suosittu paikka, mutta saattavat ottaa ”ylimääräisiä” asiakkaita kysyttäessä samaksi illaksi. Roskis ja vesipiste, ei sähköjä. Kohtalaisen hyvät vessat ja suihkut. Ei aitoja. Ympärillä antilooppeja, norsuja ja apinoita. Hieman kauempana vesistöä ja venevuokraamo.

Xakanaxan leirintäalueella viihtyviä kirjoantilooppeja

Magotho: ”Vastaanotto” Khwain kylässä. Emme ehtineet käydä siellä, mikä ilmeisesti ei haitannut. Saattavat tarkastaa illalla, että leirintäalueilla olevilla ihmisillä on varaus sekä maksu suoritettu. Ei mitään palveluita, ei edes roskista. Vessat ja suihkut ovat rakenteilla. Hieno alue, jossa paljon eläimiä: antilooppeja, norsuja, apinoita ja hyeenoita. Vähän kauempana vesistöä, josta kantautuu virtahepojen ääniä leiriin. Leijonia myös lähistöllä. Ei aitoja.

Magothon leiri, taustalla norsu pudottamassa puusta hedelmiä

Dqae Dare: Iso aidattu alue, jossa liikkuu vapaasti villejä ruohonsyöjiä. (Ovat yllättävän arkoja, eikä niitä ole helppo nähdä.) Itse leirissä hyvät vessat ja suihkut. Ei roskista, vesipistettä tai sähköjä leiripaikassa.

Dqae Daren leiri

Jos yöpyy leirintäalueella, jossa ei ole suoja-aitoja, täytyy muistaa muutama seikka. Pimeän tullen on syytä pitää valoa koko ajan päällä. Nuotion teko on myös hyvä idea. On pysyteltävä auton ja valojen tuntumassa, ja jos vessat ja suihkut ovat vähän kauempana, on turvallisinta taittaa matka autolla. Auton tuntumassa voi kyllä käydä asioilla valojen turvin leirin pystyttämisen jälkeenkin.

Ei ole harvinaista, että leirien lähettyville ilmaantuu eläimiä. Usein niitä on jo valmiina lähettyvillä, kun saapuu paikalle valoisan aikaan. Yleensä kohtaamiset ovat vaarattomia, vaikkakin ne illan pimeydessä helposti tuntuvat pelottavilta. Jos haluaa jännitystä elämään, kannattaa kyllä ehdottomasti yöpyä juuri tällaisissa aidattomissa paikoissa.

Botswanassa voi eläimiä nähdä hyvinkin läheltä.

Kaikki ympärillä pyörivät eläimet eivät suinkaan pelota. Apinat asettuvat levolle puihin hämärän laskeuduttua, ja niiden läsnäoloa tuskin huomaa. Impalat ja muut antiloopit saattavat myös yöpyä melko lähellä leirejä. Niiden kiiluvat silmät saattavat muistuttaa petojen silmiä, mutta kiikarit ja/tai taskulampun valo paljastaa totuuden. Me erehdyimme luulemaan impalapoloisia joksikin vaaralliseksi lajiksi, mutta onneksi totuus selvisi. Eipähän tarvinnut antilooppeja pelätä!

Apinat ovat ihmiselle vaarattomia. Tässä paviaani tonkimassa norsujen jätöksiä Magothon leiripaikassamme aamutuimaan.

Jos tämä leijonalauma, johon kuului useita pentuja, olisi ilmestynyt leiriimme pimeän aikaan, olisimme luultavasti pelänneet. Lauma pysytteli kuitenkin etäämmällä, ja bongasimme ne aamulla noin kilometrin päässä yöpymispaikastamme.

Virtahepojen äänet kantautuvat helposti leireihin, sillä niiden ääntely on voimakasta ja karmivan kuuloista. Ääntelyä voi kuulua keskellä yötäkin. Ne myös ruokailevat yöllä ja nousevat siis maihin, mutta eivät tule leireihin asti. Onneksi…

Virtahevot ovat Botswanan jokien perusasukkeja.

Norsut liikuskelevat myös hämärän tullen siellä missä haluavat, eli niitä voi hyvin nähdä myös lähellä leiripaikkaa. Vaikka norsujen läheisyys tuntuu erityisesti pimeän aikaan pelottavalta, niiden sanotaan olevan ihmiselle vaarattomia. No, voi kyllä sanoa, että on melko jännittävä tilanne, kun maailman suurin maanisäkäs lipuu aavemaisesti ja hitaasti ohi muutaman metrin päässä. Ne pelkäävät tulta, eivätkä mielellään tule ihan valojen lähelle, joten kun touhuaa auton ulkopuolella valojen kera, ne tuskin tulevat kymmentä metriä lähemmäksi. Mutta jos sammuttaa valot ja menee autoon istumaan, saattaa nähdä niiden kulkevan ohi parin metrin päässä autosta. Sammuva hiillos hätkähdyttää niitä hiukan, eli ne näyttävät jollain lailla pelkäävän tulen lämpöä. Näin kävi meille Magothon leirintäalueella. Tämän lähempänä villinorsuja emme olleet aiemmin olleet.

Hyeenoiden tuloon saa myös joskus varautua. Ne liikkuvat pääasiassa pimeän aikaan etsien syötävää. Magothon leirintäalueella leiriimme ilmestyi kaksi hyeenaa. Niiden hahmot pelottivat hiukan illan pimeydessä, sillä ne eivät vaikuttaneet pelkäävän tulta saatikka valoja. Meitä ne sen sijaan tuntuivat hiukan aristavan, ainakin sen verran, etteivät ihan viereen tulleet. Siirryttyämme sisälle autoon olivat ne kuitenkin nopeasti aivan hiilloksen vieressä tonkien maata. Ne hamusivat nuotion viereen kaadettua tonnikalapurkkien öljyä ja vettä. Katselimme ihmetellen niiden puuhia ja totesimme, että ovatpa ne rohkeita moniin muihin villieläimiin verrattuna. Niiden häivyttyä uskaltauduimme ulos.

Hyeenat saattavat uskaltautua jopa hiilloksen lähelle illan pimeydessä.

Näiden tapahtumien myötä voimme todeta, että Botswanan aidattomilla leirintäalueilla yöpyminen vaatii kyllä hiukan rohkeutta ja seikkailuhenkeä. Toisaalta se on juuri sitä, mitä haimmekin tältä matkalta. Voimme siis lämpimästi suositella tällaista omatoimimatkaa leirikamppeilla varustetun auton kanssa halki Botswanan. Voi olla varma siitä, että kokemuksista muodostuu ikimuistoisia!

Botswanassa ei koskaan tiedä, kuka tai mikä puiden takana väijyy…

Facebooktwitterby feather
Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply