Monthly Archives

toukokuu 2017

Lähde matkalle Georgiaan!

Oletko nähnyt Pariisin, Lontoon, Prahan, Rooman, New Yorkin, Barcelonan ja monet muut suositut kohteet? Ovatko Espanjan, Kreikan, Kanarian, Thaimaan ja Turkin rannat jo kenties koluttu? Kaipaatko matkoiltasi jotain uutta, erilaista ja eksoottista? Siinä tapauksessa sinun kannattaa harkita seuraavaksi kohteeksi Kaukasuksella sijaitsevaa viehättävää Georgiaa.

Georgiaan ja sen pääkaupunkiin Tbilisiin pääsee lentäen vaikkapa Kiovan tat Riian kautta. Suoria lentoja ei ole. Lennot saa 200-300 eurolla. Tbilisin lentokentältä kannattaa sopia etukäteen varatun hotellin kanssa kuljetus. Kyyti maksaa majapaikasta riippuen noin 10-12€ ja matka kestää vajaa puoli tuntia.

Georgiaan tutustuminen kannattaa aloittaa sen hauskasta ja eläväisestä pääkaupungista Tbilisistä. Länsimaiset matkailijat ovat täällä vähemmistössä, sillä suurin osa turisteista saapuu arabimaista, Venäjältä, Filippiineiltä, Kiinasta ja Ukrainasta. Tämä tuo lisää eksotiikkaa jo muutenkin erilaiseen kohteeseen.

Paras aika matkustaa Georgiaan on kevät tai syksy. Kesällä voi olla tukalaa, sillä lämpötila kipuaa yleisesti 40-45 asteeseen. Esimerkiksi huhtikuun loppupuoli on oiva aika mennä Georgiaan. Ilma on kuin Suomen alkukesän. Voikukat ja omenapuut kukkivat, ruoho ja puut viheriöivät ja ilma on miellyttävän lämmin päivälämpötilojen pysytellessä 15-25 asteen tuntumassa.

Tbilisi ei jätä kokenuttakaan matkailijaa kylmäksi.

Tbilisissä riittää tekemistä ja ihmeteltävää pariksi päiväksi. Lisäpäivät ovat toki tervetulleita, sillä kaupungin ilmapiiri on mukava ja tunnelmallinen. Vanhakaupunki on kaunis, omalla hyvällä tavallaan hiukan rähjäinen, mutta silti siisti. Nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Kävellen onkin mukavinta tutustua kaupunkiin. Tbilisin parhaimpiin nähtävyyksiin kuuluvat koko vanhankaupungin ohella Narikalan linnoitus sekä sen lähellä kohoava Äiti Georgia-patsas, 1200-luvulla rakennettu Metekhi-kirkko sekä viereinen kaupungin perustajan Vakhtang Gorgasalin patsas, Pyhän kolminaisuuden katedraali (Georgian suurin kirkko), vanhojen rikkikylpylöiden alue, keskustan vesiputous sekä viihtyisän D. Aghmashenebeli Avenuen kävelykatupätkä. Rustaveli Avenue Vapaudenaukioineen on myös merkittävä paikka.

Ylhäällä näkyy Narikalan linnoitus

Vanha Metekhi-kirkko sekä Vakhtang Gorgasalin patsas ovat hienolla paikalla kaupungin sydämessä.

Pyhän kolminaisuuden katedraali

Rikkikylpylöiden alue

Vapaudenaukio

Keskustan vesiputous

Tbilisissä voi myös matkustaa bussilla. Tällöin täytyy vaihtaa valmiiksi esimerkiksi kaupassa 50 tetrin (n. 20 snt) kolikko, joka syötetään bussissa olevaan automaattiin. Automaatti antaa sitten sinulle lipun, joka täytyy säilyttää matkan ajan.

Metrokin on hyvin toimiva kulkupeli. Matka maksaa tuon 50 tetriä. Ensimmäisellä matkustuskerralla ostetaan muovikortti, joka maksaa 2 laria (n. 80 snt). Tämä toimii panttina, eli palautettuaan kortin saa summan takaisin.

Metroasema Tbilisissä

Metro on täällä toimiva peli

Ruoka on Tbilisissä ja Georgiassa herkullista. Se maustetaan hyvin suolalla ja yrttimausteilla, esimerkiksi tuoreella korianterilla. Juusto on melko suolaista ja sitä käytetään monissa ruokalajeissa. Paikallisia erikoisuuksia ovat muun muassa hatsapuri eli juustolla täytetty pyöreä leipä, khinkalit eli täytetyt nyytit, erilaiset piiraat, grillattu liha ja kana ja erilaiset kasvisruuat. Kansainvälistäkin ruokaa saa, mutta paikalliset ruuat ovat suositeltavampia. Jälkiruokiakin on tarjolla, mutta niitä paikalliset harvemmin harrastavat. Pääruuat ovat niin täyttäviä, ettei jälkiruualle ilmeisesti tahdo löytyä tilaa.

Herkullinen hatsapuri

Kanapiiras

Perunaa ja porsaanlihaa

Juustolasagne

Nämä khinkalit eivät ole aitoja, mutta ulkonäkö on suurin piirtein sama kuin aidoissakin.

Ruoka ja juoma ovat ravintoloisssa suomalaisittain edullisia. Keskustan kävelykatujen turistiravintoloiden hinnat ovat korkeampia kuin kauempana sijaitsevien paikkojen hinnat. Tarjolla on myös edullisia pikaruokalatyyppisiä paikkoja, joiden laatu on hyvä, mutta hinnat huokeampia. Metekhi-sillan kupeessa samannimisen aukion laidalla on keskustan kenties suosituin ravintola. I Love Tbilisi-kyltin takana on paikka, joka pitää ovensa auki 24h vuorokaudessa.Täällä saa varautua ruuhkaan, sillä myös paikalliset käyvät sankoin joukoin ravintolassa. Hinta-laatusuhde on erinomainen. Viidellä eurolla syö vatsansa takuuvarmasti täyteen. Kymmenellä eurolla saa jo useita ruokalajeja. Lasi talon valko- tai punaviiniä maksaa vaivaiset 40snt. Tämä ravintola kannattaa siis kokea, ja vaikka useampaankin kertaan!

Tänne kannattaa suunnata syömään!

Kun on nähnyt Tbilisin, kannattaa lähteä kaupungin ulkopuolelle tutustumaan Georgian muihin mielenkiintoisiin kolkkiin ja erityisesti upeaan Kaukasuksen vuoristoon. Retkiä myyviä matkatoimistoja on vanhankaupungin alueella runsaasti ja vaihtoehtoja löytyy. Jotkut hotellit tarjoavat yksityisretkiä, mutta nämä ovat matkatoimistojen tarjoamiin ryhmäretkiin verrattuna kalliita. Kokopäiväisen ryhmäretken saa 20-30 eurolla kohteesta riippuen, ja hintaan sisältyy kyyti sekä englanninkielisen oppaan palvelut.

Jos aikaa on vähän, täytyy valikoida retkistä parhaimmat. Yksi parhaista retkistä on Kazbegin retki. Tämä retki vie matkaajan halki Kaukasuksen vuoriston kohti maan pohjoisosia Stepandsmindan kylään sekä kylän lähellä komealla paikalla olevalle Pyhän kolminaisuuden kirkolle. Täällä näkee hyvällä säällä itse Kazbegin vuoren huipun, Georgian toiseksi korkeimman kohdan. Maisemat ovat todella upeat.

Stepandsmindan kylä sijaitsee jylhien vuorten ympäröimässä laaksossa.

Kazbegin huippu, 5033 m merenpinnan yläpuolella, näkyy kuvan keskiosassa ylhäällä

Pyhän kolminaisuuden kirkko

Hienoja maisemia retken varrelta

Toinen hyvä retkikohde Kakhetin alue. Tämä retki suuntautuu Tbilisistä itään. Retken aikana nähdään kaunis Bodben Pyhän Yrjön luostari, Alazanin laakso sekä viihtyisä Sighnaghin kylä 4km pitkine muureineen. Myös alueen viinejä pääsee maistelemaan. Tälläkin retkellä saa ihastella kauniita maisemia.

Bodben luostari

Sighnaghin kylä ja Alazanin laakso

Kylää kiertävä muuri näkyy tässä kapeana nauhana.

Sighnaghi

Jos aikaa on enemmän, kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan naapurimaahan Armeniaan. Tbilisistä järjestetään retkiä tähän Kaukasuksen sydämessä sijaitsevaan mystiseen maahan. Toinen vaihtoehto on matkustaa Armeniaan omatoimisesti. Suositeltavin tapa on mennä pikkubussilla tai tila-autolla. Matka Tbilisistä Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin maksaa n. 12-13€ ja matka kestää viidestä kuuteen tuntiin reitistä ja kuskista riippuen. Rajanylitys sujuu jouhevasti eikä ruuhkia ole. Molemmat maat ovat suomalaisille viisumivapaita. Armeniassa on suositeltavaa viipyä vähintään kolme yötä, jotta ehtii kokea Jerevanin lisäksi muutakin.

Mystinen Armenia kiehtoo matkailijaa, joka haluaa kokea jotain erikoista.

Jos aikaa on rajallisesti, kannattaa pysytellä Georgian rajojen sisäpuolella ja ottaa kaikki irti tästä vieraanvaraisesta maasta. Georgia kätkee sisälleen hienoja aarteita, luontoa ja historiaa. Matkaaja ei takuulla tule pettymään, jos matkakohteekseen tämän maan valitsee. Voi jopa olla, että tänne palaa joskus uudelleen.

Tässä tulevat Georgian plussat ja miinukset:

+ Eksoottinen mutta silti rauhallinen ja turvallinen lomakohde
+ Georgialaiset ovat todella ystävällisiä ja auttavaisia.
+ Hintataso on edullinen.
+ Ruoka on hyvää.
+ Paikalliset viinit ovat maistamisen arvoisia.
+ Hienot nähtävyydet sekä Tbilisissä että sen ulkopuolella.
+ Kaukasuksen upeat maisemat

Saisiko olla paikallista viiniä?

– Englantia ei puhuta kovinkaan yleisesti, vaikka sillä kyllä hotelleissa ja ravintoloissa pärjää.
– Kaupunkien ulkopuolella on jonkun verran roskia.
– Kulkukoirat ja -kissat
– Ei suoria lentoja.

Lopuksi vielä tärpit Georgiaan. Koe siis ainakin nämä:

– Tutustu Tbilisin vanhaan kaupunkiin.
– Kiipeä ylös Narikalan linnoitukselle tai mene sinne vaijerihissillä.
– Ihastele Tbilisin Pyhän kolminaisuuden katedraalia.
– Maista paikallisia herkkuja, kuten hatsapuria ja muita piiraita.
– Maistele paikallisia viinejä vaikkapa viinikaupassa tai ravintolassa ruuan kera.
– Lähde retkelle Kaukasuksen vuoristoon.

Tbilisi yövalaistuksessa

Kakhetin alue ja Alazanin laakso Georgiassa

Tbilisissä on tarjolla pilvin pimein retkiä eri puolille Georgiaa. Retkille kannattaakin lähteä, sillä jos näkee vain pääkaupungin, ei ole kokenut koko maata. Täällä vierähtäisi vaikka viikko pari koluten maan eri kolkkia, mutta itselläni oli jälleen kerran rajallinen aika. Olin budjetoinut Georgian Tbilisin ulkopuolisille retkille kaksi päivää. Ykkösvaihtoehdon eli Kazbegin retken olin toteuttanut jo aiemmin, joten nyt olisi sitten kakkosvaihtoehdon vuoro. Tämä toinen retkeni suuntautuisi maan itäosiin Kakhetin maakuntaan, jossa pääkohteena tulisi olemaan Sighnaghin kylä.

Maksoin retkestä vain reilut 17€. Sain 10% alennuksen, sillä ostin retken samasta paikasta kuin Kazbegin retkenkin. Keskittäminen siis kannattaa, samoin ryhmäretkelle meneminen, sillä yksityisretkeen verrattuna säästö on melkoinen.

Retkibussi

Tällä retkellä ensimmäinen pysähdyspaikka oli pieni kylä päätien varrella. Pääsimme kurkkaamaan sisään paikalliseen leipomoon. Harmiksemme edellinen satsi leipiä oli juuri valmistunut, eikä leipuri laittanut uuniin uusia leipiä, vaikka raakileet olivat jo valmiina odottamassa uuniin menoa. Tuoreet shoti-leipäset höyrysivät kuumina ja herkullisen näköisinä hyllyllä. Leipiä sai maistaa ja ostaa. Ei ihme, että leipä on täälläpäin maailmaa niin herkullista, kun se paistetaan aidolla tulella kuumennetussa saviuunissa!

Leipuri työssään

Aito saviuuni eli tandooriuuni

Tuoreita shoti-leipiä

Matkamme jatkui itään kohti Sighnaghin kylää ja sen kupeessa olevaa kuuluisaa Bodben luostaria. Pidimme kuvaustauon näköalapaikalla, josta avautuivat hienot maisemat alas Alazanin laaksoon. Lumihuippuvuorista saimme täälläkin nauttia.

Näkymät Alazanin laaksoon

Tässä näkyy Alazanin laakson lisäksi Sighnaghin kylä

Bodben luostari sijaitsee vuoren rinteellä muutaman kilometrin päässä Sighnaghin kylästä. Luostari on perustettu 800-luvulla ja se on edelleen toiminnassa. Rakennuksia on tosin restauroitu useaan otteeseen historian varrella. Alue on silmiinpistävän siisti, sillä nunnat pitävät siitä hyvää huolta. Luostarikompleksiin kuuluu nunnien asuintalo, kellotorni, vanha kirkko sekä uusi rakenteilla oleva kirkko. Hieno paikka kerta kaikkiaan!

Asuintaloa

Bodben luostarin kellotorni ja vanha kirkko

Tässä puolestaan uusi kirkko

Tässä näkymiä alas laaksoon

Itse asiassa pidin vielä enemmän Sighnaghin kylästä. Sighnaghissa meillä oli opastettu kävelykierros. Opas esitteli kylän pääkohteita ja kertoi mielenkiintoisia seikkoja kylästä. Päällimmäisenä jäi mieleen rakennus, jossa pari voi halutessaan mennä naimisiin niin sanotusti ex tempore, Las Vegasin tavoin.

Täällä pääsee nopeasti naimisiin.

Tässä kylän keskustaa

Sighnaghin muita nähtävyyksiä ovat muun muassa kunnantalo sekä georgialaisen filosofin patsas.

Sighnaghin kunnantalo

Ja tässä georgialaisen filosofin patsas

Tässä seinässä on kaiverrettuna Toisessa maailmansodassa kuolleiden paikallisten nimet

Oikeastaan Sighnaghin päänähtävyys on sitä ympäröivä neljä kilometriä pitkä muuri, joka aikoinaan rakennettiin suojaamaan kylää. Muurin sanotaan olevan toiseksi pisin Kiinan muurin jälkeen. Olen käynyt Kiinan muurilla ja vaikka se onkin vaikuttava ja hienolla paikalla, niin jotenkin siitä jäi teennäinen kuva, onhan se monin paikoin käytännössä rakennettu uudelleen. Tämä muuri on jotenkin idyllisempi ja aidompi ehkä juuri pienuuden takia. Myös maisemat ovat hienot.

Muuri näkyy tässä kapeana nauhana

Tässä näkyy osa muurista lähempää

Kävelimme pienen pätkän muuria ja kävimme myös yhdessä vartiotornissa. Näkymät alas Alazanin laaksoon olivat täälläkin komeat, lumihuippuvuorista puhumattakaan.

Muurilla

Näkymiä alas Alazanin laaksoon

Sighnaghin kylässä oli vajaat kaksi tuntia omaa aikaa lounastaa ja kierrellä kylää. Itse onnistuin löytämään oikein hyvän ruokapaikan. Kylän elämänmenoa oli myös hauska seurata. Katukoirat elävät täällä näköjään sulassa sovussa paikallisten kanssa. Muutama myyjä kaupitteli vierailijoille matkamuistoja sekä georgialaisia herkkuja. Tunnelma on varsin rauhallinen Tbilisiin verrattuna.

Sighnaghin rauhallista kylää

Viimeinen käyntikohde oli sitten viininmaistelu paikallisessa viinitehtaassa. Tätä osaa retkestä olin ehkä eniten odottanut. Valitettavasti jouduin tässä kohtaa hiukan pettymään. Paikka nimittäin todellakin oli tehdas. Mistään viinitilasta ei todellakaan ollut kyse, vaan meidät vierailijat kiikutettiin suoraan kylmään, kolkkoon ja isoon tehdashalliin, jossa oli valtavia jättisäiliöitä viiniä. Näistä säiliöistä sitten saimme maistella muovimukista eri viinejä. Viinit kyllä olivat hyviä ja todella kylmiä, joten siellä sitten värjöttelimme maistellen niitä kylmiä viinejä. Olipa eräs viinilaatukin tammitynnyrissä kypsytettyä. Kuitenkin viimeisimmät muistikuvani viinimaisteluretkeltä ovat viiden vuoden takaa Chilen ja Argentiinan viinitiloilta. Siellä maistelimme hienoista viinilaseista viinejä ulkosalla auringon paisteessa ja saimme myös vierailla hienoissa viinikellareissa. Tämä oli kaukana siitä. Kuitenkin koko muu retki oli niin onnistunut ja vei meidät niin hienoihin paikkoihin, ettei tämä viimeinen pikku pettymys juurikaan haitannut. Ja olinhan saanut maistella viinejä viinilasista Tbilisin viinikaupassa viikko takaperin. Harmikseni en tällä kertaa voinut ostaa viinejä, sillä matkatavaroihini ei olisi pulloa tai pulloja mahtunut, enkä aikonut viettää viimeistä iltaa Kaukasuksella siemaillen pullollista viiniä hotellihuoneessa…

Valtavia viinisäiliöitä

Viinikaupan antimia